Torstaina pääsin vihdoin hyppäämään Assilla. Heppa oli saanut uudet kengät alle iltapäivästä ja odotteli sisällä. Taas oli hoitaessa kiltisti. Estesatula ja eri suitset. Klippauksen takia villaviltti päälle alkukäynneiksi. Kävelin ihan hetken selästä ja sitten rupesin kasailemaan tolppia keskelle. Ope tuli paikalle ja sanoi hoitavansa loput eli minä selkään verkkailemaan. Ratsukoita oli maneesissa aluksi 3 muuta, melko pian oltiin vain me.
Ihan hetken otin ratsua käynnissä tuntumalle ja sitten menin perinteisen kaavan mukaan kevyttä ravia. Ajattelin että pidän ravipätkän ihan lyhyenä ennen laukkaa mutta ope kaipasi siinä parempaa hallintaa kääntymisissä ja vauhdinsäätelyssä. Laukassa istuin kevyessä istunnassa ja heppa oli aika pitkä. Jokusen kerran pudotteli laukkoja pois.
Tehtävät aloitettiin ravipuomeilta. Assi ei sanonut puomeista mitään. Kuski tapansa mukaan käänteli kaarteet vähän ulospullahtaviksi. Näitä molemmista suunnista. Sitten tultiin puomikasaa laukassa. Ei aina ihan paikat osuneet mutta yli mentiin. Molemmista suunnista. Sitten pienellä pystyllä sama. Ongelmat pysyivät aika samoina. Assi loikkasi mieluummin kaukaa ja kuski ei silloin ollut ihan kauniisti alastuloissa. Mutta sen sijaan että olisin antanut näissä tilanteissa pitkät ohjat niin pidin ne kädessä ja ope sanoi että todellakin pitää pitää. Eikä käskenyt minua yhtään kevyempään istuntaan vaikka mieleni vähän teki. Paino jalustimille.
Este muuttui okseriksi ja yhä helposti yli. Assia ei haitannut. Kuskin haasteet oli säilyttää tasainen laukka ja kunnollinen tie. Tuli niitä hyviäkin ponnistuspaikkoja ja siten helppoja hyppyjä muutama.
Lopuksi tultiin ensin pysty lävistäjällä pari kertaa yksin ja sitten molemmat esteet putkeen. Välissä Assi vähän hätäili. Takapuoli penkkiin ja ota kiinni. Ihan hallittua siitä tuli. Yllättävän vähän hummalla oli kiire vaikkei sillä ole hetkeen hypätty. Aavistuksen kuumahti loppua kohti mutta edelleen lähestyttiin esteitä ihan rauhassa. Myötälaukatkin hoiti itse.
Ei hypätty hirmuisesti ihan hevosta säästääksemme. Mutta ihan riittävästi tuli toistoja näinkin. Esteet ei nousseet jäteiksi mutta n. 70 - 80 cm korkeuteen mikä oli itselleni ihan riittävä.
Loppuverkassa Assilla sitten meinasi olla kiire. Oikeassa kierroksessa malttoi paremmin mutta vasemmassa kipitti. Mutta rupesi siitä kuuntelemaan paremmin.
Ope sanoi että oikein kiva hevonen. Minäkin tykkäsin. Ihanan mutkaton. Pakkohan tällä on saada jatkaa.
Ongelmia:
hyppyjen jälkeen vähän valahdettiin kohti seinää
ponnistuspaikat ja tasaisuus
laukan säätely
Parannusta:
kaikesta mukisematta yli
hoiti itse myötälaukat
sopivan reipas mutta kuuliainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora