Pitkästä aikaa Valmalla (vihdoinkin vesimatto)

Edellisen Aaltokankaan visiittini jälkeen tallille tuli taas uusi heppa. Mutta nyt vähän yllättävällä tavalla. Nimittäin varsa ilmestyi Vaniljan karsinaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Isäveikkaukset on suokkeja, joten pikkuhepaksi mahtaa kasvaa tämä rautias tähtipäinen tammavarsa. Miniestevalkan jälkeen pääsi ulkoilemaan, ikää 5 päivää.

Aaltokankaan Aurinko "Ihme".
Kuvat omista videopätkistäni napattuja.

Tuntitoiveissani oli esteet ja Valma. Kummatkin toteutui ja päästiin kuokkimaan miniestevalkkaan. Vihdoin myös harras toiveeni vesimatosta täyttyi vaikken siitä tämän vuoden puolella ollut opelle mitään sanonutkaan. Valma tuli tarhasta edelleen kutsumalla portille. Vähän kyllä mietti että kannattaisikohan. Kelinä oli aurinkoinen -3.

Valma oli muuttanut Junnutalliin sitten edellisen ratsastukseni sillä. Kamppeet löytyivät sieltä mutta satulassa oli kymmeniä senttejä liian lyhyt vyö. Löytynyt korvaava tuote taas oli niin epäilyttävän pitkä että meni vikoihin reikiin. Jäi arveluttamaan että tuliko tarpeeksi tiukalle.

Alkuverkassa ei muistaakseni saatu pahemmin kommenttia. Suht tasaisesti Valma meni eikä ollut suurempia ongelmia. Alkuverkan laukansäätely toimi ihan kelvosti. Katsomopäädyssä kyttäsi jotain, joka paljastui vähän pidemmillä ohjilla testaten hepan omaksi loimeksi penkin päällä. Siitä mentiin ohi hyvin hartaalla tuijotuksella turpa kohti penkkiä ja muu kroppa mahdollisimman etäällä. Käytännössä koko tunnin. Onneksi tehtäviä ei juuri ollut katsomopäädyssä.

Verkan laukkapuomeilla vähän vauhti kiihtyi. Kuulemma oikealla ohjalla tein paljon enemmän. Varmaan siksi että tuntui että oikea pohje ei ollut läpi enkä saanut asetusta oikeaan. Laukat myös vipsahti puomeilla tosi herkästi oikeaksi. Muutamalla sakkokierroksella meno tuli suht kivaksi. Tuntui että opellakin oli hyvä päivä ja katsoi meitä vähän armeliaammalla silmällä kannustaen.

Sitten vaihdettiin jumppasarjalle. Alkuun puomi, laukka, ristikko ja puomi. Hämäännyin täysin kun eka puomi ei ollutkaan lähistöllä olevien tolppien kohdalla vaan jälkeen. Ponnistuspaikka jäi tosi kauas ja roikastiin tehtävä aika lujaa. Lopussa myös liirasi aika pahasti sisään. Tän päivän erikoisuus oli esteiden jälkeen kiihdyttely, siitä en hirmuisesti tykännyt. Jumppaan tuli sitten toinenkin este ja väli vaan lyheni. Selvittiin siitä silti. Muistelen että peilipäädyssäkin ois ollut samaa sisälle viettämisen ongelmaa kiihdyttelyn lisäksi. Hyvästä myötäämisestä tuli kehuja. Mutta huomasin silti että joka kerta oikea jalkani jännittyi ja nousi.

Lopuksi tultiin vielä kaarevaa linjaa vasemmassa kierroksessa vesimatolta x-palmupystylle. Alkuun vesimatto oli pelkkä rulla alla. Kuskia se jännitti silti. Vesimatolla piti vaihtaa laukka oikeaksi. Esteiden väliin tehtiin ensin kontrollivoltti. Vesimattoa Valma vähän turpa pitkänä katteli joka hypyssä, jälkimmäinen x-pysty hypättiin lähes joka kerta sangen juuresta. Pari kertaa tultiin sitten ilman volttia ja meni ihan kelvosti.

Sitten suunnan vaihto, vesimatto vähän enempi levälleen ja heti ilman volttia. Valma kiihtyi välissä vähän liikaa eikä pidätteet menneet kunnolla läpi. Pää ylhäällä juoksenneltiin kaaren läpi muutama kerta. Aika kamalaa mutta esteelle osuttiin. Lopuksi meille vielä nostettiin (vain hitusen koska ei kovin hienosti mennyt) ja sit piti ottaa voltti väliin. Voltti helpotti hirmuisesti ja nyt tuli huomattavasti siedettävämpi lähestyminen matolle. Yli päästiin taas. Vikalla kierroksella esteet oli n. 80 cm.

Loppuraveissa Valma alotti taas vauhdilla mutta alle puoli kierrosta meni että sain sen hidastamaan. Suunnanvaihdon jälkeen taas kiihdytteli mutta nopsaan siitäkin selvittiin. Oli melko tasainen. Ope kyseli että eikö ollutkin nyt helpompi ratsastaa. Vastailin että tämä pitkä tauko ei ainakaan auta asiaa. Rehellisesti sanottuna en mitään suurempia eroja huomannut. Mitäköhän niiden ois pitänyt olla? Laukka kyllä säätyi vähän aiempaa paremmin mutta ei muistaakseni aiemmin ole noin paljon kiihdytellyt esteiden jälkeen. Ope kuitenkin tuntui olevan suht tyytyväinen meidän menoon.

Valma oli tallissa huilimassa sen ajan kun varsa kävi pihalla. Ei viihtynyt yksin vaan hirnui. Varsan ulkoilun jälkeen Valmakin pääsi tuplaloimissaan takaisin pihalle. Sen kanssa vähän poseerattiin ja Repen kanssa harjoiteltiin sitä että poni väistää kun kävelen kohti (päälle). Hyvin toimi. Samanlaisella tahdolla pitäisi vetää derbyssäkin!

Minä ja Valma. Takana Pallo.
Anne kuvasi.

Ongelmia:
kyttäili oven vieressä ollutta loimea koko tunnin
omat oikea käsi ja jalka nousee
vasen laukka nousi huonosti
asettui oikealle huonosti
laukat vaihtui itekseen
ampaili esteiden jälkeen

Parannusta:
vesimatosta kieltämättä yli joka kerta
jarrut toimi suht hyvin, laukkaa sai säädeltyä

Annelle kiitos kuvauksesta ja esteiden kantamisesta.