torstai 1. maaliskuuta 2018

Notkea itsenäinen

Torstaina oltiin jo maaliskuun puolella ja yhä pimeällä oli hurja pakkanen. Suunnitelmissa oli koulutunti Assilla mutta nyt sairastui kouluope. Eikä esteopekaan päässyt tuuraamaan koulutunnin pitoon. Itsenäisesti siis. Tämä aiheutti sen että menin taas vasta vähän myöhemmin tallille eli pakkanen oli ehtinyt jo kiristyä. Maneesissa oli -7°C ja toppavaatteissani tänään palelivat vain korvani.

Assi oli alkuun taas aika oma itsensä. Alkuverkassa jumitti vain kerran. Muuten käveli, ravasi ja laukkasi ihan etenevästi omasta halustaan. Tunnin aikana tuli yksi osittainen kakkajumi, ja tästäkin päästiin jopa kesken käyntiin.

Maneesissa oli pääosin 2 hevosta, enimmillään taisi olla 4. Lopuksi jäätiin yksin.

Tein muutamat käyntiväistöt. Väisti yllättävän hyvin. En muista olenko kokeillut aikaisemmin. Muuten käynti oli taas hankalin askellaji enkä jaksanut kovin paljon käyntityöskentelyä.

Ravissa pyörittelin ympyröitä ja tein suunnanmuutoksia. Ympyrällä tein temponmuutoksia ja tämä toimi ihan ok. Laukassa temponmuutoksia ei tunnistanut.

Toki Assin tapaan tuli myös vähän jumittelua kun lepokäynnin jälkeen ohjien keräämisen jälkeen pyysin heti laukkaan. Kaksi ensimmäistä olivat poikittelujumeja mutta näemmä sinnikäs toisto auttoi ja kolmas nosto oli oikein lennähdys. Pääosin laukat nousivat oikein näppärästi.

Lopuksi tein vielä ympyrällä ripeitä siirtymiä ravin ja laukan välillä. Tämän olen havainnut tähän mennessä parhaaksi harjoitukseksi kuumentaa ratsua sopivasti. Välillä menin vain neljännesympyrän samaa askellajia, välillä vähän pidempään. Laukat nousivat lähes ajatuksesta eikä alassiirtymätkään olleet pahasti turvallaan. Vaikka ensimmäiset raviaskeleet olivat välillä tasapainottomia niin ihan muutamassa askeleessa pakan sai kasaan.

Lopulta jatkoin suoraan tehtävältä loppuraveihin. Assi oli ryhdikäs, energinen, taipuisa ja kuuliainen. Yllättävän hyvä jopa. Tein loivia kiemuroita ja vasemmassa kierroksessa meinasi alkuun aina kiihtyä kohti lävistäjää. Mutta muoto pysyi suunnanvaihdoksissa eikä tamma ollut kovin pitkä. Harmi että peilit olivat yhä ihan jäässä eikä niistä nähnyt mitään.

Loppukäynnit kävelin selästä. Assi eteni ihanan letkeästi ja yliastuntaa oli kavion verran. Lopulta testasin mitä käy kun heittäydyn matkustajaksi. Assi huomasi tämän parin kiekuran jälkeen ja sen jälkeen kulki aina määrätietoisesti ovelle kun lakkasin ohjaamasta. Totteli toki kun pyysin muualle. Mutta oli aina samantien ottamassa päätösvallan kun siitä luovuin.

Lähtiessä pihalla oli -19°C. Jälleen kerran sammutin valot sekä maneesista että tallista.

Ongelmia:
temponmuutokset laukassa eivät olleet tunnistettavia
pari pikkujumia
korvia vähän paleli
vasen kierros oli yhä kiireisempi

Parannusta:
sontiessa pystyi kävelemään
näppärät laukannostot
lopuksi oli tosi hyvä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora