Ystävänpäivätarjoustunnilla herkkisruunalla

Perjantai-iltana lähdin taas Ainoon. Tällä kertaa ystävänpäivätarjouksen (30 e) houkuttamana. Kuvittelin meneväni Mervin tunnille mutta listassa luki Anne ja opena olikin Tiina-sijainen. Ratsukoita tunnille tuli ihanasti vain 4. Pikkumaneesi.

Ratsukseni sain estetunnilta jatkavan Elviksen. Onneksi sain etukäteen entiseltä tallikaverilta käyttöohjeet. Pukkiherkkä. Tunti aloitettiin hyvin rauhassa tutustellen hevosiin. Pitkin ohjin käänneltiin kiemuroita, sitten asetettiin reilusti sisään ja ulos. Tuntumalla vielä sama. Kevyessä ravissa tehtiin loivia kiemuroita ja sai yhä käännellä myös ympyröitä. Sitten sama laukassa. En kiristänyt sisäohjaa ja päästiin siististi laukkaan. Mutta aika pian meno jumahti pukkiin. Sama tuntui toistuvan lähes kierroksittain enkä ihan päässyt kiinni että miksi aiheutin pukkeja. Selvästi tuntui että ratsu protestoi jotain tekemisiäni. Myöhemmin ope mainitsi että myös jalan vieminen liian taakse voi olla syynä. Salaa haaveilin ettei laukata enempää ja tämä toive toteutui.

Välikäyntien jälkeen tehtäväksi tuli tulla pitkät sivut avoajatuksella ja lyhyillä sivuilla lyhentää käyntiä ja asettaa ulos. Tarkoitus oli tulla ravissa mutta alkuun mentiin monta kierrosta käynnissä.

Alkuun Elvis oli todella luikero. Jos etuosan sai haltuun niin takaosa karkasi omille teilleen ja toisinpäin. Hidastuksissakin pullahteli. Ope muistutteli laskemaan leukaani alaspäin. Hämmennyin kun ei tällaisesta yleensä sanota. Humma kuitenkin tasoittui ja pyöristyi tuntumalle ja meistä rupesi näkemään mitä yritämme tehdä.

Ravissa palikat karkasivat alkuun ja ratsu juoksi taas ensin pää ylhäällä. Lopulta kun tässäkin rupesi saamaan juonesta kiinni niin ruuna rupesi protestoimaan ravissakin pukeilla että on liian hankalaa. Minä kun luotin siihen että pukittaa vain laukassa. Lopulta kävi vähän niin että kuski ei uskaltanut vaatia kunnolla pukkien pelossa. Parhaat hetket ravissa tulivat kun vastustelun ja kokoamisen jälkeen sai keventää ja ratsastaa enemmän eteen. Siinä oli hyvä.

Se mikä Elviksessä oli kivaa niin ei pukitellut ns. ilman syytä. Ei mitään yllättäviä säikkymuuveja vaan kaikki oli mitä todennäköisimmin palautetta kuskin tekemisistä. Sinänsä kyydissä ei siis pelottanut esim. pitkin ohjin käynnissä. Muuten kokemus ei kyllä ollut erityisen suuri nautinto vaikkei ihan kamalaa ollutkaan. Toinen ope sanoi tunnin jälkeen että ehkä Elvis pitäisi ottaa pikemminkin haasteena. Taisi vielä todeta jotain että toinen kerta menisi todennäköisesti paljon paremmin. Toinen tuntikaveri taas kommentoi että esteillä Elvis on parhaimmillaan.

Tunnin jälkeen sain hoitaa karsinassa (vaikka kirjallisissa ohjeissa puhutaan pesupaikasta). Oli hetkittäin aika luihun näköinen.

Ongelmia:
pukitteli
oli kiemura
kuskin leuka kuulemma nousi liikaa

Parannusta:
pysyin kyydissä
tuli ihan kelpo pätkiä väliin
laukat nousivat

Ratsun esittely nettisivuilla, en ole ihan kaikilta osin samaa mieltä:

Elvis
i: Ukato ei: Kalusha

• s.2009
• Osaava ja hienoliikkeinen ruuna
• Kilpaillut metrin tasolla, on osaava myös koulupuolella

”Tällä leikkisällä ruunalla tuntuu olevan ainainen pilke silmäkulmassa. Nuoresta iästään huolimatta se on kiltti käsitellä ja mukava ratsastaa. Elviksen selässä pääset kokemaan miltä todella laadukas laukka tuntuu.”