Kisat nykien sekä menestyksellä

Lauantaina Aaltokankaalla oli iltakisat. Luokat oli kuitenkin ripoteltu vähän hassuun järjestykseen. Ensin helppo C, raviohjelma väliin ja KN vasta sen perään. Kisat alkoivat 14.45 ja tähdättiin kahdeksi paikalle. Minä kuskiksi, Masa ja Hemppa kyytiin. Hempan häntä ja takaset olivat eilisestä pesusta huolimatta taas kakkaisia. Onneksi show shine oli tehnyt hännästä helpon selvittää. Harjaan sykeröt. Onneksi tajusin lyhentää sen eilen.

©Roosa

Ruunat lastautuivat ja matkustivat rauhassa. Hemppa oli kisapaikalla vielä hetken yksin kärryssä kun Masa jo lähti hommiin. Nätisti oli. Tosin häntä kakkautui taas lisää. Pakkasta oli n. -9°C. Maneesissa -3°C. Ekassa luokassa oli 15 kisaajaa ja oma lähtönumero 10.

©Roosa

Lopulta en pihalla ehtinyt kävellä eikä Hemppakaan juuri. Maneesiin vaan. Alkuun humma vähän arasteli katsomoa mutta tasoittui. Verkassa sai olla 5 ratsukkoa. Molemmissa verkoissa tallinpitäjän piti välillä hätistellä ylimääräisiä ulos.

Lohikäärme.
©Roosa

Tallikaveri toimi verkassa koutsina kuten toivoinkin. Olisin taas tyytynyt velttoon hölkyttelyyn mutta onneksi vaadittiin lisää. Verkka rupesi sujumaan ihan hyvin mutta ehkä oli virhe kävellä pitkin ohjin hetki ennen omaa vuoroa. Siinä homma lössähti enkä saanut aktiivisuutta takaisin.

EB:n radalla Hemppa kyllä eteni mutta viimekertaiseen tapaan nyki ohjia. Itseltäni tuli muutama huolimattomuusvirhe. Kuten se, että alkutervehdys meni pisteestä pitkäksi. Tuomarireuna oli Hempalle jännä ja kesken laukkaympyrän sitten säikähti jotain ja loikkasi sivulle. Samalla laukka vaihtui vääräksi. Lähdin korjaamaan ravin kautta mutta olikohan vasta kolmas nosto, joka toi myötälaukan takaisin. Sitten olisi taas pitänyt olla jo ravissa. Toiseen suuntaan vain satuin unohtamaan että heti ympyrän jälkeen tulee ravi ja taas meni siirtymä pitkäksi.



Ei mitään meidän parasta menoamme. Lohduttavaa oli että askeleenpidennyksestä tuli 7. Laukkaympyrästä väärillä laukoilla tuli 4. Alakerrassa kutosta ja kuusipuolta. Prosentteja yhteensä 62,143 ja tällä luokan häntäpäähän. "Tahdikas hevonen. Kuolaintuntuma saisi olla tasaisempi." Olin iloinen että vielä oli toinen rata jäljellä. Meidän porukalle tuli kuitenkin tästä luokasta ruusuke kun Masa hoiti hommansa tyylillä.

Loppukäynnit kävin selästä maastossa. Siellä tuli kylmä. Sitten hepat koppiin välipalalle ja ihmisväki kaikki vaatteet päällä talliin lämmittelemään. Evääksi oli vain karkkia. Ja silti vilutti.

©Roosa

Ennen KN:ää satula uudestaan selkään ja jalkojen ja hännän harjausta. Pihalla taluttaessa Hemppa töräytti vielä kunnon ripulit. Ei voi tuntua kivalta jos maha on tuossa kunnossa.

Maneesissa olin nyt kerrankin ajallani verkassa ja ratsukin valmiiksi käveltynä. Alkuun tuntui huonommalta kuin ekassa verkassa ja hetken päästä tuntui könkkäävän. Tallikaverikin näki sen ja tutki jalat pyynnöstäni. Ei mitään. Kävelin hetken ja kun kokeilin taas ravia, oli liike puhdasta. Mitä kummaa? Olin jo ehtinyt ajatella kaiken keskeyttämisestä ulosvihellykseen. Mutta palattiinkin alkuperäiseen suunnitelmaan. "Enemmän" pyysi tallikaveri ja nyt sitten hetkittäin lennätin Hemppaa verkassa kunnolla. Temponmuutoksia ravissa ja se auttoi. Laukassakin kunnolla eteen. Yritin tehdä lävistäjiä mutta lähes joka kerta joku oli edessä. Lopulta sain ihan yllättävän siistin siirtymän laukasta käyntiin lävistäjän lopuksi. Kerran puolessa vuodessa tulee näin hyvin.

Nyt en sitten antanut pitkiä ohjia ennen omaa vuoroa vaan pysyttiin liikkeessä. Aidoissakin mentiin vain tuomarin ohi käynnissä ja sitten ravattiin. Pelkäsin jo että väsähdän ennen suoritusta.

©Roosa

Alkutervehdys osui nyt kohdilleen. Ensimmäisessä loivassa kiemurassa oli pientä vastustelua ja kulmikkuutta mutta sen jälkeen homma rupesi paranemaan. Hempan aktiivisuus oli todella kivalla tasolla. Keskiravi lähti hyvin ja ratsastin sen loppuun asti. Eikä vastustellut edestä. Seiska! Jälkimmäisellä loivalla kiemuralla ratsu tuntui ihanasti olevan avuilla. Käyntisiirtymä oli aavistuksen ponneton ja tajusin etten muistanut volttailla verkassa ollenkaan vasempaan. Vasen volttikin siis vähän kulmikas. Liian pieni, kommentoi tuomari.

Käynnit tulivat ihanasti istunnalla. Pysähtyi nätisti ja asetteli jalkansa. Pysähdyksestä kasi! Ravi nousi, laukkakin muttei ihan niin aktiivisesti kuin olisi voinut. Lävistäjällä päästiin lähes perille asti ja yritin skarpata ettei ratsu veny pitkäksi. Ravisiirtymässä turpa nousi mutta sain tilanteen heti kulmassa haltuun. Vasen laukka nousi aavistuksen myöhässä. Yritin ratsastaa lävistäjällä samanlaista kootumpaa laukkaa mutta Hemppa pudotti laukan ihan törkeän aikaisin pois. Ajatukseni menivät solmuun ja otin käyntiin vasta lävistäjän lopussa. Laukkalävistäjästä 5 ja käyntisiirtymästä 3. Skarppasin kuitenkin vielä ja loppu meni tyylikkäästi.

Laura kuvasi molemmat ratamme.


Olin vähän ristiriitaisissa tunnelmissa. Rata oli todella paljon parempi kuin ensimmäinen ja olin suoritukseemme tyytyväinen. Mutta laukkalävistäjiä pitää treenata lisää. Olin todella positiivisesti yllättynyt kun sain paperin ja huomasin että sain tavoitteet täytettyä ja tuli yli 62 %. 63,600 ja paperissa oli monta seiskaa, alakerrassakin.

©Roosa

"Voisi kulkea hieman ryhdikkäämpänä ja laukassa hivenen kootumpana. Nyt kuitenkin melko letkeää menoa. Mukava nähdä hymyilevä ratsastaja."

©Roosa

Kävin taas kävelemässä vartin maastossa. Nyt hummalle loimi niskaan ja kuskille toinen takki + toppaliivi. Nyt ratsukin oli vähän hionnut. Ja vaikka kello oli vaikka mitä niin oli yhä valoisaa.

©Roosa

Sitten pakattiin Hemppakin koppiin ja siivottiin piha. Kotiin ei ollut silti vielä asiaa sillä olin kuulemma luokan johdossa. En meinannut uskoa. Päihitimme myös tallinpitäjän kahdella ratsulla (toisella kuulemma tuli väärinratsastus ja toinen oli ekoissa kisoissaan). Ja niin siinä lopulta kävi että 16 ratsukon luokassa veimme pisteen erolla voiton kotiin. Sinivalkoinen ruusuke ja tavarapalkintona essu. Hieno Hemppa!

Viimeistä luokkaa emme jääneet katsomaan vaan lähdimme 20 aikoihin kohti tallia. Muuten meni hyvin mutta tallin pihan liukkaus aiheutti kopin kanssa ongelmia. Myös ilman hevosia. Hevosten poishoito, kärryn palautus ja kotona olin puoli yhdentoista aikaan. Mutta ovat nämä iltakisat silti itselleni mieluisampia. Onneksi ei ollut tämän kylmempää!

Hemppa ei arvosta.
©Roosa