torstai 28. marraskuuta 2013

Jockeyratsastusta ja esteitä ilman käsiä


Torstaina olin mielissäni kun listassa luki taas Flika. Arvelin että omistajat olisi jo laittamassa ratsua kuntoon mutta olinkin ekana paikalla. Satulan puuttuminen vähän huolestutti. Ehdin hepan harjata ennen kuin omistajaväki tuli satulan kanssa paikalle. Kiltisti oli harjatessa.

Tänään en ollut ratsailla ihan yhtä rento kuin viimeksi, joten ratsukaan ei liikkunut ihan yhtä hyvin. Yritin pitää sen vähän pidemmällä ohjalla mutta eipä se juuri auttanut kun oli vähän jännittynyt. Ei sentään tullut samanlaisia kommentteja kuin viimeksi gramaaneilla nippuun ratsastamisesta. Ohjaspituudesta ei tainnut tulla kommenttia. Alkuverkoissa olisi pitänyt pyöritellä volttien lisäksi vähän muitakin kuvioita, väistöt jäi tekemättä. Laukattiinkin vähän ja sitten alkoi kuskien höykytys.

Jalat pois jalustimista ja jalustinhihnoihin. Kunnon jockeystyle. Olin vielä laittanut valmiiksi aika lyhyet jalustimet. Eihän se käynnissä paino takapuolella ollut paha. Mutta tämä jatkui ja jatkui. Ensin harjoteltiin seisomista, oli vähän hutera olo ja kaula oli turhan matalalla mielestäni. Yritin kyyristellä että sain tukea. Lopulta vähän huijasin ja puristin polvilla. Sitten ravia, keventäen ja kevyttä, maapuomien yli. Heppakin vähän kiihtyi kun ohjastuntumaa en saanut pidettyä kovin vakaana, saati istuntaa. Mutta pysyi kuitenkin näpeissä eikä tehnyt mitään tyhmää. Sitten vielä laukannostotkin mukaan. Saattoi muutaman kerran tulla vääräkin laukka. Apujen antaminen oli haasteellista kun jalat ei ylettyneet satulansiipien yli. Ja sama toiseen kierrokseen. Etureisissä poltti jo hyvin. (Ja vielä 3 päivää tämän jälkeen, paheni vain.)

Tuntui ihanalta laskea jalat lopulta vapaiksi. Sitä riemua ei kestänyt pitkään. Seuraavana vuorossa oli laittaa ohjat solmuun ja tulla 3 esteen pikkujumppaa ilman käsiä. Ei mitään ongelmia. Sitä jokusen kerran kumpaankin suuntaan. Välissä hypättiin päivän muutkin esteet ja harjoiteltiin vaihtoja. Monella oli ongelmia saada pitkällä sivulla hypyssä laukka pysymään myötäisenä. Meilläkin joka kerta piti tehdä korjaus. Flika vaihtoi askeleessa melko itsestään kaarteessa. Toiseen suuntaan toivottu vaihto tuli esteellä.

Sitten hypättiin ohjat solmussa sekä suunnanvaihtoesteet että jumppa. Pystyillä sai pitää ohjat käsissä. Alkuun niin että ensin pystyt ja jumppan loppuun. Toisessa kierroksessa alotettiin ilman käsiä. Vauhdissa gramaanien kerääminen oli hankalaa ja nappasinkin ohjat sitten vain yhteen nippuun. Väliin hypättiin jumppa myös ohjat käsissä ja tuntui kovin vaikealta. Vähän lipui sormien välistä hypyissä.

Yksi pudotus taidettiin saada. Täysin oma moka. Lähestyttiin liian hitaasti ja unohdin mistä tätä hevosta piti hyppyyttää. Toin sitten ihan juureen ja oltiin jo niin lähellä ettei siitä onnistuttu puhtaasti yli. Päästiin onneksi sakkokierrokselle samantien ja saatiin alottaa alusta. Turha siis soimata että Flika hyppäisi laakana puomit matkaan. Tunnin korkein este taisi olla tämä pudotettu n. 85 cm. En mitannut, joten arvio saattaa heittää.

Jossain vaiheessa tuntia maneesi natisi vähän tuulessa. Minä säpsyin ääniä Flikaa enemmän. Ihanan tolkku ratsu edelleenkin. Opelta tuli kehuja että hyvin säilytettiin rytmi esteillä. Ja kivan rauhallisesti kiihdyttelemättä Flika aina lähestyikin.

Tunnista kuvattiin videoita mutta katosivat mystisesti jäljettömiin. Harmi.

Ongelmia:
en ollut ite niin rauhallinen kuin viimeksi
ei tuntunut menevän ihan niin hyvin
yhden lähestymisen mokasin ja tuli pudotus

Parannusta:
oli tosi helppoa hypätä ilman käsiä
hepo oli tosi tolkku ja pysyi hyvin käsissä vaikka välillä kiihdytteli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora