Esteille uudella ja suurella

Tunnille mennessäni haaveilin eniten Flikasta mutta mietin että Nuppu ja Fossi kelpaisi myös hyvin. Kaikki kolme tulikin meidän tunnille mutta mulle oli merkattu porukan korkein, pv-tamma Sami. Sami oli karsinassaan vähän luihu. Kun sitä kiukutti kunnolla niin puri itseään polvesta. Useamman kerran pohdin että ylettyisiköhän se muhunkin. Onneksi ei ollut mua kohtaan uhkaava. Karsinanaapurin kanssa välillä kahisi. Oli myös sen verran pimeää etten nähnyt sitä kunnolla putsata. Onneksi ei ollut kovin likainen. Suojista älysin onneksi kysyä. Yleensä käytäntö on että jos harjapussissa ei ole suojia niin niitä ei tule. Oli kuitenkin semmonen olo että tälle tulisi. Ne olikin sitten jossain ihan väärässä paikassa hiekkaisina.

Tiesin että tällaiset hevoset pitäisi ratsastaa alusta asti kunnolla eteen. Sain tuntikaveriltani onneksi vähän pidemmät kannukset lainaan. Omilla ponikannuksillani olisin saattanut olla pulassa. Vinkkiä tuli myös että esteraipan kanssa en pärjää vaan kannattaa ottaa pidempi tikku. Kyllähän Sami liikkui muttei erityisen reippaasti. Enkä jostain syystä saanut komennettua kunnolla. Eikä se opekaan meiltä vaatinut.

Alkuverkat meni aika äkkiä. Sitten tultiin puomitehtäviä ravilla, laukalla, volteilla ja siirtymillä. Siinäkin olisin alkuun voinut ottaa enemmän ohjeita. Onneksi niitä rupesi sitten tulemaan. Volteilla parempi ulkoapujen käyttö, eteen, energiaa. Alaspäin siirtymät tuli hyvin ja kun myöhemmin tehtävänä oli esteen jälkeen ottaa raville niin ope ehdotti että jos on löysä niin ratsastan mieluummin laukkaa eteen.

Samoin esteelle ei kannattanut lähteä ihan kylmiltään vaan ottaa mieluummin vauhdinkeräyskierros maneesin ympäri alle. Ratsukoita oli taas 5, joten ehdittiin ihan monenlaista. Esteenä oli vain yksi okseri.

Lopuksi tultiin estettäkin, ensin ravilla linjalle ja siitä laukalla esteelle. Seuraavalla kierroksella samasta kohtaa laukannosto ja ensin laukkavoltti. Tiesin senkin että jos Samia puskee liikaa esteelle niin se stoppaa. Ohje oli että ponnistuspaikkaa pitäisi saada mieluummin vähän kauemmas. Jos hyppää juuresta niin vauhti saattaa kadota. Olin edelleen vähän epävarma että meneekö ratsu yli. Aapon kiellot kummittelee edelleen alitajunnassa. Sami kuitenkin loikkasi pienen esteen joka kerta hyvin. Ite useamman kerran nappasin harjasta epäuskon iskiessä. Hyppykaaret oli aika pitkiä ja hitaita, joten ehkä ihan hyvä muutenkin. Lopuksi ope nosti vielä meille. Näytti jättimäisen isolta mutta yli mentiin. Tuntikaverin tarkistusmittaus sanoi että 80 cm. Pitäisi siis hypätä enemmän kun iskee tällainen vääränlainen korkeussokeus.

Sami jatkoi seuraavalle tunnille. Estepenkki vaihdettiin koulusatulaan. Tässä oli sitten pv-tamma, ruunikkokin vielä, johon en oikein syttynyt. Ei Sami missään tapauksessa kamala ole mutta on niitä paljon ihanampiakin hevosia. Minun mittapuullani Samikin on jo vähän turhan korkea. Lienee rahtusen yli 170 cm.

Ongelmia:
hepo ei ollut oma-alotteisesti energinen

Parannusta:
kaikesta mukisematta yli
ei äkäillyt tunnilla muille hevosille