Seniorisuokilla

Maanantain ratsujako yllätti ja listassa luki Topias. Liinaharjainen suokkiruuna, n. 163 cm. Hepalla on ikää jo 23v (s. 1990) ja kuuleman mukaan saattaa karsinassa olla vähän luihu. Nyt käyttäytyi harjatessa asiallisesti. Hauska oli että hepo näytti mistä sitä pitää rapsuttaa. Satulan laitosta ei tykännyt.

Tänään luvassa oli lisää yrityksiä koota ratsua. Arvelin että vanhempi ratsuni on vähän kankea ja vetristyy hitaammin. Tämä ei toki ollut mikään hyvä syy ratsastaa hempeillen. Sillä siitä seurasi vain ongelmia. En saanut heppaan kunnolla otetta tunnin aikana ja ratsastin huonosti. Itseäni haittasi ajatus siitä että Topias ei ole tamma.

Ratsu oli vino ja jäykkä enkä saanut asetuksia läpi. Meni aivan päin honkia. Ja kun perusasiatkaan ei olleet hallussa niin ajatus ratsun kokoamisesta tuntui lähinnä turhauttavalta. Istuntaani viilattiin, jalkoja taaemmas ja kyynärkulma kuntoon. Keskiravit oli onnettomat ja esitettiin pari väärää laukkaa. Vaihdot tuli ravin kautta. Kun yritin pitää ratsun laukassa niin ei vaihtanut. Laukassa ei rentoutunut millään. Ohjat kävi välillä pyykkinaruina.

Noin 52 minuuttia meni huonosti, loppuverkkaan sentään rentoutui. Intensiivisempi ratsastus olisi varmaan ollut parempi. Loppuverkoista ois ollut hyvä alottaa. Toivoinkin että jos joskus vielä saan Topiaksen niin mieluusti siten, että se on mennyt jo yhden tunnin alle. Hepo hikosi märäksi ja jatkoi hommia vielä seuraavalle tunnille. Pakkasta oli asteen verran, ratsukoita meidän tunnilla 4. Fleecen kanssa oli viileähköä.

Tunnista jäi hirveä angst. Onneksi tallista löytyi niin positiivista keskusteluseuraa että keljutus helpotti. Omistajakin kommentoi että Topias toimii yleensä miehillä paremmin. Eli minä ja hepo mahdoimme kummatkin harmitella toistemme väärää sukupuolta.

Tallissa on nyt kolme heppaa testaamatta: Wanesa, Piku ja Leiger.

Ongelmia:
ratsastin huonosti
kokoamisesta ei tullut mitään
keljutti

Parannusta:
loppuverkat meni paremmin
oli kiva hoitaa