keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Virtaisaa menoa


Keskiviikoksi sain sovittua toisen Rediratsastuksen. Olin muutaman minuutin myöhässä kun en pimeässä enää löytänytkään ihan eksymättä perille, anteeksi. Ratsu oli omistajansa kanssa jo kentällä kävelemässä. Sain siis hypätä valmiiksi varustetun ja alkukävelleen ratsun kyytiin. Aika elitististä.

Redillä oli kuulemma eilen ollut kevyempi päivä. Nopsaa huomasin että tänään olikin hyvin virtaa. Käynnissä oli tolkku, ravissa meni aika lujaa ja laukassakin kovasti yritti. Tehtiin sitten kontrollitreeniä ja pikkuhiljaa meno parani. Kivan kyttäilemätön hepo oli, mitä nyt muutama loikka tuli. Laukattiin alkuun suht pitkät pätkät. Kovin lujaa en viitsinyt antaa päästellä vaikka vauhtia olisi selvästi ollut. Yleisö kerääntyi kentän laidalle katselemaan menoamme. Pientä riekkumista oli ilmassa mutta sopivan haastavaa. Tulipa testattua myös laukanvaihtokin pyynnöstä. Enemmän niitä tuli kyllä pyytämättä mutta pyynnöstä vaihtoi myös. Redi oli samalla itselleni vähän treenikappale ja kokeilin keskiraveja. Samat viat kuin aiemminkin eli tahti kiihtyy tai jotain muuta pielessä.

Käveltiin tunnin (tai reilu puolitoista tuntia siinä meni) aikana useammat välikäynnit. Käynnissä liikkui reippaasti. Työskentelyt käynnissä oli helpoimmat. Tein väistöjä, eikä tarvinnut puskea yhtään. Samoin muutamat avot ja hieman sulkuakin. Vaikka on enemmän esteratsu niin hyvin onnistui tällaisetkin. Ravissa vauhtia oli hetkittäin runsaasti, joten lisää ajattelemista hepalle. Puolikas voltti, väistöä uralle jne. Lopuksi volteilla lapa edellä ulos puskeminen ja takaa väistäminen tasottui, hepo rentoutui, lopetti kipityksen, asettui ja rupesi tuntumaan kumpaankin kierrokseen hyvältä. Pyörittiin ympyräkahdeksikkoa.

Tähän olisi loppunut normiratsastus. Mutta koska omistaja tuntui olevan pikemminkin mielissään kun jaksoin hinkuttaa ja omastakaan mielestä ei oltu vielä valmiita niin jatkoin vielä kolmannenkin askellajin. Lepokäyntien jälkeen paras tuntuma ratsuun oli taas kadonnut ja hetken hain otetta käynnissä ja ravissa. Ihan niin hyväksi ei tullut. Ensin vasen laukka, tästä ei oikein hyvää tullut vaikka yritin työstää asetuksilla sisään ja ulos. Ratsulla oli edelleen virtaa vaikka kuinka. Lopulta laukkapätkä rupesi venähtämään jo niin pitkäksi että päätin lopettaa hyvään yritykseen. Hetken huilit ja oikea kierros. Oikea tuntui vähän paremmalta. Jokusia nostoja ja tässäkin vähän vasta-asetusta välillä. Laukassa ei rentoutunut. Lopetettiin taas semihyvään kohtaan. Omistajalle totesin että jos vielä pääsen Redin kyytiin niin laukat jäi vähän hampaankoloon.

Minä sain omistajalta kehuja kärsivällisyydestä. Mutta selvästi kannatti kun Redi tasottui ravissa kivaksi. En edellisen kerran perusteella olisi uskonut että alle puolessa vuodessa saan sen jotenkinpäin rentoutumaan. Välissä tosiaan omistaja kysyi että tahdonko hypätä. Vastasin jotain epämääräistä muminaa. Loppuvaiheessa sitten totesin että nyt ei hypätty. Tämä tuli nyt enemmän tarpeeseen. Kentän pohjan puolesta olisi kyllä voinut vielä loikkia. Nyt taisi olla jopa lämpimämpää kuin viimeksi. Pari astetta plussalla.

Treeni oli sen verran rankka että sain näillä keleillä klipatun hevosen hikoamaan korvanjuurista. Kiva oli mennä itsenäisesti pitkästä aikaa. Aiemmin kun sitä tuli Easyn ja Valman kanssa tehtyä säännöllisemmin. Loppukäyntien ajaksi nakattiin loimi päälle. Samalla sitten kuulin myös että Redi on myynnissä. Tästä säpäkkä mutta kiltti esteratsu, kuulemma kenttätreeneissäkin käynyt.

Ongelmia:
alkuun ratsu oli aika virtaisa
laukka oli vähän kiireistä
aloillaan seisomista piti harjoitella hetki
vähän puskettiin lapa edellä väistöaskelia välillä

Parannusta:
tasottui hetkittäin tosi kivaksi
rentoutuikin
väisti helposti
liiraus väheni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora