Toiveratsuna Sokeri

Perjantaina oli taas itelle vapaa ilta. Siispä kyselin Mallulta että mahtuisiko tunnille. Sain taas valita klo 16 ja 19 väliltä ja valitsin jälkimmäisen. Seuraavassa viestissä kysyttiin että tahdonko mennä Tytsyllä vai Sokerilla. Valitsin Sokerin, kiva lähteä kokeilemaan sillä toinenkin tunti. Ja lisäksi tykkäsin sen luonteesta enemmän.

Sokeri oli jo hommissa kun menin tallille. Yritin sitä tunnistaa tunnilta mutta vasta kun tajusin että toinen suokki on ruuna niin arvailut osui kohdilleen. Tietysti suitsistakin olisi voinut päätellä. Sokerilla meksikolaiset, (Tytsyllä olympiat), muiden suokkien suitsia en ole vielä niin tarkkaillut. Hepo liikkui kivan reippaan näköisesti. Sillä kun on välillä ollut vähän motivaatio-ongelmia.

Kenttä oli edelleen märähkö muttei ehkä ihan niin paha kuin aiemmin vaikka tänäänkin satoi. Marraskuun kahdeksas ja olen aamulla väistellyt kastematoja! Lämmintä oli n. +3. Ennen tuntia iski sen verran vilu etten riisunut päällysvaatteitani yhtään. Hitusen lämmin tuli tunnilla muttei pahasti kuuma. Sen jälkeen sitten taas hieman vilutti kun ei ollut enempää laittaa päälle.

Sokeri kulki ihan reippaasti. Alkuun yritti vähän oikoa kulmia. Tänään meillä oli koko kenttä käytössä. Eli käytännössä opetus ei kuulunut ihan kauimmaiseen nurkkaan asti. Ratsukoita tunnilla oli kivasti vain 3. Alkutunnista taas hetki ilman jalustimia ja ratsu kunnolla liikkeelle. Ohjat kerättiin hissukseen kuten yleensäkin.

Päivän teemana mentiin väistöjä. Parkkiksen lähimmäisellä sivulla käännettiin ennen uraa, mentiin vähän suoraan ja väistettiin uralle. Ensin oikea kierros. Vähän meinasi mennä liian lujaa ja lapa edellä sekä takaosa jääden. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Parani loppua kohti. Mutta ei mitään ihan täydellistä. Tänään tunsin huonosti selkään takaosan jäämisen. Pidätteiden hetkellisen kuuntelemattomuuden sekä lapa edellä puskemisen huomasin paljon paremmin. Muualla sai ratsastaa itsenäisesti voltteja ja muita kuvioita.

Alkuun Sokeri oli aika vino. Oli hankaluuksia saada vasemmalle ohjalle tuntumaa (joka varmasti omalta osaltaan vaikeutti väistöjä). Asetus oikealle oli myös tihkaista. Taivuttelin välillä kunnolla yli ja rentoutuihan se ratsu sitten. Mentiin vaan tosi matalassa muodossa.

Toiseen kierrokseen väistöt meni paljon helpommin. Tuntui että itekin istuin paremmin suorana. Raviväistötkin oli ihan ok. Sitten ope pyysi meiltä siksak-väistöjä. Vasenta pohjetta väisti ihan hyvin mutta oikeaa paljon huonommin. Hepo oli kuitenkin kuulolla ja aloitti väistön vasta kun pyysin ja suoristui välillä.

Tähän suuntaan rupesin itsenäisesti tekemään temponmuutoksia ja avoja. Hepo ei ollut edestä kovin raskas mutta kulki edelleen melko kyntävässä muodossa turpa lähes maata viistäen. Suoristui mutta edelleen tukeutui helpommin oikeaan ohjaan. Nyt sain jo taivutettua kumpaankin suuntaan ja hetkittäin jouduin pyytämään lisää aktiivisuutta. Yritin koota kaulaa vähän ylemmäs siinä juurikaan onnistumatta.

Loppuun otettiin laukkaa uraa pitkin. Laukat nousi hyvin mutta siinäkin sai ratsastaa lisää aktiivisuutta. Kiva olisi ollut vähän enemmän vielä työskennellä laukassa mutta pohja antoi omat rajoituksensa. Hyvin tuli istunnalla takaisin raviin.

Loppuraveissa oli rento mutta meno rupesi vähän hyytymään. Liikkui kuitenkin kun patistelin. Käynnissä sain antaa pitkät ohjat melko pian muiden vielä vähän työskennellessä. Toivoin opelta että voitaisko joku tunti harjotella kokoamista.

Hepo oli edellen tosi varman olonen. Totesin että vaikea uskoa että Sokeri säikkyisi mitään. Saattaa kuulemma välillä semmostakin tehdä. Tunnin jälkeen karsinassa malttoi mielensä ja pysyi pois heiniltä kun otin suitset pois. Myöhemmin pesin vielä jalat. Toiset tuntilaiset oli taas tosi kivoja.

Ongelmia:
vasempaan ohjaan oli aluksi hankala saada kunnon tuntumaa
lopuksi vauhti vähän hyytyi
väistöt vasempaan oli hankalampia

Parannusta:
rentoutui tuntumalle
väisti helposti oikealle
nosti laukat hyvin
hirmu symppis käsitellä