maanantai 9. joulukuuta 2013

Takaosakäännöksiä ja harmonisointia


Maanantaina iski Hyvinkäällekin pakkanen. Lisää vaatetta niskaan siis. Ihan oikea kerrasto alle. Yläosassa pärjäsin silti edelleen fleecellä + toppaliivillä. Ratsukseni oli merkattu taas Harmonia. Nyt aloitin varustamisen ihan suosiolla käytävältä. Hempeänä tamma ei edelleenkään ollut vaan kiukutteli hetkittäin kovasti. Nyt en kuitenkaan hetkeäkään pelännyt terveyteni puolesta. Ihmettelin samalla että miten olen joskus saanut tämän varustettua ilman MITÄÄN ongelmia. Nyt nosteli etusiaankin kun harjasin niitä. Mutta kiukuttelut loppuivat taas varusteisiin. En ymmärrä miten satulavyön kiristys on tälle ihan ok. Suitsetkin ottaa nätisti. Ehkä se oikeasti tykkää että sillä ratsastetaan.

Ratsukoita oli tunnilla kivasti vain 3. Harmonia oli poikkeuksellisen jäykkänä. Ei asettunut vasemmalle ja oli oikealta aika tyhjä. Nyt sorruin sitten itsekin värkkäilyyn. Yleensä kun tamma on loksahtanut oikeinpäin ilman että olen edes yrittänyt. Nyt sitä ei tapahtunut. Taisi ohjastuntuma olla liian kevyt ja epätasainen.

Päivän teemana oli takaosakäännökset. Alkuun olin unohtanut että mikä kääntyy ja minne mutta nopeasti saatiin juonesta kiinni. Osa oli vähän työläitä mutta parhaimmillaan Harmonia kääntyi lähes ajatuksella kun en itse häärännyt liikaa. Paino menosuuntaan ja vähän taakse, ohjalla johtaminen, tasainen tuntuma ja pohkeilla vähän avitusta. Tosin sisäpohje unohtui monesti irti. Kiva että otettiin näitä jokunen aina eri väleissä.

Ravi ei tasottunut pyöreäksi sitten millään. Mutta ei onneksi kiihdytellytkään. Yritin ratsastaa pohkeilla tuntumalle mutta keskityin liikaa asetuksiin tai niiden puutteisiin.

Laukkaa mentiin lopputunnista ihan kunnon pätkät kumpaankin suuntaan. Oikeassa laukassa oli vähän kääntämisongelmia, vasen ei meinannut rullata millään. Kumpikin oli vähän ponnetonta mutta vasen oli alkuun oikein kunnon ähräämistä. Vasta kunnon eteenratsastuksen jälkeen parani. Ja toinen tärkeä tekijä oli varmasti se, että tajusin taas ite rauhoittua kyydissä. Hepo vetäisi itsensä näistä ihan hikimäräksi.

Vasta laukkojen jälkeen ravikin parani. Loppuun tehtiin vielä muutama takaosakäännös. Ope oli samaa mieltä että aika menee ihan liian nopeasti ja puolitoista tuntia olisi hyvä. Loppukäynneissä meinasi sitten itsellekin tulla vilu. Sormia ja varpaita paleli vähän mutta kostunut yläselkäkin tuntui viileältä.

Tunnin jälkeen purin Harmonian käytävällä. Vähän jaksoi vielä kiukutella. Esim. loimi oli tosi ikävä juttu. Mutta päätin olla kärsivällinen ja mielijohteesta koulutin sitä sitten pitämään etusensa aloillaan harjatessa. Kun nosti jalkaa, harja pysyi jalassa kiinni kunnes laski sen maahan, josta palkinnoksi irrotin harjan jalasta. Oikean etusen kanssa riitti ne noin 8 toistoa, joista Kaimio muinoin puhui. Vasemman kanssa tarvittiin rutkasti enemmän. Mutta hepo keskittyi tähän niin täysillä että lopetti syömästä turpansa edessä olleita heiniä. Lopulta sain toisenkin etusen harjattua ilman että Hani sitä nosteli. Takasia ei onneksi heilutellut.

Tämän jälkeen hepo rupesi olemaan sangen raukeassa mielentilassa ja vietettiin muutamia hyviä hetkiä toisiimme nojaillen ja puhallellen. Harmonialla pää sylissäni ja nojasi leukaansa käsiini, minä päätäni sen otsaan. Eikä hepo äkäillyt tai hötkyillyt yhtään. On se vaan lutunen!

Ongelmia:
ennen tuntia edelleen äkäili tallissa
jäykkä
vasen laukka ei rullannut

Parannusta:
ei kiihdytellyt tai äkäillyt kentällä mitään
antoi varustaa nätisti, satulavyölle ei luiminut
tunnin jälkeen oli lutunen lopuksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora