maanantai 30. joulukuuta 2013

Ei ihan sisäpohkeen ja ulko-ohjan välissä, väistöjä


Maanantaina ehdin viikon tauon jälkeen tallille. Tällä kertaa Oulussa. Hepan suhteen ei ollut juuri ennakkoaavistuksia. Listassa luki Remu. Mikäpä siinä. Hepo oli sisällä ja aika puruinen. Tervehti nuolemalla käteni märäksi. Ihanan rauhassa seisoi harjattavana. Tovi meni kammatessa purut hännästä. Varustuskin meni mukisematta. Kuolaimet tuntuivat olevan aika tiukalla ja maneesissa ope niitä sitten vinkistäni höllensikin eli pudotti alemmas pidemmille poskiremmeille.

Ei oltu kovin sukkelia sillä ennen kuin pääsin edes liikkeelle tuli kommentti kerätä ohjat tuntumalle. Puoli kierrosta menin pitkin ohjin, sitten tuli jo uusi kehotus. Aika pikavauhtia piti ratsastaa hepo kuulolle. Toimi suht ok. Ravissakin sai pohkeita käyttää. Käynnistä tuli ihan hyvä mutta ravissa en saanut asetusta rehellisesti läpi. Tuntui että hepo tahtoo kulkea vinossa ja sain vasta-asetuksilla paremmin pyöristymään. Alkuun mentiin pätkät laukkaakin. Ulkoapuja piti käyttää paremmin.

Yksi hankalimpia open pyyntöjä oli rentouttaa sisäkäsi. Tarkennuksena tuli että tuntuman pitäisi olla tasaisempi enkä saa myödätä niin isosti että nakkaan ohjan löysälle. Koska takaisin tuntuman ottamisesta tulee sillon nykäisy. Kyynärkulmista ja käsien paikasta tuli niistäkin jokusen kerran sanomista.

Tehtävänä oli väistöt. Alotettiin teorialla ja siinä vaiheessa hämmennyin jo itse täysin. Väitin että asetus olisi liikkeestä poispäin. Onneksi osasin kuitenkin ratsastaa vielä oikein. Kertaalleen käynnissä ja sit ruvettiin tulemaan ravissa. Hienosäätöä. Väisti ok mutta ravissa tahti hyytyi ja herkästi pudotti käynnille. Lopulta pysyttiin ravissa ja asetuskin vähän löytyi. Sitten piti saada ratsu vielä rennoksi siinä. Vikalla kerralla rentouskin löytyi, mitä nyt asettui väärään suuntaan ja taisi välillä takaosa johtaa tai lapa pullahtaa. Pitkällä sivulla tein itsenäisesti siirtymiä.

Väistö oikealle oli kuulemma hankalampi suunta Remulle. Pitkällä sivulla kuunteli hyvin mutta itsellänikin oli säätöongelmia. Kädet vähän karkaili ja ope väitti että ohjat ei ole yhtä pitkät. Monesti piti ylipäänsä lyhentää ohjia. Hankalaa. Ulkoapujen väliin. Ja kun väistö sujui takaosan karkailematta niin tahti hyytyi. Kelvolliseen suoritukseen päästiin tähänkin suuntaan. Kertaalleen napautin raipalla turhan rivakasti ja Remu vastasi pukilla. Pyysin ratsulta anteeksi ja jatkossa osasin kosketella raipalla hyvin hellästi. Takajalkojen aktivointipyynnöstä raipalla häntä kyllä pyöri vaikka kuinka varovasti yritin.

Lopuksi otettiin vielä vähän oikeaa laukkaa. Edelleen Remu tuntui vinolta ja ajattelin avoa. Sitten meinasi kuskin koko sisäkäsi lähteä omille teilleen. Ulkoavut kunnolla käyttöön. Tämän onneksi muistin jo tunnin aikana että se on salaisuus Remun toimintaan. Laukka oli heikoin lenkki mutta ei pudoteltu raville. Toinen suuri plussa oli ettei hepo kertaakaan tunnin aikana nykinyt ohjia. Ihanaa!

Remu jatkoi vielä hyppyhommiin.

Ongelmia:
väistöt ei ihan soljuneet
kuski käytti raippaa turhan reippaasti
en saanut ratsua rehellisesti apujen väliin
pohkeita olisi pitänyt käyttää vielä paremmin

Parannusta:
Remu ei nykinyt ohjia
ei pudotellut laukasta raville
sain muutaman hyvän hetken ravissakin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora