torstai 10. lokakuuta 2013

Puomeilla kaahotuksesta kuunteluun


Ekaa kertaa Uotilassa kävi niin että ratsuni oli jo edellisellä tunnilla. Listassa luki Fossi ja puomeja. Lisäksi luvassa oli satulanvaihtoa. Edelliset ihmiset oli maneesissa, me mentiin kentälle. Kiva niin, sillä keli oli oikein mainio. Lämmintä reilu +10 ja alkutunnista ei ihan säkkipimeää vielä. Ratsukoita tunnilla oli tänään vain 4.

Satulanvaihto ei mennyt ihan putkeen, sillä vasta kentällä huomasin että satulavyö puuttuu. Kaikki auttavat ihmiset oli kateissa, joten pitkin pihoja huhuilun jälkeen nappasin tallista satulaa lähinnä olleen irtovyön. Kentällä se osottautui liian pitkäksi. Kiskottiin kummaltakin puolelta vikoihin reikiin ja silti oli aavistuksen arveluttava. Uhkailin että jos keikahdan kyljelle niin menen lopputunnin ilman satulaa. Näin ei onneksi käynyt.

Alkukäynnit jäi tästä johtuen tosi lyhyiksi mutta onneksi hepo oli lämmitely jo valmiiksi. Ravissa tahtoi mennä aika lujaa ja yritin ottaa menoa haltuun. Oikeaan kierrokseen volteilla puski lapaa ulos eikä meinannut asettua. Vasempaan kierrokseen taisi muuten vain olla kääntöongelmia. Piti tehdä temponmuutoksia mutta keskityin lähinnä rauhalliseen ja tasaiseen menoon. Tehtiin omia siirtymiäkin.

Ravissa tultiin puomeja. Vaati useamman yrityksen ennen kun päästiin rauhassa myödäten puomeista yli. Mutta paranihan se pikkuhiljaa. Opelta tuli välillä vähän itsestäänselviä neuvoja. Esim. että ei tarvi myödätä ihan niin aikaisin ennen puomeja. Mutta kun nimenomaan halusin testata että kiihdyttääkö se. Tämän jälkeen saatiin ottaa verkkalaukkaa. Fossilla oli taas ihan liikaa vauhtia. Laukannostot oli aikamoista ampuilua. Ope käski lyhentää laukkaa. Tajusin toki mutta Fossi ei malttanut kuunnella. Parhaiten kulki kun olin kevyessä istunnassa. Puomeilla tuli sitten sanomista että pitäisi istua alas. Muutaman kerran silti sinnikkäästi menin kevyessä istunnassa. Tuntui että askeleet ei millään osuneet. Monesti jo ekalle ei osuttu mutta vaikka osuttiinkin niin loput välit tuntui tosi pitkiltä. Enkä oikein saanut ratsua takaisin kuulolle jos ehti kiihdyttää.

Pikkuhiljaa tajusin kuitenkin jotain jarruttavien lihasten jännittämisestä. Puomit väheni linjalla kahteen ja välin askeleet piti laskea. Ensin tultiin kiiruhtamalla 7. Mutta pikkuhiljaa Fossi rupesi kuuntelemaan. Välillä ampailtiin itse puomeja mutta ennen ekaa puomia kuunteli hyvin.

Tämän jälkeen tultiin puomirata. Eka oli yksittäinen maapuomi, loput 3 puomin röykkiöitä. Suora linja ja sitten kaksi kaarevaa. Eka kierros ei ollut kovin hyvä ja Fossi lähti kiihdyttelemään loppua kohti. Askelia väleihin tuli 8, 7 ja 6. Toinen kierros meni paremmin ja sain rauhallisuuden siirrettyä ratsuun. Eka linja oli kelpo mutta sen jälkeen meno parani hienosti. Vikaankin väliin tuli nyt 7 laukkaa ja ihan vetämättä. Fossi odotti hienosti ja askeleetkin osui. Taisi jopa laukat vaihtua. Ope kehui että superhienoa.

Jossain vaiheessa vähän tihuttikin mutta eipä semmoseen juuri ehtinyt kiinnittää huomiota. Ajattelin että oltais jo lopetettu kun kello oli aika paljon. Mutta lopuksi oli vielä 3 minipystyn linja, jossa väleihin piti saada 4 laukkaa. Ope varotteli että ahtaat välit. Fossi kuunteli hienosti ennen tehtävää mutta ekalla herpaantui ja kiihdyteltiin välit kolmella. Toisella yrityksellä sain ponnistuspaikan niin juureen että hypättiin oikeastaan ekan seasta. Taas hepo kiihdytti loppuun kolmella. Kolmannella yrityksella osui askel vihdoin paremmin ja ekaan väliin mahtui vihdoin neljä. Mutta aikamoista pidättelyä vaati. Väliin tuli vähän mutkaa ja tokaan väliin mahtui enää 3,5 askelta. Ope kehui että hienosti. Oma kommenttini olisi ollut että paremmin.

Neljäs yritys tuotti vihdoin halutut 4 askelta väleihin. Eka väli oli ihan ok mutta tokassa piti taas pidättää aika paljon. Ja taas ope ylisti. Olin kriittisempi. Puomitehtävällä kehut oli mielestäni ihan aiheellisia kun mentiin paljon aiempaa paremmin. Nyt jäi vielä aika kauas täydellisestä suorituksesta. "Hyvä" ois ollut sopiva palaute. Tehtävän jälkeen keskittymiseni herpaantui taas, Fossi kiihdytteli ja tovi haettiin rauhallista laukkaa ennen kuin siirryin loppuverkkoihin.

Fossi osasi hienosti laukata hitaasti, kevyenä ja kuunnellen. Paljon hankalampaa oli saada siitä irti vastaavanlainen ravi. Loppuverkoissakin sai pidätellä ettei lähtenyt kiihdyttelemään. Olisin mieluusti ravannut vielä tovin, sillä nyt ei ihan ehditty venytysvaiheeseen. Loppukäynnit olikin sitten tosi pitkät kun Fossi ei jatkanut ja kaveri puuskutti. Tulipahan alun menenetyt minuutit takaisin.

Tallissa huomasin että satula(t) oli hiertänyt Fossin selkää. Kukkahattuni laittaisi satulattomalle lomalle toipumaan toviksi.

Sunnuntaina ois estekisat. Jo toiset jotka jää välistä. Mutta Saaralla estekisoissa oleminen on ihan hyvä syy.

Ongelmia:
ponnistuspaikat
alkuun meni aika lujaa ravissa ja laukassa

Parannusta:
kääntyi paremmin
lopputunnista löytyi rauhallistakin laukkaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora