Lauantaina lähdin Hempan kanssa kaksin maastoon. Humma oli jo tunnilla valmiiksi lämmitelty. Kenttä oli sula mutta todella märkä. Isommat tiet olivat aurinkoisilta kohdilta hiekalla, muualta lumella. Pienemmät metsätiet sohjolla. Lämmintä oli +10°C pintaan ja aurinko paistoi.
Alkumatkasta Hemppa oli kumman kiemura eikä halunnut edetä kunnolla suoraan. Kuunteli kuitenkin pohkeita, vaikka vähän hitaasti. Aloitettiin Hangaksentiellä. Käyntiä ja ravia. Lopulta suoralla laukkaakin kun oli kuivempaa. Maltillisella vauhdilla poispäin. Sitten ennen ylämäkeä käännyttiin takaisinpäin ja nyt päästin laukkaamaan sulilla vähän reippaampaa. Lumisille ja jäisille kohdille hidastin selvästi. Tosin tänään jarrut eivät olleet ihan herkimmästä päästä. Saatoin ehkä myös vaatia tavallista enemmän ja odotin että humma kulkee edes jotenkin oikeinpäin.
Käännyttiin metsään Kotakankaan reitille. Siellä oli selvästi enemmän lunta ja mentiin koko pätkä käynnissä. Ihana keli.
Koska Kotakankaantie näytti myös sulalta niin lähdettiinkin vielä toiseen suuntaan. Tiellä vain ravia koska se oli niin märkä. Mutta viimeinen pätkä autiotalon ohi mentiin rauhallista laukkaa. Se oli aurattu ja pohja oli yllättävän hyvä. Jatkettiin siitä sitten rauhallista ravia eteenpäin koska aurattu pätkä jatkui. Enkä malttanutkaan kääntyä takaisin vaan mentiin vielä pellon ympäri. Nyt tosin toiseen suuntaan. Rauhallisella laukalla ylämäki ylös, metsässä ravia ja rauhallista laukkaa. Lopulta pohjien vaatiessa käyntiä. Tiellä takaisinpäin ravia. Hemppaa ei huvittanut enää ollenkaan taipua vasemmalle ja keskusteltiin siitä useamman kerran. Otin välillä käyntiinkin ja risteyksessä tein muutaman voltin.
Lopulta kun pellon poikki menevällä tiellä nostin laukan kotiinpäin niin Hemppa nakkasi pukin. Pysyin kyydissä mutten suvainnut moista. Otin raviin, käänsin ratsun ympäri, ravasin hetken poispäin ja nostin laukan poispäin. Ihan nätisti. Sitten vasta uusi yritys kotia kohti. Tällä kertaa ilman pomppuja. Toki tuntui yhä siltä että jotain saattaisi tulla. Metsäpätkä ravia ja autiotalon ohi taas rauhallista laukkaa. Nosti vasemman vaikka pyysin oikeaa. Lopulta päädyin vaihtamaan joka kaarteeseen ravin kautta myötäisen. Meni yllättävän hyvin. Mutta vasen laukka oli yhä jäykkää turpa pitkänä menoa enkä saanut siihen taivutusta vaikka kuinka yritin.
Ravihölkkä kotia kohti oli joka kerta Hempan aloitteesta melko vauhdikasta kun sallin. Selvästi jäi vähän turhauttamaan ettei laukassa päästy päästelemään kunnolla. Otin sitten vielä yhden rauhallisen laukkapätkän. Meni hyvin.
Ravi oli edelleen reipasta ja ratsu jäykkä. Piti siis ottaa uudet oveluudet käyttöön. Oikealle pidin kaulan suorana ja vain asetin. Vasemmalle mentiin avoa. Nämä siis pääosin suoralla tiellä. Mutta meno parani ja ratsu tasoittui. Alkumatkasta kannoinkin sitä ihan liikaa itse ja tämä tuntui käsissä.
Loppukäynnit pitkin ohjin tallille. Meni reilu puolitoista tuntia mutta tänään mentiin aika rauhassa. Ratsu hikosi silti osin. Loimitusohjeet oli että on niin lämmintä eli nakuna vaan pihalle.
Huippunopeus jäi tänään 35 km/h pintaan. Ratsu oli muutenkin ratsastettavuudeltaan vähän nahkeahko. Volteilla taivuttelu pohjille olisi voinut olla viisasta.
Loppukevääksi jäin Hempan kakkoskuskiksi kun vip-korttilainen junnu kaappasi sen kisaratsukseen.
Ongelmia:
kuskin flunssa ja päänsärky
Hempalla oli tänään paljon omia mielipiteitä
pysähteli jokusen kerran
yksi pukki
ei päästy pohjien takia päästelemään kunnolla
ratsu taipui huonosti vasemmalle
kuskin kädet tulivat kipeiksi
Parannusta:
päästiin haluamaani suuntaan haluamassani askellajissa
pohjat olivat yllättävän hyvät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora