sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Maneesitreenikauden loppu pomppuisasti

Sunnuntaina näytti ensin siltä että joudun tyytymään Hempalla kouluratsastukseen. Vaan lopulta junnuporukka laitettiin maastoon ja pääsin sittenkin hyppäämään Hempalla. Samalla tuli lupa myös ensi lauantain kisoihin Aaltokankaalle. Alunperin tarkoitus taisi olla hypätä kentällä mutta koska se oli vielä niin märkä niin mentiin maneesille. Pihalla oli vähän päälle +10°C ja nyt tajusin laittaa maneesiin vain poolon ja turvaliivin. Hyvä valinta. Ratsukoita tunnilla oli 4. Martingaali oli kadonnut jonnekin, joten mentiin ilman.

Alkukäynnit olivat aika lyhyet. Hölkkäravia ilman suurempaa prässäilyä ohjeistettiin tekemään 10 min. En tiedä tuliko aika täyteen, äkkiä tuntui menevän. Laukat molempiin suuntiin. Hemppa ehkä lämpeni mutta tuntui vielä löysähköltä. Mentiin pätkiä kevyessä istunnassa. Ravissa hankalampaa, laukassa ok. Ohje oli rutistaa pohje vähän lähemmäs hevosta. Ehkä jalkani heiluivat?

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin kavaletteja kahdeksikolla tarkoituksena hakea vaihtoja. Piti ajatella 80-radan ratalaukkaa. Lähdin mielestäni ihan reippaasti liikkeelle, muttei laukkaa silti ollut riittävästi. Lentämällä taas venähti pitkäksi. Harmillisesti noin puolet open ohjeista jäi kuulematta. Laukat vaihtuivat kun jäin hypyissä jälkeen. Lopulta tuli vaihtoja myös kun ponnistuspaikka jäi tarpeeksi kauas. Taisi olla jo tässä kun Hemppa pomppi laukannostossa. Vaikka nostin ravista.

Hemppa esitteli tunnin mittaan lisää omia loikkiaan. Potkaisipa kerran seinää ja kerran ohimennen yhden esteen nurin. Taidetaan laittaa kisoihin punainen rusetti häntään. En sitten uskaltanut mennä kovin läheltä muita ja opellekin kentän keskelle olisin oikeastaan kaivannut kypärää. Mutta kun jätin raipan pois niin meno tasoittui. Eikä esteiden jälkeen pukittanut kertaakaan.

Suora linja meinattiin alkuun mennä aika lentämällä. Kolme ja töpö. Sakkokierroksella neljäs mahtui paremmin. Saattoi se jossain välissä lipsahtaa kolmellakin. Kolmen askeen kaarevalle linjalle tultiin ekalla kerralla 4. Sen jälkeen kolmella, kunnes radalla jäätiin ekalle lähelle ja otin vielä neljännenkin. Okserin alla olevat ns. laatikot eivät meitä kiinnostaneet.

Lyhyt 1 askeleen sarjaväli selvitettiin joka kerta yhdellä. Muut puokit esittivät sen myös kahdella. Kertaalleen sain itse istuttua todella siististi ja pystyssä. Tuntui helpolta.

Lopuksi hypättiin rata. Hemppa lähti vähän lentämään mutta kuunteli kuitenkin. Tämä aiheutti sen etten uskaltanut päästää vaan nypin paikat lähelle ja sitten ylimääräisiä askeleita. Empimättä kuitenkin kaikesta yli. Väärän laukan korjaaminen venyi taas todella pitkälle ja vaihtui vasta käynnin kautta. Jäiköhän ennen estettä 5 askeleelle tila saada homma käyntiin.

Sakkokierroksella tultiin kaareva, kavaletti ja sarja. Meni tasaisemmin vaikka taidettiin tulla väärässä laukassa tällä kertaa ulos sarjalta.

Ylimääräinen poukkoilu kuitenkin väheni ja esteet ylittyivät helposti. Ei ehkä hypätty yli kasikymppisiä mutta ne tuntuivat pikkuisilta. Kisalupa herui myös ysikymppiin.

Hemppa hikosi itsensä läpimäräksi ja tallilla pääsi suihkuun.

Ongelmia:
potki seiniä ja yhden esteen ohimennessään
pukitteli laukannostoissa ja pari kertaa muutenkin
kuskin yskä

Parannusta:
pysyin kyydissä
löytyi myös myötälaukkoja
ei kieltoja
80 näytti ja tuntui pieneltä
pukittelu väheni kun jätin raipan pois

Videoita saattaa olla olemassa tai sitten ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora