Tiistaina jatkuivat Riitan tunnit tälle vuodelle. Oli aikamoinen yllätys kun ensimmäisellä tunnilla meitä olikin vain 3 oppilasta. 6 otettaisiin. Sain jatkaa Sakulla. Humma oli taas sisällä märkänä. Oletin että aiemman tunnin takia märkä mutta olikin lumisademärkä ja tämä Sakun ainoa tunti tänään.
Keli oli nollissa ja melko pian piti riisua toppaliivi pois. Kuski taisi siis huhkia, sillä yleensä maneesissa on kylmä.
Tänäänkin aloitettiin keskiympyrältä mutta nyt hepat piti pitää suht suorina ja väistättää vuorotellen molempien pohkeiden päältä pois. Nopeammaksi jaloille ja kädet rauhassa aloillaan. Saku vyöryi hetkittäin liikaa enkä huomannut. Painoi vasemmalle ohjalle. Jalalla aktivoiminen tuntui vain pahentavan. Ope auttoi muutaman kerran maasta käsin takasten aktivoinnissa. Välillä mentiin kevyttä ravia, sekä ympyrällä että isommin maneesia ympäri. Saku oli vähän säpsynä ja katsomon edessä ja kulmissa teki äkkiliirauksia sisään. Isommassa ravissa kiihtyi humman pääkoppa ja vähäkin rentous katosi. Samaa molempiin suuntiin.
Sitten jäätiin harjoitusraviin ja jatkettiin uraa pitkin volttien tekemistä. Vasemmassa kierroksessa piti mielestäni pitää tarpeettoman paljon sisäohjasta. Jalat lähellä kylkiä. Volttien lopulla liirasi sisään. Kokeile voltilla ulkojalalla aktivoimista. Vakaampi tuntuma edestä. Volteilla näytti nätiltä ja pienet temponmuutokset rupesivat auttamaan hummaa paremmin kuulolle. Kuskin vatsalihakset käyttöön.
Laukkoja tehtiin kaikki kerrallaan nostoina keskiympyrällä. Ensin Saku lähti ennakoimaan. Sitten kun yritin valmistella ja ulkopohkeella aktivoida ensin ravin eteen, niin nostot hidastuivat. Oikea kierros oli tässäkin paljon helpompi. Ravisiirtymätkin piti ratsastaa huolella ja ravissa ajatella heti väistätystä. Ihan asiallinen vasemmassakin eikä vyörynyt pahasti.
Loppuravissa malttoi hyvin ja kuunteli malttamispyyntöni. Ajattelin humman jalkojeni väliin ja kontrolloivani jokaista askelta. Annoin vähän laskea päätä eikä kiihtynyt. Ihan ok ja keveni loppua kohti vasemmalta. Kokonaisuutena ei kuitenkaan meidän parasta menoamme.
Tunnin jälkeen kyselin taas opelta. Kannattaa kuulemma hamaan tulevaisuuteen ratsastaa monipuolisesti erilaisilla hevosilla. Taitavalle ratsastajalle erilaiset hevoset ovat kuulemma vain kuin mausteita, kuitenkin niin samanlaisia keskenään. Ja jos vapaailtana miettii kannattaako lähteä punttikselle vai ratsastamaan niin kuulemma ratsastamaan. Sekä hyvältä ja taitavalta hevoselta voi oppia tunnetta miltä jokin kuuluu tuntua, mutta pelkkä sellaisen ratsastaminen ei riitä siihen että osaisi itse opettaa hevosen taitavaksi. Jotenkin noin.
Ongelmia:
alkutunnista Saku oli pitkään vahva vasemmalta
ravin kasvatuksessa kasvoivat myös Sakun henkiset kierrokset
pieniä parin askeleen säikkyjä
satula pyöri laukassa
Parannusta:
tasoittui ravivolteilla
oikea laukka oli ihan näppärää
tuli kuuma
tiistai 8. tammikuuta 2019
maanantai 7. tammikuuta 2019
Hapan karsinassa mutta huippu ratsastaa
Maanantaina menin Assilla taas itsenäisesti. Talliin mennessä vastassa oli happamampi tammanaama kuin muistan ennen nähneeni. Hoitaessa yritin rapsutella hyväksi eikä siinä enää niin äkäillyt. Kuolaimet ottaa aina ihanan helposti suuhun. Keli oli nollassa ja niukasti pakastui.
Maneesissa oli meidän lisäksemme keskimäärin 3 ratsukkoa. Alkuun oli vähän väistelyä, lopuksi taas väljempää. Nyt katsoin taas kellosta 10 min käyntiä alkuun. Sitten hölkkäsin ravia uraa pitkin. Yritin ajatella taas pitkillä sivuilla ulkotukea ja lyhyet sivut vähän kaareviksi sisätuella. Ei herännyt niin lennokkaaksi kuin halusin, joten palasin sitten takaisin normaaliin ratsastukseen. Kärsivällisyys palkittiin tässäkin ja lopulta Assin vauhti parani. Lennokkaammasta ravista oli sitten hyvä nostaa laukkakin.
Laukassa oli kivan reipas ja tasainen. En kerinyt ohjia mutta kulki silti ihan nätillä kaulalla. Yritin tehdä vaihdot muttei vaihtanut kumpaakaan. Ravin kautta sitten. Toinenkin laukka nousi helposti.
Ensimmäisen välihuilin pidin 25 minuutin selässäolon jälkeen. Assilla rupesi olemaan vähän kuuma jo tässä vaiheessa.
Sitten pyörittelin itselleni epätyypillisen pitkään käyntiä. Huolellisia kulmataivutuksia ja pitkille sivuille eteen. Ravissa sama. Luulin jo että Assi oli herännyt liikkeelle mutta tämänkin aloitti vielä rauhallisesti ennen kuin vauhti parani. Pyrin taas menemään vähän uran sisäpuolella ettei nojaile seiniin. Ei ainakaan nojaillut vasempaan ohjaan.
Pyörittelin molemmat kierrokset ja päätin vielä laukata. Laukkapätkästä tuli sitten vähän pidempi ja viimeistään siinä Assi hikosi kunnolla. Laukat olivat ihanan rullaavia, kepeitä, energisiä ja tasapainoisia. Sain rentoutettua jalkani ja piti laukan jopa jalat irti. Eikä tarvinnut roikkua missään ohjassa. Ihanan paljon helpompaa kuin Hempalla viikonloppuna! Nyt oli sellainen olo että jotain kehitystä on tapahtunut, koska hyviä kertoja on ollut monta putkeen ja vaatimustason noustua päästään uusiinkin tavoitteisiin. Kuski oli kyydissä aika muikeana!
Kun himmasin raviin ja keventelin pois niin Assi oli oikein lennokas muttei juossut alta. Kuviona ympyrä päätyyn ja lävistäjä. Hyvä molempiin kierroksiin ja ihanan tasainen. Ryhdikäs. Ja kun päästin pidemmälle kaulalle niin ei lähtenyt kiihdyttelemään vaan toimi siinäkin hyvin. Oikein mallikasta!
Ongelmia:
tallissa oli hapannaama
tuijotteli naulakkokulman loimia ja kauhisteli kun ne välillä vaihtoivat paikkoja
lepokäyntien aikana luimi muille hevosille
Parannusta:
ei kakkaa eikä siis jumiakaan
laukat nousivat helposti
kivan tasainen ja innokas
Maneesissa oli meidän lisäksemme keskimäärin 3 ratsukkoa. Alkuun oli vähän väistelyä, lopuksi taas väljempää. Nyt katsoin taas kellosta 10 min käyntiä alkuun. Sitten hölkkäsin ravia uraa pitkin. Yritin ajatella taas pitkillä sivuilla ulkotukea ja lyhyet sivut vähän kaareviksi sisätuella. Ei herännyt niin lennokkaaksi kuin halusin, joten palasin sitten takaisin normaaliin ratsastukseen. Kärsivällisyys palkittiin tässäkin ja lopulta Assin vauhti parani. Lennokkaammasta ravista oli sitten hyvä nostaa laukkakin.
Laukassa oli kivan reipas ja tasainen. En kerinyt ohjia mutta kulki silti ihan nätillä kaulalla. Yritin tehdä vaihdot muttei vaihtanut kumpaakaan. Ravin kautta sitten. Toinenkin laukka nousi helposti.
Ensimmäisen välihuilin pidin 25 minuutin selässäolon jälkeen. Assilla rupesi olemaan vähän kuuma jo tässä vaiheessa.
Sitten pyörittelin itselleni epätyypillisen pitkään käyntiä. Huolellisia kulmataivutuksia ja pitkille sivuille eteen. Ravissa sama. Luulin jo että Assi oli herännyt liikkeelle mutta tämänkin aloitti vielä rauhallisesti ennen kuin vauhti parani. Pyrin taas menemään vähän uran sisäpuolella ettei nojaile seiniin. Ei ainakaan nojaillut vasempaan ohjaan.
Pyörittelin molemmat kierrokset ja päätin vielä laukata. Laukkapätkästä tuli sitten vähän pidempi ja viimeistään siinä Assi hikosi kunnolla. Laukat olivat ihanan rullaavia, kepeitä, energisiä ja tasapainoisia. Sain rentoutettua jalkani ja piti laukan jopa jalat irti. Eikä tarvinnut roikkua missään ohjassa. Ihanan paljon helpompaa kuin Hempalla viikonloppuna! Nyt oli sellainen olo että jotain kehitystä on tapahtunut, koska hyviä kertoja on ollut monta putkeen ja vaatimustason noustua päästään uusiinkin tavoitteisiin. Kuski oli kyydissä aika muikeana!
Kun himmasin raviin ja keventelin pois niin Assi oli oikein lennokas muttei juossut alta. Kuviona ympyrä päätyyn ja lävistäjä. Hyvä molempiin kierroksiin ja ihanan tasainen. Ryhdikäs. Ja kun päästin pidemmälle kaulalle niin ei lähtenyt kiihdyttelemään vaan toimi siinäkin hyvin. Oikein mallikasta!
Ongelmia:
tallissa oli hapannaama
tuijotteli naulakkokulman loimia ja kauhisteli kun ne välillä vaihtoivat paikkoja
lepokäyntien aikana luimi muille hevosille
Parannusta:
ei kakkaa eikä siis jumiakaan
laukat nousivat helposti
kivan tasainen ja innokas
Kotikentän esteyksärillä hyviä hyppyjä ja huonoa laukkaa
Sunnuntaina lumitilanne oli niin hyvä että estetunnit päätettiin
pitää kentällä. Opena taas paikan kakkosope. Sain siis mahdollisuuden
kinuta itselleni ja Hempalle yksärin ja tämä onneksi järjestyi.
Oltaisiin varmasti päästy myös tunnille kuudenneksi mutta tämä tuntui
todella paljon paremmalta ajatukselta.
Pakkasta oli pari astetta ja olin suht hyvissä ajoin kasailemassa esteitä. Ne oli onneksi tallin puolesta kaivettu jo pois hangesta. Kaikesta huolimatta en silti ollut yhtään niin ajoissa verkkaamassa kuin haaveilin. 20 minuuttia oli suunnitelmissa ja 3,5 minuuttia toteutui.
Aloitin taas pidemmällä ohjalla taivutellen. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Ja vähän ravipuomien yli. Hemppa oli taas vasemmassa ohjassa kiinni. Melko pian ope patisteli laukkaan. Pitkillä sivuilla reilusti eteen ja yhä ympyrällä puomien yli. Oikea laukka ihan ok, vasen ei käynnistynyt kunnolla eikä Hemppa halunnut kääntää nenää sisään. Ajatus avosta. Takasia rungon alle. Sitten jatkettiin vielä ravissa ja yritin yhä työstää. Paine pois heti kun reagoi. Jalasta eteen, ei saa jäädä pohkeen taakse. Raipasta ei tänäänkään sanonut mitään pahaa. Yritin naputella tynkäraipallani lisää tehoja laukkaan. Vasen ei silti herännyt kunnolla venymään itse. Ope sanoi että näytti paremmalta kuin eilen alkutunnista. Vastasin että tuntui kamalammalta.
Välikäyntien jälkeen aloitettiin kavalettilinjoilla. Kaikki välit olivat 14 metriä. Oikeassa laukassa ristikko, kavaletti ja ristikko (kuvassa esteet 4 - 6). Ensin 4 askelta mutta jäi niin ahtaaksi että heti perään jatkettiin kolmella. Alastuloissa oli vääriä laukkoja ja niihinkin puututtiin. Muu oli kuulemma hyvin mutta johtaminen puuttui. Sain korjattua. Samoin piti tulla suorana ja keskeltä esteitä. Molempiin kierroksiin taidettiin valua vasemmalle. Siihen en enää muistanut keskittyä että jatkettiinko esteen jälkeen kuinka hyvin suoraan.
Vasemmassa kierroksessa oli innariväleillä ensin 3 kavalettia ja sitten saman 14 metrin päässä okseri (kuvassa esteet 1 - 2). Tähän väliin tultiin läpi tunnin 4 askelta eikä edes yritetty kolmella. Nenä vasemmalle ja pysy keskellä. Tässäkin onnistui okserilta väärä laukka mutta toistoilla löytyi myötäinenkin.
Sitten pieni huili väliin ja näistä tehtiin kombi. Vasemman suora jumppalinja, lävistäjäesteellä vaihto, oikean linja (3 + 3 laukalla) ja toisella lävistäjäesteellä vaihto, vasemman linja uudestaan ja perään toinen linja nyt eri suunnasta ja vasemmassa laukassa, 4 laukkaa väleihin. Kuten numeroitu ratapiirrokseen.
Ensimmäisellä kierroksella molemmilla lävistäjäesteillä laukka taisi jäädä vaihtumatta ja joku keilattiin nurin. Sen lisäksi Hemppa lähes kielsi sekä aiemmin hyppäämättömälle lankulle (este numero 7) että viimeisen linjan ekalle pystylle (10), jota ei oltu vielä hypätty tähän suuntaan.
Ja vaikka kuinka hyvin yritin käynnistellä Hempan ennen kuin lähdettiin tehtäville niin vasen laukka pysyi aika kammottavana. Ei rullannut eikä antanut yhtään taivuttaa sisäjalan ympäri. Nokkaa sai sisälle vain laittamalla ronskisti painetta sisäohjaan. Ei hyvä.
Toisella kierroksella ei päästy kuin ekan lävistäjäesteen yli kun tuli käsky tulla alusta. Nyt sujui vähän paremmin ja taisi tulla myötälaukat. Mutta heti kun esteet nousivat enkä ollut ihan 100 % mukana hypyissä niin retkuin kyydissä. Ei hyvä. Ehkä joulukuun löhöily painoi yhä lihaksissa?
En muista montako kierrosta tultiin. Ehkä 3? Viimeisellä esteet olivat yhä turvallisen pieniä mutta kuitenkin jo hypättäviä. Jotain 70 - 80 cm? Ihan hyvin meni paitsi viimeiset suorat linjat tultiin vielä sakkoina. Sitten käsky kävi jatkaa etenevää, rentoa laukkaa vähän pidemmällä kaulalla. Juuri niin minäkin olisin halunnut tehdä. Mutta vieläkään ei taipuisuutta löytynyt. Luulin jo että riitti mutta ope nosti vielä okserin ja käski tulla pelkän sen kaarevalla tiellä. Vähän pelkäsin että Hemppa meni jo pois hyppymoodista mutta ihan nätisti meni siitä yli. Aavistuksen läheltä muttei haitannut. Oltiin molemmat sitä mieltä että nyt riittää ja sopivasti aikakin loppui seuraavien tullessa kentälle. Okseri oli kuulemma toisesta reunasta 95 ja toisesta 85 tai 90. Eli noin ysikymppinen este. Kepeästi.
Loppuraveissa Hemppa oli nyt aika hyvä. Letkeä ja taipui vihdoin kevyesti vasempaankin. Sitten loimi niskaan ja käveltiin ensin hetki kentällä ja kun tuntilaiset rupesivat ravaamaan niin käytiin vielä lenkki tiellä. Ehkä pellollakin olisi nähnyt kentän valojen avulla muttei lähdetty viimaan. Hemppa oli taas läpimärkä, ainakin kaulalta. Ja sai jäädä talliin kuivattelemaan ja syömään.
Ongelmia:
ei oikein käynnistynyt vasempaan kierrokseen
joitakin vääriä laukkoja esteiden jälkeen
pari pudotusta
Parannusta:
ei kieltoja
ei humman protesteja vaan käyttäytyi nätisti
myötälaukat löytyivät lopulta
oikea laukka rullasi hyvin
vaaditut askelmäärät löytyivät
viimeinen ysikymppinen empimättä yli
Pakkasta oli pari astetta ja olin suht hyvissä ajoin kasailemassa esteitä. Ne oli onneksi tallin puolesta kaivettu jo pois hangesta. Kaikesta huolimatta en silti ollut yhtään niin ajoissa verkkaamassa kuin haaveilin. 20 minuuttia oli suunnitelmissa ja 3,5 minuuttia toteutui.
 |
| Oma versio päivän radasta. |
Aloitin taas pidemmällä ohjalla taivutellen. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Ja vähän ravipuomien yli. Hemppa oli taas vasemmassa ohjassa kiinni. Melko pian ope patisteli laukkaan. Pitkillä sivuilla reilusti eteen ja yhä ympyrällä puomien yli. Oikea laukka ihan ok, vasen ei käynnistynyt kunnolla eikä Hemppa halunnut kääntää nenää sisään. Ajatus avosta. Takasia rungon alle. Sitten jatkettiin vielä ravissa ja yritin yhä työstää. Paine pois heti kun reagoi. Jalasta eteen, ei saa jäädä pohkeen taakse. Raipasta ei tänäänkään sanonut mitään pahaa. Yritin naputella tynkäraipallani lisää tehoja laukkaan. Vasen ei silti herännyt kunnolla venymään itse. Ope sanoi että näytti paremmalta kuin eilen alkutunnista. Vastasin että tuntui kamalammalta.
Välikäyntien jälkeen aloitettiin kavalettilinjoilla. Kaikki välit olivat 14 metriä. Oikeassa laukassa ristikko, kavaletti ja ristikko (kuvassa esteet 4 - 6). Ensin 4 askelta mutta jäi niin ahtaaksi että heti perään jatkettiin kolmella. Alastuloissa oli vääriä laukkoja ja niihinkin puututtiin. Muu oli kuulemma hyvin mutta johtaminen puuttui. Sain korjattua. Samoin piti tulla suorana ja keskeltä esteitä. Molempiin kierroksiin taidettiin valua vasemmalle. Siihen en enää muistanut keskittyä että jatkettiinko esteen jälkeen kuinka hyvin suoraan.
Vasemmassa kierroksessa oli innariväleillä ensin 3 kavalettia ja sitten saman 14 metrin päässä okseri (kuvassa esteet 1 - 2). Tähän väliin tultiin läpi tunnin 4 askelta eikä edes yritetty kolmella. Nenä vasemmalle ja pysy keskellä. Tässäkin onnistui okserilta väärä laukka mutta toistoilla löytyi myötäinenkin.
Sitten pieni huili väliin ja näistä tehtiin kombi. Vasemman suora jumppalinja, lävistäjäesteellä vaihto, oikean linja (3 + 3 laukalla) ja toisella lävistäjäesteellä vaihto, vasemman linja uudestaan ja perään toinen linja nyt eri suunnasta ja vasemmassa laukassa, 4 laukkaa väleihin. Kuten numeroitu ratapiirrokseen.
Ensimmäisellä kierroksella molemmilla lävistäjäesteillä laukka taisi jäädä vaihtumatta ja joku keilattiin nurin. Sen lisäksi Hemppa lähes kielsi sekä aiemmin hyppäämättömälle lankulle (este numero 7) että viimeisen linjan ekalle pystylle (10), jota ei oltu vielä hypätty tähän suuntaan.
Ja vaikka kuinka hyvin yritin käynnistellä Hempan ennen kuin lähdettiin tehtäville niin vasen laukka pysyi aika kammottavana. Ei rullannut eikä antanut yhtään taivuttaa sisäjalan ympäri. Nokkaa sai sisälle vain laittamalla ronskisti painetta sisäohjaan. Ei hyvä.
Toisella kierroksella ei päästy kuin ekan lävistäjäesteen yli kun tuli käsky tulla alusta. Nyt sujui vähän paremmin ja taisi tulla myötälaukat. Mutta heti kun esteet nousivat enkä ollut ihan 100 % mukana hypyissä niin retkuin kyydissä. Ei hyvä. Ehkä joulukuun löhöily painoi yhä lihaksissa?
En muista montako kierrosta tultiin. Ehkä 3? Viimeisellä esteet olivat yhä turvallisen pieniä mutta kuitenkin jo hypättäviä. Jotain 70 - 80 cm? Ihan hyvin meni paitsi viimeiset suorat linjat tultiin vielä sakkoina. Sitten käsky kävi jatkaa etenevää, rentoa laukkaa vähän pidemmällä kaulalla. Juuri niin minäkin olisin halunnut tehdä. Mutta vieläkään ei taipuisuutta löytynyt. Luulin jo että riitti mutta ope nosti vielä okserin ja käski tulla pelkän sen kaarevalla tiellä. Vähän pelkäsin että Hemppa meni jo pois hyppymoodista mutta ihan nätisti meni siitä yli. Aavistuksen läheltä muttei haitannut. Oltiin molemmat sitä mieltä että nyt riittää ja sopivasti aikakin loppui seuraavien tullessa kentälle. Okseri oli kuulemma toisesta reunasta 95 ja toisesta 85 tai 90. Eli noin ysikymppinen este. Kepeästi.
Loppuraveissa Hemppa oli nyt aika hyvä. Letkeä ja taipui vihdoin kevyesti vasempaankin. Sitten loimi niskaan ja käveltiin ensin hetki kentällä ja kun tuntilaiset rupesivat ravaamaan niin käytiin vielä lenkki tiellä. Ehkä pellollakin olisi nähnyt kentän valojen avulla muttei lähdetty viimaan. Hemppa oli taas läpimärkä, ainakin kaulalta. Ja sai jäädä talliin kuivattelemaan ja syömään.
Ongelmia:
ei oikein käynnistynyt vasempaan kierrokseen
joitakin vääriä laukkoja esteiden jälkeen
pari pudotusta
Parannusta:
ei kieltoja
ei humman protesteja vaan käyttäytyi nätisti
myötälaukat löytyivät lopulta
oikea laukka rullasi hyvin
vaaditut askelmäärät löytyivät
viimeinen ysikymppinen empimättä yli
lauantai 5. tammikuuta 2019
Verkkamaasto ja koulutunti
Lauantaille oli tarjolla passeli koulutunti. Sinne siis Hempalla. Kysyin saanko käydä ensin maastossa ja se passasi. Aikataulu vähän tökkäsi ja olin tallilla vasta kun tarkoitus oli olla jo menossa kohti maastoa. Hyvin ripeä varustus ja parissakymmenessä minuutissa oltiin lähtövalmiina. Kannuksia en ruvennut virittelemään. Pakkasta -7°C.
Tiitonsaaren lenkkiin menee normaalisti noin kolme varttia, joten yritin pitää vauhdin päällä. Alkumatkasta Hemppa taas hieman kiemursi kun tuli potkukelkkailijoita vastaan. En tiedä katsoiko kelkkoja vai eikö olisi halunnut lähteä. Sitten taas nokka alas ennen raveja. Ravissa nosti turpaa, halusi kulkea pää kenossa oikealle ja puri vasempaan ohjaan. Käytin useamman kerran käynnissä parantelemassa tilannetta. Ravissa yritin pitää apujen välissä muttei ihan onnistunut.
Nyt ei laukattu kuin vasta tien viimeisellä pätkällä autiotalon ohi. Yritin pitää nipussa ja annoin venyttää askelta. Käännyttiin ravin kautta ympäri ja kuitenkin vähän pukkasi uudessa nostossa. Tuli pyynnöstä alas laukasta mutta jarrutusmatka vähän venähti.
Metsäpätkä mentiin käynnissä pitkin ohjin kunnes katsoin kelloa ja totesin että myöhässä ollaan. Reitti oli lanattu jo toistamiseen ja päädyin siihen että nyt kestää ravatakin. Hemppa päästeli ihan virkkua ravia ja minä yritin himmailla. Pitkät laukkasuorat tietysti laukattiin. Vaikken ottanut heti laukkaa ja nostin muka asiallisesta ravista niin yhä tuli pari minipukkia/jalannostoa nostoissa.
Ensimmäisen suoran päässä näkyi ihmisiä, joten ei päästelty täysiä. Otin raviin hyvissä ajoin ja rupesin huhuilemaan. Lopulta huomasivat ja nappasivat koiransa kiinni. Käynnissä ohi ja Hemppa vähän tuijotteli pulkkaa. Innokas koira oli vähemmän jännittävä. Ja sitten jatkettiin karauttelua.
Vasta toisella pätkällä Hemppa rupesi venyttämään askelta ihan tosissaan. Huiput n. 45 km/h. Siltä se tuntuikin. Sitten jatkettiin ravissa risteykseen ja vain pienten käyntipätkien kautta ravattiin tallille asti. Nyt tosin otin koirakohdassa käyntiin ja taas Hemppa hätkähti ekoja haukkuja.
Oltiin pari minuuttia myöhässä mutta ehdittiin alkukäynteihin mukaan. Otin huomioliivin pois ja vaihdoin talvihanskat vähän kevyempiin. Ratsukoita oli tunnilla 5.
Oikein meille passelisti aloitettiin hommat taivuttelemalla käynnissä. Oikea kierros, ympyröitä ja voltteja. Kannuksia ei edelleenkään ollut mutta Hemppa toimi sangen kivasti. Vähän piti kopistella takasiin lisää aktiivisuutta. Mutta nyt ei sanonut (este)raipan hipaisuista mitään pahaa eikä jännittynyt. Sitten ravissa sama. Vielä huolellisemmat taivutukset ja takaosaa saisi ajatella jopa vähän ulos. Puhuikohan myös avoasennosta? Vasemmassa kierroksessa ei taidettu tehdä käyntiä ja ravissa piti taivuttaa vielä keskikropan kohdalta paremmin. Pitkillä sivuilla ratsastettiin eteen. Hemppa kyllä lähti mutta tuntui sekä kiihtyvän että menevän alamäkeen. Kuski taisi vähän väsähtää toistojen määrään. Käsky tuli lyhentää ohjia ja Hemppa rupesi vastustelemaan siitä.
Välikäynneissä muistin pidentää jalkkarit. 3 reikää lisää pituutta. Hyvä veto, sillä sen jälkeen käskettiin harjoitusraviin. Nyt ruvettiin tekemään päätyihin ympyrät ja lävistäjillä vaihdettiin suuntaa. Lävistäjillä ajatus keskiravista ja ympyröillä kootusta ravista. Tässä muut ratsukot haittasivat keskittymistäni. Jos yritin koota niin jäätiin tientukkeeksi. Eikä Hemppa kasannut vaan löystyi. Kertaalleen kevensin humman taas aktiiviseksi ja ratkaisusta tuli kehuja. Päätyihin en saanut kunnon eroja eikä löytynyt kunnon ajatusta kootusta ravista. Lävistäjillä keskityin menemään ensisijaisesti suoraan. Vähän enemmän eteen mutta ei saa vyöryä. Taas kuskilla oli oma-aloitteisuus hukassa.
Sitten jatkettiin samaa laukassa. Oikeassa laukassa sujui ihan ok ja päädyssä sai vähän koottuakin. Lävistäjät menivät yllättävän tasaisesti molempiin suuntiin. Suorana ja hallitusti uralle asti pudottamatta ja vaihtamatta. Tosin ravisiirtymät eivät olleet erityisen nättejä.
Vasen laukka sen sijaan oli taas kaamea. Ei auttanut lyhentää. Ope ehdotti eteenratsastusta. Ei auttanut. Ulkoa hellittämistä ja ns. väkisin sisälle taivuttamista. Siinä olikin sisäohjalla painoa sitten ihan tosissaan. Yritin muistella että ei saa jäädä pitämään muttei oikein auttanut. Eikä auttanut volttailu. Kovasti yritin kaikenlaista ja jatkoin sinnikkäästi tehtävällä suuntaa vaihtaen. Oikea kierros oli aina kivaa vaihtelua. Vasta ihan tehtävän loppumetreillä vasen laukka parani. Rupesi taipumaan ja keveni vasemmasta ohjasta. Työvoitto! Nautin tästä noin 1,5 ympyrää kunnes oli loppuravien aika.
Siinä sai antaa pidempää ohjaa. Hemppa pysyi kivasti tuntumalla myös pidemmällä ohjalla. Eikä lähtenyt kiihdyttelemään. Ihan pitkälle ohjalle asti ei ehditty kun oli loppukäyntien aika. Hemppa oli läpimärkä, joten fleeceloimi niskaan. Onneksi olin itsellenikin varannut lisätakin päälle.
Käytiin kävelemässä lyhyt peltolenkki ja tultiin kentän vierustaa takaisin. Hemppa sai jäädä sisälle syömään heiniä ja kuivattelemaan.
Ongelmia:
maastoreissulla oli aikataulusyistä kiire
maastossa tuli pieniä pukkeja laukannostoissa
kentällä oli alkuun taas kaamea vasemmassa laukassa
Parannusta:
oli päivän paras ratkaisu käydä maastoreissu pohjille
ratsastettavuus parani maastossa
koulutunnin tehtävät olivat meille oikein passeleita
loppumetreillä vasen laukka parani
Tiitonsaaren lenkkiin menee normaalisti noin kolme varttia, joten yritin pitää vauhdin päällä. Alkumatkasta Hemppa taas hieman kiemursi kun tuli potkukelkkailijoita vastaan. En tiedä katsoiko kelkkoja vai eikö olisi halunnut lähteä. Sitten taas nokka alas ennen raveja. Ravissa nosti turpaa, halusi kulkea pää kenossa oikealle ja puri vasempaan ohjaan. Käytin useamman kerran käynnissä parantelemassa tilannetta. Ravissa yritin pitää apujen välissä muttei ihan onnistunut.
Nyt ei laukattu kuin vasta tien viimeisellä pätkällä autiotalon ohi. Yritin pitää nipussa ja annoin venyttää askelta. Käännyttiin ravin kautta ympäri ja kuitenkin vähän pukkasi uudessa nostossa. Tuli pyynnöstä alas laukasta mutta jarrutusmatka vähän venähti.
Metsäpätkä mentiin käynnissä pitkin ohjin kunnes katsoin kelloa ja totesin että myöhässä ollaan. Reitti oli lanattu jo toistamiseen ja päädyin siihen että nyt kestää ravatakin. Hemppa päästeli ihan virkkua ravia ja minä yritin himmailla. Pitkät laukkasuorat tietysti laukattiin. Vaikken ottanut heti laukkaa ja nostin muka asiallisesta ravista niin yhä tuli pari minipukkia/jalannostoa nostoissa.
Ensimmäisen suoran päässä näkyi ihmisiä, joten ei päästelty täysiä. Otin raviin hyvissä ajoin ja rupesin huhuilemaan. Lopulta huomasivat ja nappasivat koiransa kiinni. Käynnissä ohi ja Hemppa vähän tuijotteli pulkkaa. Innokas koira oli vähemmän jännittävä. Ja sitten jatkettiin karauttelua.
Vasta toisella pätkällä Hemppa rupesi venyttämään askelta ihan tosissaan. Huiput n. 45 km/h. Siltä se tuntuikin. Sitten jatkettiin ravissa risteykseen ja vain pienten käyntipätkien kautta ravattiin tallille asti. Nyt tosin otin koirakohdassa käyntiin ja taas Hemppa hätkähti ekoja haukkuja.
Oltiin pari minuuttia myöhässä mutta ehdittiin alkukäynteihin mukaan. Otin huomioliivin pois ja vaihdoin talvihanskat vähän kevyempiin. Ratsukoita oli tunnilla 5.
Oikein meille passelisti aloitettiin hommat taivuttelemalla käynnissä. Oikea kierros, ympyröitä ja voltteja. Kannuksia ei edelleenkään ollut mutta Hemppa toimi sangen kivasti. Vähän piti kopistella takasiin lisää aktiivisuutta. Mutta nyt ei sanonut (este)raipan hipaisuista mitään pahaa eikä jännittynyt. Sitten ravissa sama. Vielä huolellisemmat taivutukset ja takaosaa saisi ajatella jopa vähän ulos. Puhuikohan myös avoasennosta? Vasemmassa kierroksessa ei taidettu tehdä käyntiä ja ravissa piti taivuttaa vielä keskikropan kohdalta paremmin. Pitkillä sivuilla ratsastettiin eteen. Hemppa kyllä lähti mutta tuntui sekä kiihtyvän että menevän alamäkeen. Kuski taisi vähän väsähtää toistojen määrään. Käsky tuli lyhentää ohjia ja Hemppa rupesi vastustelemaan siitä.
Välikäynneissä muistin pidentää jalkkarit. 3 reikää lisää pituutta. Hyvä veto, sillä sen jälkeen käskettiin harjoitusraviin. Nyt ruvettiin tekemään päätyihin ympyrät ja lävistäjillä vaihdettiin suuntaa. Lävistäjillä ajatus keskiravista ja ympyröillä kootusta ravista. Tässä muut ratsukot haittasivat keskittymistäni. Jos yritin koota niin jäätiin tientukkeeksi. Eikä Hemppa kasannut vaan löystyi. Kertaalleen kevensin humman taas aktiiviseksi ja ratkaisusta tuli kehuja. Päätyihin en saanut kunnon eroja eikä löytynyt kunnon ajatusta kootusta ravista. Lävistäjillä keskityin menemään ensisijaisesti suoraan. Vähän enemmän eteen mutta ei saa vyöryä. Taas kuskilla oli oma-aloitteisuus hukassa.
Sitten jatkettiin samaa laukassa. Oikeassa laukassa sujui ihan ok ja päädyssä sai vähän koottuakin. Lävistäjät menivät yllättävän tasaisesti molempiin suuntiin. Suorana ja hallitusti uralle asti pudottamatta ja vaihtamatta. Tosin ravisiirtymät eivät olleet erityisen nättejä.
Vasen laukka sen sijaan oli taas kaamea. Ei auttanut lyhentää. Ope ehdotti eteenratsastusta. Ei auttanut. Ulkoa hellittämistä ja ns. väkisin sisälle taivuttamista. Siinä olikin sisäohjalla painoa sitten ihan tosissaan. Yritin muistella että ei saa jäädä pitämään muttei oikein auttanut. Eikä auttanut volttailu. Kovasti yritin kaikenlaista ja jatkoin sinnikkäästi tehtävällä suuntaa vaihtaen. Oikea kierros oli aina kivaa vaihtelua. Vasta ihan tehtävän loppumetreillä vasen laukka parani. Rupesi taipumaan ja keveni vasemmasta ohjasta. Työvoitto! Nautin tästä noin 1,5 ympyrää kunnes oli loppuravien aika.
Siinä sai antaa pidempää ohjaa. Hemppa pysyi kivasti tuntumalla myös pidemmällä ohjalla. Eikä lähtenyt kiihdyttelemään. Ihan pitkälle ohjalle asti ei ehditty kun oli loppukäyntien aika. Hemppa oli läpimärkä, joten fleeceloimi niskaan. Onneksi olin itsellenikin varannut lisätakin päälle.
Käytiin kävelemässä lyhyt peltolenkki ja tultiin kentän vierustaa takaisin. Hemppa sai jäädä sisälle syömään heiniä ja kuivattelemaan.
Ongelmia:
maastoreissulla oli aikataulusyistä kiire
maastossa tuli pieniä pukkeja laukannostoissa
kentällä oli alkuun taas kaamea vasemmassa laukassa
Parannusta:
oli päivän paras ratkaisu käydä maastoreissu pohjille
ratsastettavuus parani maastossa
koulutunnin tehtävät olivat meille oikein passeleita
loppumetreillä vasen laukka parani
torstai 3. tammikuuta 2019
Asiallinen Assi kouluvalkassa
Torstaina oli paluu arkeen ja sen myötä illalla Assilla
koulutunnille. Maneesille mennessä auton mittari näytti -16°C. Assi oli
minun silmääni oma itsensä enkä huomannut kiimaoireita (vaikka sellaisia
kai oli). Tosin kertaalleen uhkasi haukata ja kopautti etuhampaansa
käsivarteeni. Ei purrut. Ja tunnin jälkeen sama maneesissa käteeni.
Maneesissa oli tänään enemmän porukkaa ja sanoisin että noin 5 hevosta kerrallaan. Kunnes loppua kohti hiljeni ja loppumetreillä jäätiin keskenämme. Vähän samaa vikaa kuin eilen eli olisin voinut olla vielä paremmissa ajoin. Nyt ehdin pitkien alkukäyntien lisäksi vasta aloitella verkkaravissa kun oli jo oma vuoro. Assin viime päivien ohjelmasta ei ollut tarkkaa tietoa, joten varauduttiin lähtemään lähtöruudusta liikkeelle.
Ensin hölköteltiin hallia ympäri. Muodosta ei tarvinnut välittää kunhan eteni. Suht pitkään molempiin suuntiin. Sitten laukassa sama. Vähän kevyempää istuntaa kuskille. Kokeiltiin myös vaihdot lennosta. Vasempaan vaihtoi ristilaukan kautta. Oikeaan vaihtoi vain edestä mutta korjasi takaisin vastalaukkaan eikä vaihtoa irronnut noin neljän kulman yrityksillä. Ravin kautta vielä oikea laukka.
Tänään ei (onneksi) tehty käyntikulmia ja salmiakkia. Ympyrän kautta raviin ja melko pian alas satulaan. Piti pysyä irti seinistä. Jotain avoajatuksen juttuja taidettiin tehdä. Ja keskilinjalta väistöjä uralle. Väittäisin että ensin käynnissä, sitten ravissakin. Nämä sujuivat yllättävän lupsakkaasti. Välillä vähän kaasuttelua suoraan ja päätyyn ympyrää.
Ympyrällä tehtiin sisään taivuttelua ja ulos väistätystä. Joitakin siirtymiäkin.
Laukassa tultiin ensin uraa pitkin, sitten tehtiin isohkoja voltteja pitkällä keskisuoristuksella ennen kuin palattiin uralle. Oikea kierros sujui nätisti mutta vasemman laukan nostossa jumahti. Ei tullut yllätyksenä vaan tunsin että ei ole tarpeeksi poweria käynnissä ja ravissa. Lähdin silti riskillä kokeilemaan nostoa. Seurauksena parit juurtumat. Ope hämmästeli ja Assi ei tosiaan ollut tätä vielä tämän open silmien edessä esittänyt. En osaa sanoa oliko kakkahädästä vai kiimasta vai mistä. Sanoin kuitenkin että tyypillistä.
Sitten Assia piti viritellä pikkukuviolla ennen uutta nostoa. Tekisi mieli kirjoittaa ympyrä mutta ope puhui muistaakseni etuosakäännöksestä. Vikkeliä jalkoja ja käynnissä piffikuumaksi. Eikä ravin tarjoaminen olisi huono juttu. Ehkä raippa auttoi jotain, mutta kovin isoja reaktioita ei tullut. Lopulta kuitenkin päästiin raviin asti ja siitä Assi puoli-itsekseen hypähteli laukalle. Ei tuntunut olevan yhtään avuilla mutta tätä kuulemma haettiin. Pari toistoa enkä tainnut nostaa laukkaa vaan Assi tarjosi sen itse. Hyvä juttu kuulemma. Ja sitten samat soikiovoltit suoristaen tähänkin suuntaan. Peileistä näytti hyvältä. Kuten myös aiemmat ravipätkät. Assi rupesi laukkaamaan itse ja vähän kokosikin. Yllättävän tasaista ja ryhdikästä. Välillä kuskille tuli vinkkiä irroittaa jotain polvea tai reittä keveämmäksi.
Loppuravit sain tänään jolkotella melko vapaalla kuviolla. Menin isoa ellipsiä uran sisäpuolella. Vahdin että pysyy suorana ja kahden ohjan tuella. Oli sangen hieno! Molempiin suuntiin. Eikä yhtään yrittänyt juosta alta.
Tässä hommassa hummalle tuli myös kuuma. Open vinkistä satula pois kun tulin selästä. Talutin loppukäynnit loimitettuna ja silti tuli vähän kiire kuivua ennen yötä.
Ongelmia:
käytti hampaitaan minussa kahdesti (ei purrut)
ei ollut läheskään joka hetki pohkeen edessä tai kovin reipas
laukkajumi lopputunnista
kuski istui yhä mutkalla
oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa
vasemmassa kierroksessa kartteli naulakkokulmaa
Parannusta:
liikkui letkeästi
yllättävän tasaisella tuntumalla ja pyöreällä niskalla
olipa taas kivaa!
Maneesissa oli tänään enemmän porukkaa ja sanoisin että noin 5 hevosta kerrallaan. Kunnes loppua kohti hiljeni ja loppumetreillä jäätiin keskenämme. Vähän samaa vikaa kuin eilen eli olisin voinut olla vielä paremmissa ajoin. Nyt ehdin pitkien alkukäyntien lisäksi vasta aloitella verkkaravissa kun oli jo oma vuoro. Assin viime päivien ohjelmasta ei ollut tarkkaa tietoa, joten varauduttiin lähtemään lähtöruudusta liikkeelle.
Ensin hölköteltiin hallia ympäri. Muodosta ei tarvinnut välittää kunhan eteni. Suht pitkään molempiin suuntiin. Sitten laukassa sama. Vähän kevyempää istuntaa kuskille. Kokeiltiin myös vaihdot lennosta. Vasempaan vaihtoi ristilaukan kautta. Oikeaan vaihtoi vain edestä mutta korjasi takaisin vastalaukkaan eikä vaihtoa irronnut noin neljän kulman yrityksillä. Ravin kautta vielä oikea laukka.
Tänään ei (onneksi) tehty käyntikulmia ja salmiakkia. Ympyrän kautta raviin ja melko pian alas satulaan. Piti pysyä irti seinistä. Jotain avoajatuksen juttuja taidettiin tehdä. Ja keskilinjalta väistöjä uralle. Väittäisin että ensin käynnissä, sitten ravissakin. Nämä sujuivat yllättävän lupsakkaasti. Välillä vähän kaasuttelua suoraan ja päätyyn ympyrää.
Ympyrällä tehtiin sisään taivuttelua ja ulos väistätystä. Joitakin siirtymiäkin.
Laukassa tultiin ensin uraa pitkin, sitten tehtiin isohkoja voltteja pitkällä keskisuoristuksella ennen kuin palattiin uralle. Oikea kierros sujui nätisti mutta vasemman laukan nostossa jumahti. Ei tullut yllätyksenä vaan tunsin että ei ole tarpeeksi poweria käynnissä ja ravissa. Lähdin silti riskillä kokeilemaan nostoa. Seurauksena parit juurtumat. Ope hämmästeli ja Assi ei tosiaan ollut tätä vielä tämän open silmien edessä esittänyt. En osaa sanoa oliko kakkahädästä vai kiimasta vai mistä. Sanoin kuitenkin että tyypillistä.
Sitten Assia piti viritellä pikkukuviolla ennen uutta nostoa. Tekisi mieli kirjoittaa ympyrä mutta ope puhui muistaakseni etuosakäännöksestä. Vikkeliä jalkoja ja käynnissä piffikuumaksi. Eikä ravin tarjoaminen olisi huono juttu. Ehkä raippa auttoi jotain, mutta kovin isoja reaktioita ei tullut. Lopulta kuitenkin päästiin raviin asti ja siitä Assi puoli-itsekseen hypähteli laukalle. Ei tuntunut olevan yhtään avuilla mutta tätä kuulemma haettiin. Pari toistoa enkä tainnut nostaa laukkaa vaan Assi tarjosi sen itse. Hyvä juttu kuulemma. Ja sitten samat soikiovoltit suoristaen tähänkin suuntaan. Peileistä näytti hyvältä. Kuten myös aiemmat ravipätkät. Assi rupesi laukkaamaan itse ja vähän kokosikin. Yllättävän tasaista ja ryhdikästä. Välillä kuskille tuli vinkkiä irroittaa jotain polvea tai reittä keveämmäksi.
Loppuravit sain tänään jolkotella melko vapaalla kuviolla. Menin isoa ellipsiä uran sisäpuolella. Vahdin että pysyy suorana ja kahden ohjan tuella. Oli sangen hieno! Molempiin suuntiin. Eikä yhtään yrittänyt juosta alta.
Tässä hommassa hummalle tuli myös kuuma. Open vinkistä satula pois kun tulin selästä. Talutin loppukäynnit loimitettuna ja silti tuli vähän kiire kuivua ennen yötä.
Ongelmia:
käytti hampaitaan minussa kahdesti (ei purrut)
ei ollut läheskään joka hetki pohkeen edessä tai kovin reipas
laukkajumi lopputunnista
kuski istui yhä mutkalla
oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa
vasemmassa kierroksessa kartteli naulakkokulmaa
Parannusta:
liikkui letkeästi
yllättävän tasaisella tuntumalla ja pyöreällä niskalla
olipa taas kivaa!
keskiviikko 2. tammikuuta 2019
Moikkaamassa Nallea
Vihdoin keskiviikkoillalle saatiin sopimaan kaikkien aikatauluihin Nallen moikkaus. Tallikaveri hommasi siis itselleen oman ratsun ja olen tämän kertaalleen koeratsastuksessa nähnyt. Nyt pääsin itsekin ratsaille. Paikkana sama maneesi, jossa käytiin Hempan kanssa lähes päivälleen vuosi sitten Airassa.
Pakkanen kiristyi -14°C pintaan. Olin edellisen tallireissun jäljiltä yhä umpijäässä kaikista takkikerroksistani huolimatta. Pidin lähinnä seuraa kun omistaja laittoi Nallen kuntoon. Samalla kuulin niitä "hyvä tietää" -juttuja. Kuten että ohjia ei kannata yrittää ottaa pois kaulalta.
Maneesissa oli kouluvalmennus menossa. Ensin taluteltiin hetki ympäriinsä. Yritin siinä saada itse alkulämpöjä päälle mutta Nallen vauhti hidastui kun omistaja katosi näköpiiristä.
Lopulta kapusin kyytiin. En kokenut olevani erityisen korkealla mutta pystypäinen humma näytti isolta. Korkeutta lienee jotain 175 cm pintaan. Ei tuntunut liian isolta eikä laivalta. Ei ollut kiirettä, joten pyörittelin kaikessa rauhassa ympyröitä käynnissä ja taivuttelin sisään ja ulos. Vasemmalle sain nokan helpommin. Ohjeista tulkitsin ettei kannata kovistella vaan pikemminkin pyytää nätisti kuten tammalta (vaikka onkin ruuna). Yritin nätisti mutta päädyinkin ratsastamaan kuin varsaa (ei oikeaoppisesti vaan kuten itse tekisin) eli hädin tuskin sain pidettyä ohjat käsissä.
Ravissa huomasin lepattavani ihan tarpeettoman paljon. Jalustimien nitinä paljasti jalkojeni heilumisen. Eikä ollut mitään selkeää suunnitelmaa mitä olen tekemässä eli meni vähän ajelehtimiseksi. Heppa jolkotteli eteenpäin mutten saanut sitä tasoittumaan kahden ohjan tuntumalle. Mitä olen videoita nähnyt niin herkästi rullaa kuolaimen alle. Minulla ei sitä ongelmaa ollut vaan enemmän juoksi pää ylhäällä. Harjoitusravi on kuulemma yllättävän mukavaa istua. Yritin pari askelta mutta hetkutti sen verran paljon että totesin että nyt en jaksa.
Kun ensimmäinen ajatus ravista oli että se on legoukon ravia niin ei laukkakaan lähtenyt heti rullaamaan. Oli herkkä istunnalle ja epätäsmällisillä avuillani sain vähän miniloikkaa aikaiseksi. Pääosin mentiin ympyrällä, välillä uraa pitkin. Myöhemmin kokeilin nostot myös käynnistä, ei kovin ihanaa. Laukkaan kuitenkin päästiin aina lopulta. Pari kertaa pudotti itse alas. Lopulta rupesin saamaan juonesta kiinni ja osasin tarjota kahden ohjan tuen.
Ravissa eteni lopuksi kivan letkeästi ja tasaisella tuella. Tein lävistäjiä mutta niillä tosiaan yritti vähän luikertaa. Muista ratsukoista ei välittänyt mitään. Maneesissa oli keskimäärin 3 hevosta koko sen ajan kun siellä oltiin.
Ongelmia:
oma tekemiseni oli aika epämääräistä
vähän loikki epämääräisistä avuistani
pudotti laukan pari kertaa pois
tuli sellainen olo etten osaa ratsastaa
Parannusta:
oikein perustolkku
tasoittui lopuksi paremmaksi
ei näytä videoilla niin lepattavalta kuin tuntui
tuli lämmin ratsastaessa
Laura kuvasi pätkiä menostamme:
Pakkanen kiristyi -14°C pintaan. Olin edellisen tallireissun jäljiltä yhä umpijäässä kaikista takkikerroksistani huolimatta. Pidin lähinnä seuraa kun omistaja laittoi Nallen kuntoon. Samalla kuulin niitä "hyvä tietää" -juttuja. Kuten että ohjia ei kannata yrittää ottaa pois kaulalta.
Maneesissa oli kouluvalmennus menossa. Ensin taluteltiin hetki ympäriinsä. Yritin siinä saada itse alkulämpöjä päälle mutta Nallen vauhti hidastui kun omistaja katosi näköpiiristä.
Lopulta kapusin kyytiin. En kokenut olevani erityisen korkealla mutta pystypäinen humma näytti isolta. Korkeutta lienee jotain 175 cm pintaan. Ei tuntunut liian isolta eikä laivalta. Ei ollut kiirettä, joten pyörittelin kaikessa rauhassa ympyröitä käynnissä ja taivuttelin sisään ja ulos. Vasemmalle sain nokan helpommin. Ohjeista tulkitsin ettei kannata kovistella vaan pikemminkin pyytää nätisti kuten tammalta (vaikka onkin ruuna). Yritin nätisti mutta päädyinkin ratsastamaan kuin varsaa (ei oikeaoppisesti vaan kuten itse tekisin) eli hädin tuskin sain pidettyä ohjat käsissä.
Ravissa huomasin lepattavani ihan tarpeettoman paljon. Jalustimien nitinä paljasti jalkojeni heilumisen. Eikä ollut mitään selkeää suunnitelmaa mitä olen tekemässä eli meni vähän ajelehtimiseksi. Heppa jolkotteli eteenpäin mutten saanut sitä tasoittumaan kahden ohjan tuntumalle. Mitä olen videoita nähnyt niin herkästi rullaa kuolaimen alle. Minulla ei sitä ongelmaa ollut vaan enemmän juoksi pää ylhäällä. Harjoitusravi on kuulemma yllättävän mukavaa istua. Yritin pari askelta mutta hetkutti sen verran paljon että totesin että nyt en jaksa.
Kun ensimmäinen ajatus ravista oli että se on legoukon ravia niin ei laukkakaan lähtenyt heti rullaamaan. Oli herkkä istunnalle ja epätäsmällisillä avuillani sain vähän miniloikkaa aikaiseksi. Pääosin mentiin ympyrällä, välillä uraa pitkin. Myöhemmin kokeilin nostot myös käynnistä, ei kovin ihanaa. Laukkaan kuitenkin päästiin aina lopulta. Pari kertaa pudotti itse alas. Lopulta rupesin saamaan juonesta kiinni ja osasin tarjota kahden ohjan tuen.
Ravissa eteni lopuksi kivan letkeästi ja tasaisella tuella. Tein lävistäjiä mutta niillä tosiaan yritti vähän luikertaa. Muista ratsukoista ei välittänyt mitään. Maneesissa oli keskimäärin 3 hevosta koko sen ajan kun siellä oltiin.
Ongelmia:
oma tekemiseni oli aika epämääräistä
vähän loikki epämääräisistä avuistani
pudotti laukan pari kertaa pois
tuli sellainen olo etten osaa ratsastaa
Parannusta:
oikein perustolkku
tasoittui lopuksi paremmaksi
ei näytä videoilla niin lepattavalta kuin tuntui
tuli lämmin ratsastaessa
Laura kuvasi pätkiä menostamme:
Vapaapäivän jälkeen kamalaa
Keskiviikkoiltapäivälle järjestyi taas Artsi. Koska meillä ei ollut vinkkaa niin tunti onnistui pitää omalla kentällä. Se olikin vasta aurattu ja oikein hyvässä kunnossa. Pakkasta n. -11°C. Aurinko laskemassa. Hemppa ja muut hepat olivat eilen vapaalla, koska tunnit oli peruttu lumimyrskyn takia. En sitten minäkään käynyt ratsastamassa vaikka alunperin oli tarkoitus.
Suurin oma mokani oli että olin kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta taas sen verran myöhässä etten ehtinyt lämmitellä hummaa valmiiksi. Aloitettiin hommat siis käynnissä. Jo siinä oli vähän epätasaista, joten ei meno kovin äkkiä parantunut muihinkaan kuvioihin. Ripeät jalat oli taas ensimmäinen käsky.
Ensin tehtiin käyntiväistöjä lävistäjälinjaa pitkin. Raviympyröitä. Laukassa ympyrää ja loivia kiemuroita. Laukka varsinkin oli kammottavaa. Ja Hemppa taas niin kiinni vasemmassa ohjassa että sormista meinasi mennä tunto. Eikä toissapäivän laukkavolttivinkki tuonut tänään autuutta. Ennen oikeaa laukkaa oli pakko huikata sormille lämmittelytauko.
Ravissa tehtiin myös syksyltä tuttua avoa ja suoraan portaittain. Puolierot olivat roimat.
Vasta loppua kohti Hemppa rupesi tasoittumaan kahdelle ohjalle ravissa. Sitten tehtiin ympyröitä, ympyrän vaihtoja ja lävistäjiä. Ihan siistiä. Sanoin että vasta tässä vaiheessa kannattaisi edes ajatella laukkaa. Harmi vaan että tämän päivän laukat oli jo hoidettu. Saatiin kuitenkin lopettaa hyvään.
Hempalle ei tullut pahasti kuuma. Silti viltti niskaan ja kuskille vielä lisätakki. Peltolenkin kautta talliin taas Hempan valitsemaa reittiä. Nyt tosin korvia palelsi sen verran paljon etten suostunut tarhapyörähdykseen kuten viimeksi.
Tänään jäi treenistä sellainen olo että olisi kannattanut mennä mieluummin itsenäisesti. Todennäköisesti lopputulos olisi ollut vähintään yhtä hyvä. Toisaalta olisi ollut mielenkiintoista nähdä myös se, että toimiiko Tuiskun ympyrämetodi myös tällaiseen huonompaan päivään.
Ongelmia:
jonakin päivänä loman aikana Hemppa Assin tapaan sanoi ettei tykkää oikean etusen harjaamisesta
en ehtinyt verrytellä Hemppaa valmiiksi
suurin osa tunnista oli melko kamalaa vänkäilyä
laukat eivät tulleet hyviksi
Parannusta:
ei jännäkakkaillut tunnin aikana
laukannostot olivat vähän paremmat kuin viimeksi
ravista tuli lopuksi hyvä
ei vastustellut hermostumiseen asti
Suurin oma mokani oli että olin kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta taas sen verran myöhässä etten ehtinyt lämmitellä hummaa valmiiksi. Aloitettiin hommat siis käynnissä. Jo siinä oli vähän epätasaista, joten ei meno kovin äkkiä parantunut muihinkaan kuvioihin. Ripeät jalat oli taas ensimmäinen käsky.
Ensin tehtiin käyntiväistöjä lävistäjälinjaa pitkin. Raviympyröitä. Laukassa ympyrää ja loivia kiemuroita. Laukka varsinkin oli kammottavaa. Ja Hemppa taas niin kiinni vasemmassa ohjassa että sormista meinasi mennä tunto. Eikä toissapäivän laukkavolttivinkki tuonut tänään autuutta. Ennen oikeaa laukkaa oli pakko huikata sormille lämmittelytauko.
Ravissa tehtiin myös syksyltä tuttua avoa ja suoraan portaittain. Puolierot olivat roimat.
Vasta loppua kohti Hemppa rupesi tasoittumaan kahdelle ohjalle ravissa. Sitten tehtiin ympyröitä, ympyrän vaihtoja ja lävistäjiä. Ihan siistiä. Sanoin että vasta tässä vaiheessa kannattaisi edes ajatella laukkaa. Harmi vaan että tämän päivän laukat oli jo hoidettu. Saatiin kuitenkin lopettaa hyvään.
Hempalle ei tullut pahasti kuuma. Silti viltti niskaan ja kuskille vielä lisätakki. Peltolenkin kautta talliin taas Hempan valitsemaa reittiä. Nyt tosin korvia palelsi sen verran paljon etten suostunut tarhapyörähdykseen kuten viimeksi.
Tänään jäi treenistä sellainen olo että olisi kannattanut mennä mieluummin itsenäisesti. Todennäköisesti lopputulos olisi ollut vähintään yhtä hyvä. Toisaalta olisi ollut mielenkiintoista nähdä myös se, että toimiiko Tuiskun ympyrämetodi myös tällaiseen huonompaan päivään.
Ongelmia:
jonakin päivänä loman aikana Hemppa Assin tapaan sanoi ettei tykkää oikean etusen harjaamisesta
en ehtinyt verrytellä Hemppaa valmiiksi
suurin osa tunnista oli melko kamalaa vänkäilyä
laukat eivät tulleet hyviksi
Parannusta:
ei jännäkakkaillut tunnin aikana
laukannostot olivat vähän paremmat kuin viimeksi
ravista tuli lopuksi hyvä
ei vastustellut hermostumiseen asti
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)