maanantai 19. elokuuta 2013

Huimasti kivempaa kuin 1900-luvulla


Maanantaina testausvuorossa oli Jokirannan ratsastuskoulu eli Ruuna-Remmi. Kerran aiemminkin olen täällä ratsastanut, joskus 90-luvun lopulla. Pakko tunnustaa että se on yksi kamalimpia ratsastuskoulumuistojani. Sain patalaiskan ponin, jonka kanssa en saanut pitää kouluraippaani ("hevosraippaa"). Ilman raippaa en saanut sitä juuri liikkeelle.

Olisin tullut testitunnille jo aiemmin mutta viime viikolla myytiin eioota tuntien ollessa täynnä. Sitä ennen talli oli vielä kesälomalla.

Kävin kuitenkin pyörähtämässä pihassa jo aiemmin, joten löysin helposti hevoslistalle. Ratsukseni oli merkattu Aragon ja tunnin aiheena oli koulua. Hepo löytyi pihan perältä ulkokarsinasta (jonka salvan väliin jätin käteni kaikesta varovaisuudesta huolimatta). Hain hepan tallin eteen puomille ja hoidin siinä. Rauhallinen tapaus.

Keli oli kaunis ja aurinkoinen mutta aiempien sateiden takia kenttä oli lammikko ja mentiin maneesiin. Ratsukoita tunnilla oli 7. Varustauduin ponikannuksillani sekä kouluraipalla. Opelta sain ohjeeksi että jos käytän kannusta liian kovaa niin ratsu protestoi potkaisemalla, jos taas jään liikaa suusta kiinni niin laittaa päänsä vinoon. Kysyi myös ratsastusvuosistani. Pitkin ohjin hepo oli aavistuksen tahmea. Mutta yllätti sillä että vauhti parani heti kun otin ohjat tuntumalle.

Alkuverkat mentiin melko itsenäisesti. Vähän meinasi olla ahdasta mutta ei onneksi törmäilty. Hetkittäin hepo liikkui ihan nätisti mutta suurimman osan ajasta olisi ollut vähän parannettavaa joko muodossa tai aktiivisuudessa. Alkuverkan jälkeen mentiin loivia kiemuroita. Meni ihan ok. Saatiin vaan yksi kommentti että pitää laittaa kädet lähemmäs toisiaan.

Tehtävänä mentiin väistöjä loivien kiemuroiden teitä mukaillen. Käynnissä väisti ihan mukavasti. Ravissa tuli sanomista että ravi ei saa hyytyä väistöissä. Omasta mielestäni korjattavaa ois ollut myös väistöjen lopetuksissa sekä kulmien ratsastamisessa. Vähän valuttiin sisään.

Laukassa tehtiin vastalaukkakaarteita edelleen loivien kiemuroiden mukaan. Kiemurat meni ihan ok ja vaan kerran tuli vaihto. Hepan laukka ei ollut kaikista laadukkainta, ainakin mulle se oli ehdottomasti vaikein askellaji ratsastaa. Ope sanoi että laukka saisi rullata paremmin. Kommenttia tuli myös että muoto voisi säilyä laukassakin ja voisin kokeilla asettaa vastalaukan suuntaan. Aragon meni aika reipasta laukkaa ja meillä oli vähän ongelmia säilyttää hyvät välimatkat. Alkuun pudoteltiin raville enkä meinannut saada laukkaa nousemaan takaisin. Tilanteen kunnollinen nollaus auttoi siihen. Jatkossa osasin toimia paremmin. Mutta silti loppuun tuli sanomista myös paremmista etäisyyksistäkin. Tunnustan.

Ihan hyvä tunti, ei turhaa hissuttelua. Olisin kaivannut kyllä enemmän kommentteja. Hintaa tälle lystille tuli 30 euroa. Väki tallilla oli oikein mukavaa. Mutta pahimmat miinukset siitä että tuolla on tehty linjapäätös keskittyä kouluratsastukseen ja westerniin eikä hypätä enää ollenkaan. Ja minä kun nimenomaan tahdon tallin, jossa pääsen hyppäämään säännöllisesti ympäri vuoden. Etsinnät siis jatkukoon.

Ongelmia:
laukka oli hankalin askellaji työstää

Parannusta:
sangen mutkaton ratsu, joka liikkui omalla moottorilla ja suht oikeinpäin
monipuolinen tunti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora