Tiistaina tuli taas aiottua enemmän kiire tallille. Onneksi humma oli tunnilla valmiina! Tällä kertaa taas vanhin veljeksistä eli Saku. Kelinä pilvinen t-paitakeli. Lämmintä jotain +15 ja 20 väliltä. Kuuma tuli. Laitoin ötömyrkkyä. Joko se auttoi tai ei ollut ötököitä. Hummakaan ei ravistellut päätään (tosin sillä oli huppu.)
Tänään tehtiin koko tunti avoja. En oikein tuntenut takapuoleeni missä takaset menevät. En sitten tiedä oliko meno alkutunnista avoa nähnytkään. Ope ei menoamme kommentoinut vaan rohkaisi kokeilemaan eri asioita. Taivuttaminen kannattaa tehdä eri lailla kuin pidättäminen. Vaikka tekisi jotain vähän liikaakin, kyllä sen huomaa jos tulos oli huono. Ja reaktiot pitää vaatia. Meille ohjeeksi tuli aktivoida takasia töihin eli pyytää eteen, sitten himmailla, uudestaan eteen. Oikein toivoa että pääsisi sanomaan että eteen.
Tänään yritin keskittyä istumaan takajalkojen päällä. Välillä mietin käsiäni ylemmäs ja lähemmäs toisiaan. Opelta tuli vinkki että avossa voin ohjata hevosta ns. reisillä oikeaan suuntaan. Sitten jää vielä alapohje jäljelle. Ja ulkojalan huolellisempaa käyttöä kaivattiin.
Meni melko pitkään että otettiin raviin. Siinä sama juttu. Mutta nyt maltoin valmistella siirtymän huolella ja ravi oli alusta asti asiallista. Jossain vaiheessa kyllä huomasin että vaikka ei menty lujaa niin Saku vyöryi pidätteistäni läpi. Keskilinjan avoissa ja myöhemmin pääty-ympyröillä sain paremmin otetta ulkopuolesta. Oikea ohja meinasi olla tyhjä. Suoristin siis oikean sivun ja ajattelin sisätakasta alle ja tämähän auttoi. Vielä ajatus avoissa takajalkojen ratsastamisesta jäi vähän etääksi.
Ope ohjeisti että tunnustelemalla tähän oppii. Kokeilee vaan uudestaan jos ei tunne. Vaikka puhutaan täydellisen hetken tunnistamisesta niin yhtä tärkeää on tunnistaa kaikki muukin.
Lopuksi otettiin pääty-ympyröillä vielä laukkaa. Saku nosti näppärästi. Omia jalkoja pitkiksi tuli käsky. Sain istuttua paremmin laukkaa ja työstettyä sisäjalalla. Harmi että pohkeeni kramppailivat, varsinkin vasen. Ihan näppärää menoa. Ravisiirtymisessä en vaan saanut sisäjalasta tarpeeksi nopeita reaktioita. Heti väistätys.
Loppuraveihin patistelin hummaa paremmin liikkeelle. Toimi liiankin hyvin ja kun ruvettiin päästämään pidemmälle ohjalle niin lähti juoksemaan alta. Hyvin malttoi aina pidätteen verran ja sitten taas kiihtyi.
Ongelmia:
alkutunnista taas kartteli yhtä kulmaa
oli alkuun vähän hidas, loppuverkassa rupesi juoksemaan
syvät kaviourat haittasivat kuskia henkisesti
laukassa vasen pohje kramppasi
ei tullut yhtä keveäksi kuin parhaimmillaan
Parannusta:
sain vauhdin lopulta säädeltyä ja humman odottamaan
nosti laukat täsmällisesti
nyt sain ratsastettua laukkoja ja kulki ihan asiallisesti
tiistai 14. elokuuta 2018
lauantai 11. elokuuta 2018
Jumppalinjoja
Viikonloppusuunnitelmat muuttuivat ja pääsin sittenkin käymään kotona. Sehän tarkoitti tietysti myös tallireissua. Heti aamusta esteille. Puolipilvistä, +20°C. Yllättävän märkä ja lälly kenttä. 3 ratsukkoa ja taas tallin kakkosope.
Alkuun yritin taas taivutella Hemppaa jo käynnissä. Käynnissä tasoittui mutta ravissa ei oikein millään. Tuntui vähän huonolta viimeaikaiseen tapaan mutten patistellut eli ei tullut epätahtisia askelia. Kun eteenratsastus ja taivutteluyritykset eivät tuottaneet tulosta niin käytin käynnissä ja väistätin takaosaa. Sen jälkeen tasoittui meno ravissakin. Laukassa oli ihan ok. Reipastui kun usvatin pitkillä sivuilla muttei löytänyt parhaita turbovauhtejaan.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin samaa 3 kavaletin suoraa kuin edellisellä hyppykerralla eri open kanssa samalla kentällä. Nyt perään lisättiin n. 5 askeleen päähän pieni pysty, päädyn kautta kaarella toinen ja kaarevalla linjalla takaisin jumppakavaleteille. Tällä kertaa jumppalinjalla pysyi aika hyvin myötälaukka. Mutta suunnanvaihtopystyllä en saanutkaan myötälaukkaa. Meillä oli ehdottomasti eniten ongelmia tänään kaarevalla linjalla pystyltä kavaleteille. Tämä tultiin 2 vai 3 kertaa pohjille.
Sitten tultiin kolmen pystyn suoraa. 2 laukkaa aina väleihin. Tule keskelle oli ohje. Aika nätisti suoritettiin Hempan kanssa. Pari kertaa taidettiin tulla.
Sitten koko homma. Vasemmassa pystyt, kavalettijumppa kaarrepystyineen perään ja lopuksi pystyt oikeassa laukassa. Loppua kohti vauhti kiihtyi ja kun yritin pidättää jo hypyssä niin heti tuli takajalkakolahdus. En ole kyllä varma että pudotettiinko tunnin aikana mitään. Kavaleteilta pystylle tungin ylimääräisen askeleen väliin kun en laskenut. Laukka ei vieläkään vaihtunut suunnanvaihtopystyllä ja paluumatkalla tultiin kavaleteille lähes poikittain kun yritin vaihtaa.
Toisella kierroksella suunnanvaihtopystylle Hemppa roikaisikin hyppyyn askelta ennen minua. Mutta vaihtuipa laukka! Humma oli painumassa aidalle ja minulta putosi toinen ohja. Ehdin kuitenkin keräillä ohjan käteen siinä toivotulla 5 askeleella että osuttiin kavaleteille. Pystylinjalle venyi vähän liikaa ja välit jäivät aika ahtaiksi. Ja väärä laukka linjan jälkeen.
Heti sakkona uudestaan suunnanvaihtopystystä. Nyt taisin vihdoin saada sekä asiallisen hypyn että vaihdon. Mutta humma oli niin vauhdissa että meinasi tulla neljällä. Sain kuitenkin viidennenkin sullottua. Kavaletit ok. Olikohan jollain kierroksella tässäkin välissä väärä laukka. Yhä linja vähän isosti mutta paremmin kuin viimeksi. Ja laukka vaihtui vääräksi. Mitään isoja ei hypätty. Olikohan max 70 cm.
Omaa vuoroa odotellessa alkutunnista väistättelin käynnissä, myöhemmin taivuttelin. Ja oman vuoron jälkeen välillä pyöräytin pari ylimääräistä laukkaympyrää ja työstin laukan paremmaksi. Lähtiessä rentoa laukkaa ei meinannut löytyä millään. Vasen varsinkin oli aika jännittynyttä.
Loppuun ei enää ravailtu mutta olisi varmaan tullut taas aika hienoa menoa. Humma rupesi kantamaan vasenta lapaansa eikä ollut enää niin kaatumassa. Kivasti rupean itse saamaan tuntumaa vasempaan lapaan.
Ongelmia:
kaatui vasemmalle
rento laukka oli hankalasti kaiveltavissa
vääriä laukkoja
kerran hyppäsi askelta ennen
Parannusta:
empimättä kaikesta yli
laukka oli säädeltävissä
hyvä suoruus tehtävillä
 |
| Liuta selfieitä tunnin jälkeen. |
Alkuun yritin taas taivutella Hemppaa jo käynnissä. Käynnissä tasoittui mutta ravissa ei oikein millään. Tuntui vähän huonolta viimeaikaiseen tapaan mutten patistellut eli ei tullut epätahtisia askelia. Kun eteenratsastus ja taivutteluyritykset eivät tuottaneet tulosta niin käytin käynnissä ja väistätin takaosaa. Sen jälkeen tasoittui meno ravissakin. Laukassa oli ihan ok. Reipastui kun usvatin pitkillä sivuilla muttei löytänyt parhaita turbovauhtejaan.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin samaa 3 kavaletin suoraa kuin edellisellä hyppykerralla eri open kanssa samalla kentällä. Nyt perään lisättiin n. 5 askeleen päähän pieni pysty, päädyn kautta kaarella toinen ja kaarevalla linjalla takaisin jumppakavaleteille. Tällä kertaa jumppalinjalla pysyi aika hyvin myötälaukka. Mutta suunnanvaihtopystyllä en saanutkaan myötälaukkaa. Meillä oli ehdottomasti eniten ongelmia tänään kaarevalla linjalla pystyltä kavaleteille. Tämä tultiin 2 vai 3 kertaa pohjille.
Sitten tultiin kolmen pystyn suoraa. 2 laukkaa aina väleihin. Tule keskelle oli ohje. Aika nätisti suoritettiin Hempan kanssa. Pari kertaa taidettiin tulla.
 |
| Ahdasta saada kaikki kuvaan. |
Sitten koko homma. Vasemmassa pystyt, kavalettijumppa kaarrepystyineen perään ja lopuksi pystyt oikeassa laukassa. Loppua kohti vauhti kiihtyi ja kun yritin pidättää jo hypyssä niin heti tuli takajalkakolahdus. En ole kyllä varma että pudotettiinko tunnin aikana mitään. Kavaleteilta pystylle tungin ylimääräisen askeleen väliin kun en laskenut. Laukka ei vieläkään vaihtunut suunnanvaihtopystyllä ja paluumatkalla tultiin kavaleteille lähes poikittain kun yritin vaihtaa.
Toisella kierroksella suunnanvaihtopystylle Hemppa roikaisikin hyppyyn askelta ennen minua. Mutta vaihtuipa laukka! Humma oli painumassa aidalle ja minulta putosi toinen ohja. Ehdin kuitenkin keräillä ohjan käteen siinä toivotulla 5 askeleella että osuttiin kavaleteille. Pystylinjalle venyi vähän liikaa ja välit jäivät aika ahtaiksi. Ja väärä laukka linjan jälkeen.
Heti sakkona uudestaan suunnanvaihtopystystä. Nyt taisin vihdoin saada sekä asiallisen hypyn että vaihdon. Mutta humma oli niin vauhdissa että meinasi tulla neljällä. Sain kuitenkin viidennenkin sullottua. Kavaletit ok. Olikohan jollain kierroksella tässäkin välissä väärä laukka. Yhä linja vähän isosti mutta paremmin kuin viimeksi. Ja laukka vaihtui vääräksi. Mitään isoja ei hypätty. Olikohan max 70 cm.
Omaa vuoroa odotellessa alkutunnista väistättelin käynnissä, myöhemmin taivuttelin. Ja oman vuoron jälkeen välillä pyöräytin pari ylimääräistä laukkaympyrää ja työstin laukan paremmaksi. Lähtiessä rentoa laukkaa ei meinannut löytyä millään. Vasen varsinkin oli aika jännittynyttä.
Loppuun ei enää ravailtu mutta olisi varmaan tullut taas aika hienoa menoa. Humma rupesi kantamaan vasenta lapaansa eikä ollut enää niin kaatumassa. Kivasti rupean itse saamaan tuntumaa vasempaan lapaan.
 |
| Kuvaajalla on liian lyhyt käsi tähän hommaan. |
Ongelmia:
kaatui vasemmalle
rento laukka oli hankalasti kaiveltavissa
vääriä laukkoja
kerran hyppäsi askelta ennen
Parannusta:
empimättä kaikesta yli
laukka oli säädeltävissä
hyvä suoruus tehtävillä
torstai 9. elokuuta 2018
Taivuttelujumppaa
Eilen Assilla oli hieroja, joten tälle päivälle toivottiin vähän kevyempää liikutusta ja taivuttelua. Tätä lähdettiin toteuttamaan. Keli oli taas ihanasti +28°C.
Maneesi tyhjeni lähes heti kun menin sisään. En ollut erityisen innokas verkkailemaan itse, joten kävelin pitkin ohjin. Open kanssa aloitettiin yhä melko pitkällä ohjalla käynnissä ja taivuteltiin volttikahdeksikkoa. Yhä piti taivuttaa ihan reilusti eli humma kunnolla kaarelle. Sisäjalkaa eli kunnolla koko kroppa taipumaan eikä vain kaula. Ulko-ohjasta piti höllätä sopivasti ja muistaa myös vahtia ettei valuttu ulos. Omasta mielestäni reitiltä luisumiset johtuivat pikemminkin kuskin huonosta ohjauksesta ja heppa tuntui kaatuvan sisään eikä ulos.
Jossain välissä tehtiin takaosan väistämistä ympyrällä ulos. Luulin olevani vetreä mutta tämä tuntui reisijumeina. Ehkä eilinen koulusatula tai illan venyttely tuntuivat sittenkin jossakin?
Tehtiin myös Holopaiselta opittua harjoitusta eli siirrettiin ensin vain hepan takajalkoja. Ja kunnolla jalka irti kun liikkui. Eteen ei saanut mennä. Olipa vaikeaa. Olin liian hidas ja menin solmuun kun yritin vuoroin tunnustella, vuoroin katsoa peilistä. Ope sanoi että selvästi tunnustelu toimii minulla paremmin kun meni siistimmin kun olin selin peiliin. Käännettiin siis molempiin suuntiin vuorotellen ympäri.
Seuraavaksi vuorossa oli etuosan siirto pelkillä ohjilla. Jalkoja ei saanut käyttää. Alkuun vähän vinkkasin jalalla kun heppa oli juurtunut aloilleen. Tämä lähti sujumaan ihan hyvin. Mutta kokonaisuutena oli kyllä vaikeaa.
Sitten kevyttä ravia. Assi oli hidas ja kankea. Onneksi rupesi paranemaan suht nopeasti. Kaarevia uria ja taivutteluja. Laukoissa tehtiin loivia kiemurauria. Pari kertaa pudotti raviin mutta taisin aiheuttaa sen itse epämääräisillä vaihtoavuilla. Vaihtoja ei pitänyt tehdä. Lopuksi tehtiin kaaret keskilinjalle asti ja sain taivutettua kaaren suuntaan.
Lopuksi tultiin avoja harjoitusravissa. Tässä vaiheessa Assi taisi luulla että hommat on ohi ja laittoi kiitovaiheen päälle. Mutta helpompi himmailla kuin tyrkkiä eteen. Kun kuski vaihtoi tunnustelusta peiliin katsomiseen niin tuli kiemuraa. Mutta aika tasaisesti Assi suoritti. Keskilinjalla oli taas helpompaa kuin seinän vieressä. Suurin ongelma oli pieni kiemurointi ja poikituksen epätasaisuus.
Loppuraveissa haettiin vielä ajatusta keskiravista. Lähti hyvin eteen mutta olisin halunnut pitää tahdin rauhallisempana. Eipä ollut enää hidas.
Ongelmia:
tasaisuus kaikessa tekemisessä
ravissa aluksi hidas ja kankea
kuskin reidet jumittivat takaosan väistössä
Parannusta:
rupesi taipumaan ja etenemään
Maneesi tyhjeni lähes heti kun menin sisään. En ollut erityisen innokas verkkailemaan itse, joten kävelin pitkin ohjin. Open kanssa aloitettiin yhä melko pitkällä ohjalla käynnissä ja taivuteltiin volttikahdeksikkoa. Yhä piti taivuttaa ihan reilusti eli humma kunnolla kaarelle. Sisäjalkaa eli kunnolla koko kroppa taipumaan eikä vain kaula. Ulko-ohjasta piti höllätä sopivasti ja muistaa myös vahtia ettei valuttu ulos. Omasta mielestäni reitiltä luisumiset johtuivat pikemminkin kuskin huonosta ohjauksesta ja heppa tuntui kaatuvan sisään eikä ulos.
Jossain välissä tehtiin takaosan väistämistä ympyrällä ulos. Luulin olevani vetreä mutta tämä tuntui reisijumeina. Ehkä eilinen koulusatula tai illan venyttely tuntuivat sittenkin jossakin?
Tehtiin myös Holopaiselta opittua harjoitusta eli siirrettiin ensin vain hepan takajalkoja. Ja kunnolla jalka irti kun liikkui. Eteen ei saanut mennä. Olipa vaikeaa. Olin liian hidas ja menin solmuun kun yritin vuoroin tunnustella, vuoroin katsoa peilistä. Ope sanoi että selvästi tunnustelu toimii minulla paremmin kun meni siistimmin kun olin selin peiliin. Käännettiin siis molempiin suuntiin vuorotellen ympäri.
Seuraavaksi vuorossa oli etuosan siirto pelkillä ohjilla. Jalkoja ei saanut käyttää. Alkuun vähän vinkkasin jalalla kun heppa oli juurtunut aloilleen. Tämä lähti sujumaan ihan hyvin. Mutta kokonaisuutena oli kyllä vaikeaa.
Sitten kevyttä ravia. Assi oli hidas ja kankea. Onneksi rupesi paranemaan suht nopeasti. Kaarevia uria ja taivutteluja. Laukoissa tehtiin loivia kiemurauria. Pari kertaa pudotti raviin mutta taisin aiheuttaa sen itse epämääräisillä vaihtoavuilla. Vaihtoja ei pitänyt tehdä. Lopuksi tehtiin kaaret keskilinjalle asti ja sain taivutettua kaaren suuntaan.
Lopuksi tultiin avoja harjoitusravissa. Tässä vaiheessa Assi taisi luulla että hommat on ohi ja laittoi kiitovaiheen päälle. Mutta helpompi himmailla kuin tyrkkiä eteen. Kun kuski vaihtoi tunnustelusta peiliin katsomiseen niin tuli kiemuraa. Mutta aika tasaisesti Assi suoritti. Keskilinjalla oli taas helpompaa kuin seinän vieressä. Suurin ongelma oli pieni kiemurointi ja poikituksen epätasaisuus.
Loppuraveissa haettiin vielä ajatusta keskiravista. Lähti hyvin eteen mutta olisin halunnut pitää tahdin rauhallisempana. Eipä ollut enää hidas.
Ongelmia:
tasaisuus kaikessa tekemisessä
ravissa aluksi hidas ja kankea
kuskin reidet jumittivat takaosan väistössä
Parannusta:
rupesi taipumaan ja etenemään
keskiviikko 8. elokuuta 2018
Itsenäisesti ohjien painoa ajatellen
Keskiviikko meinasi olla hepaton ja vapaailta. Kyselin tarvitsisiko Sävel stunttikuskia ja toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi. Tämähän meni hyvin. Kelikin parani taas kelvollisen lämpimäksi lähelle hellerajaa. Meni iltapuuhiksi mutta olin sitten tallilla aika nopea.
Yksin kentälle. Vähän humma oli menossa syömään mutta sain hillittyä. Pitkät alkukäynnit ja sitten tunnustellen tuntumalle. Käynnissä yritti ensin nykiä ohjia ja kieli lurpatti ulkona. Pidin itseni vakaana enkä antanut nykimisestä siimaa.
Ravissa tamma tasoittui. Kun yritin pitää käden hyvin kevyenä ja joustavana niin kielikin pysyi suussa. En tehnyt mitään kovin ihmeellistä. Pyörittelin ympyröitä ja kaarevia uria. Vähän takaosan väistämistä ja myöhemmin avoa. Ravissa kompasteli noin neljästi yhden jalan verran vaikkei mielestäni ollut edes etupainoinen. Sunnuntain kumoutumisen takia vähän kylmäsi.
Laukassa suoraa ja ympyröitä. Oli siinä vähän matala. Pari kertaa pudotti laukan pois. Ehkä oli vähän rankkaa sillä laukkojen jälkeen puuskutti. Kävelin sitten ihan pitkät välikäynnit. Ei kuitenkaan hionnut kuin satulan alta.
Tänään oikeastaan puuttui työskentelyosuus ja välikäyntien jälkeen tein vähän suoraanmenoa keskilinjalla ja sitten keventelin jo pois. Yritin miettiä itseäni takakenoon. Käyntipätkästä piti ottaa raville kun kärpäset rupesivat haittaamaan hummaa. Harjoitusravissa kulki ihan tasaisesti. Yritin miettiä omaa yläkroppaa käännösten suuntaan. Yhä laukkailut jäivät vain verkkaan. Suunnittelin alunperin siirtymiä mutta tasainen tahti ja taivutukset olivat tänään ihan riittävästi. Lopuksi kulki ravissa tasaisena vain ohjien painolla. Mainiota! Oheen yksi peruutus ja vähän pysähdyksiä. Pysähdyksissä ohjien nykiminen väheni huomattavasti toistojen myötä.
Ei ollut tänään juurikaan kiireinen. Pienellä ristiastunnalla sai hyvin rauhoitettua. Eikä jäänyt yhtään juoksemaan alta. Eikä koulusatulan polvituetkaan tänään painaneet niin pahasti kuin aiemmin. Kivan helppoa ja tasaista.
Ongelmia:
pysähdyksissä alkuun nyki ohjia
kakkajumit
kärpäsiä
Parannusta:
ei juuri ötököitä, vain kärpäsiä
kieli pysyi aika hyvin suussa
ei kiirehtinyt pahasti
ei saanut juomia kaadettua kun pidin kiinni
kivan mutkaton ja tolkku
Yksin kentälle. Vähän humma oli menossa syömään mutta sain hillittyä. Pitkät alkukäynnit ja sitten tunnustellen tuntumalle. Käynnissä yritti ensin nykiä ohjia ja kieli lurpatti ulkona. Pidin itseni vakaana enkä antanut nykimisestä siimaa.
Ravissa tamma tasoittui. Kun yritin pitää käden hyvin kevyenä ja joustavana niin kielikin pysyi suussa. En tehnyt mitään kovin ihmeellistä. Pyörittelin ympyröitä ja kaarevia uria. Vähän takaosan väistämistä ja myöhemmin avoa. Ravissa kompasteli noin neljästi yhden jalan verran vaikkei mielestäni ollut edes etupainoinen. Sunnuntain kumoutumisen takia vähän kylmäsi.
Laukassa suoraa ja ympyröitä. Oli siinä vähän matala. Pari kertaa pudotti laukan pois. Ehkä oli vähän rankkaa sillä laukkojen jälkeen puuskutti. Kävelin sitten ihan pitkät välikäynnit. Ei kuitenkaan hionnut kuin satulan alta.
Tänään oikeastaan puuttui työskentelyosuus ja välikäyntien jälkeen tein vähän suoraanmenoa keskilinjalla ja sitten keventelin jo pois. Yritin miettiä itseäni takakenoon. Käyntipätkästä piti ottaa raville kun kärpäset rupesivat haittaamaan hummaa. Harjoitusravissa kulki ihan tasaisesti. Yritin miettiä omaa yläkroppaa käännösten suuntaan. Yhä laukkailut jäivät vain verkkaan. Suunnittelin alunperin siirtymiä mutta tasainen tahti ja taivutukset olivat tänään ihan riittävästi. Lopuksi kulki ravissa tasaisena vain ohjien painolla. Mainiota! Oheen yksi peruutus ja vähän pysähdyksiä. Pysähdyksissä ohjien nykiminen väheni huomattavasti toistojen myötä.
Ei ollut tänään juurikaan kiireinen. Pienellä ristiastunnalla sai hyvin rauhoitettua. Eikä jäänyt yhtään juoksemaan alta. Eikä koulusatulan polvituetkaan tänään painaneet niin pahasti kuin aiemmin. Kivan helppoa ja tasaista.
Ongelmia:
pysähdyksissä alkuun nyki ohjia
kakkajumit
kärpäsiä
Parannusta:
ei juuri ötököitä, vain kärpäsiä
kieli pysyi aika hyvin suussa
ei kiirehtinyt pahasti
ei saanut juomia kaadettua kun pidin kiinni
kivan mutkaton ja tolkku
tiistai 7. elokuuta 2018
Etukenotusta ja ratsun jännitystä
Tiistaina oli aika syyskauden Riitoille. Kerrankin sai paljousalennusta ja 5 kerrasta 190 euroa 5 hengen ryhmässä oli oikein kohtuullinen. Kertahinta yhdelle käynnille taisi olla 46 euroa.
Olin jo oppinut todennäköiset ratsuni ja jätin raipan pois. Vaan nyt ei tullutkaan Sakua vaan taas Sepe. Humma oli aiemmin mennyt yhden tunnin alle. Hoitaessa oli oikein symppis. Oli saanut kesäkaljun ja harja oli kynitty ihan lyhyeksi. Hummalle vaihdettiin vielä kolmipala varsiniveleen ennen tuntia.
Mentiin kentälle. Lämmintä oli vähän päälle +20. T-paidassa tarkeni hyvin. Kivasti myös tuuli vähän eikä ollut ötököitä. Melko pian tultiin keskiympyrälle. Tänään käytännössä koko tunti väisteltiin ratsun takaosaa ulos. Enkä muistanut välillä suoristaa.
Alkuun Sepe oli kankea ja jännittynyt. Yritin värkkäillä liikaa ohjalla. Ope ehdotti tasaista tuntumaa ja että tekisi ohjasotteet molemmilla ohjilla kunnes ratsu rupeaa rentoutumaan. Muistutti myös että Sepe on näistä veljeksistä epäluuloisin. Aika kauan menikin että rupesi rentoutumaan. Alkuun tuntui että oli hidas, sen jälkeen en meinannut saada pidätteitä läpi että olisin saanut takaosaa siirrettyä.
Alun jälkeen siirryttiin koko uralle. Hetken päästä kevyeen raviin. Kyllä humma pikkuhiljaa tasoittui ja tuli rennompiakin pätkiä mutta ihan tasaisena en saanut sitä pysymään. Enkä ollut ihan varma että yritettiinkö tehdä väistöä vai avoa vai mitä. Myöhemmin istuttiin ravissa alas. Paino paremmin satulaan eikä saa etukenottaa. Tästä tuli useammin sanomista. Kertaalleen myös että kädet lähemmäs toisiaan. Helpointa oli pituushalkaisijalla kun tunsin todella selvästi hepan kallistelut ja sain ne korjattua.
Laukat otettiin nostoina pääty-ympyröillä. 3 ratsukkoa meidän ympyrällä. Noin puoli kierrosta laukkaa ja puoli ravia. Molemmissa yhä perää ulos. Nosti laukat aika näppärästi eikä juossut niiden jälkeen kovin pahasti ravissa. Ihan hyviä pätkiä.
Loppuverkassa vasen taisi olla helpompi kierros. Vaikka ope sanoi tunnin aikana oikeaa rennommaksi niin tuntui työläämmältä saada poikitusta.
Sepe tasoittui kovasti loppua kohti. En muistanutkaan että sen kanssa oli näin epätasaista. Tai sitten vaatimustasoni on ollut paljon alempi. Onneksi ensi viikolla harjoitukset jatkuvat.
Ongelmia:
oli alkuun todella kankea ja sangen jännittynyt
yritin värkätä liikaa ohjilla
etukenotin jatkuvasti
Parannusta:
ei juuri ötököitä
tasoittui pikkuhiljaa
keskilinjalla oli helpompaa
nosti laukat näppärästi
Olin jo oppinut todennäköiset ratsuni ja jätin raipan pois. Vaan nyt ei tullutkaan Sakua vaan taas Sepe. Humma oli aiemmin mennyt yhden tunnin alle. Hoitaessa oli oikein symppis. Oli saanut kesäkaljun ja harja oli kynitty ihan lyhyeksi. Hummalle vaihdettiin vielä kolmipala varsiniveleen ennen tuntia.
Mentiin kentälle. Lämmintä oli vähän päälle +20. T-paidassa tarkeni hyvin. Kivasti myös tuuli vähän eikä ollut ötököitä. Melko pian tultiin keskiympyrälle. Tänään käytännössä koko tunti väisteltiin ratsun takaosaa ulos. Enkä muistanut välillä suoristaa.
Alkuun Sepe oli kankea ja jännittynyt. Yritin värkkäillä liikaa ohjalla. Ope ehdotti tasaista tuntumaa ja että tekisi ohjasotteet molemmilla ohjilla kunnes ratsu rupeaa rentoutumaan. Muistutti myös että Sepe on näistä veljeksistä epäluuloisin. Aika kauan menikin että rupesi rentoutumaan. Alkuun tuntui että oli hidas, sen jälkeen en meinannut saada pidätteitä läpi että olisin saanut takaosaa siirrettyä.
Alun jälkeen siirryttiin koko uralle. Hetken päästä kevyeen raviin. Kyllä humma pikkuhiljaa tasoittui ja tuli rennompiakin pätkiä mutta ihan tasaisena en saanut sitä pysymään. Enkä ollut ihan varma että yritettiinkö tehdä väistöä vai avoa vai mitä. Myöhemmin istuttiin ravissa alas. Paino paremmin satulaan eikä saa etukenottaa. Tästä tuli useammin sanomista. Kertaalleen myös että kädet lähemmäs toisiaan. Helpointa oli pituushalkaisijalla kun tunsin todella selvästi hepan kallistelut ja sain ne korjattua.
Laukat otettiin nostoina pääty-ympyröillä. 3 ratsukkoa meidän ympyrällä. Noin puoli kierrosta laukkaa ja puoli ravia. Molemmissa yhä perää ulos. Nosti laukat aika näppärästi eikä juossut niiden jälkeen kovin pahasti ravissa. Ihan hyviä pätkiä.
Loppuverkassa vasen taisi olla helpompi kierros. Vaikka ope sanoi tunnin aikana oikeaa rennommaksi niin tuntui työläämmältä saada poikitusta.
Sepe tasoittui kovasti loppua kohti. En muistanutkaan että sen kanssa oli näin epätasaista. Tai sitten vaatimustasoni on ollut paljon alempi. Onneksi ensi viikolla harjoitukset jatkuvat.
Ongelmia:
oli alkuun todella kankea ja sangen jännittynyt
yritin värkätä liikaa ohjilla
etukenotin jatkuvasti
Parannusta:
ei juuri ötököitä
tasoittui pikkuhiljaa
keskilinjalla oli helpompaa
nosti laukat näppärästi
maanantai 6. elokuuta 2018
Reippaampaa menoa
Viikko alkoi Assin kanssa hyppelyllä. Tänään tamma oli hoitaessa mukavan kiltti ja rauhallinen. Keli oli viilennyt ja mennessä oli vain +17°C, lähtiessä +14°C. Pelkällä t-paidalla en olisi tallireissua pärjännyt.
Maneesissa käveltiin kunnes edellinen lopetti. Saatiin siis verkata heti alusta asti koko maneesin mitalla. Ja nyt humma liikkui paljon paremmin eteen. Vain kakkajumi hidasti ja senkin sain lopulta ohitettua käynnissä.
Hommat aloitettiin taas laukassa ympyrällä puomin yli. Reitti kuntoon, säilytä myötälaukat. Molemmista suunnista. Sitten hypättiin n. 20 cm korkuiset minipystyt kaarevalla linjalla. 4 askelta väliin mutta koska sekä reitissä että vauhdissa oli vähän huojuntaa niin tultiin lähes kolmella ja jopa viidellä. Ihan täydelliseen ei päästy mutta monta ihan kelpoa. Esteiden noustessa 60 cm kieppeille tultiin kolmella. Yksi stiplukierros neljään ja sitten sujuvat 3 molemmista suunnista. Pudotettiinkohan ehkä 5 näillä kaarilla.
Sitten hypättiin 0 askeleen jumppaa oikeassa kierroksessa. Ihan ok. Joitakin toistoja. Sitten siihen yhdistettiin ensin yksi lisäeste, myöhemmin vähän lisää. Assi innostui hyvin ja kun hypättiin pidempää pätkää niin sujui jo vähän turhankin hyvin. Kevyestä pohjeavusta oikein singahti lisää eteen. Hauskaa. Sain jumpan ja kaaret ratsastettua hyvin. Esteet nousivat jonnekin 70 cm tienoille ja jumppa muutettiin yhden askeleen sarjaksi. Yhä hyvin.
Lopuksi tultiin vielä kahdeksikkotehtävä. Oikeasta vasempaan meni hyvin mutta toinen suunta oli vähän vaikeampi. Vikalla kierroksella lähti hyppyyn aika kaukaa enkä uskonut että lähtee niin kaukaa. Yhä joitain vääriä laukkoja mutta myös myötäisiä.
Loppuverkassa oli ensin kiireinen mutta sain rauhoittumaan. Tasoittui Assiksi yllättävän hyvin eikä ollut enää niin etumatala. Lopuksi meni ehkä jopa vähän hitaaksi.
Oli kivaa! Tällaisella Assilla on hyvä hypätä. Toivottavasti hitaat ajat ovat nyt lopullisesti takana. Opelta kyselin että asteikolla 0 - 10 kuinka raskasta tämä oli Assille. Veikkasi että 6 tai 7. Itse olisin arvellut myös jotain seiskaa.
Ongelmia:
kartteli vähän peilipäätyä
joitain vääriä laukkoja
pudoteltiin jonkin verran
tarkka kaarreratsastus ei ollut vielä kovin priimaa
yhä piti saada keulaa kevyemmäksi
Parannusta:
eteni kivan reippaasti
vaihtoi laukkoja vasemmaksi sileälläkin
tuli hyviäkin hyppyjä takaosa alla
Maneesissa käveltiin kunnes edellinen lopetti. Saatiin siis verkata heti alusta asti koko maneesin mitalla. Ja nyt humma liikkui paljon paremmin eteen. Vain kakkajumi hidasti ja senkin sain lopulta ohitettua käynnissä.
Hommat aloitettiin taas laukassa ympyrällä puomin yli. Reitti kuntoon, säilytä myötälaukat. Molemmista suunnista. Sitten hypättiin n. 20 cm korkuiset minipystyt kaarevalla linjalla. 4 askelta väliin mutta koska sekä reitissä että vauhdissa oli vähän huojuntaa niin tultiin lähes kolmella ja jopa viidellä. Ihan täydelliseen ei päästy mutta monta ihan kelpoa. Esteiden noustessa 60 cm kieppeille tultiin kolmella. Yksi stiplukierros neljään ja sitten sujuvat 3 molemmista suunnista. Pudotettiinkohan ehkä 5 näillä kaarilla.
Sitten hypättiin 0 askeleen jumppaa oikeassa kierroksessa. Ihan ok. Joitakin toistoja. Sitten siihen yhdistettiin ensin yksi lisäeste, myöhemmin vähän lisää. Assi innostui hyvin ja kun hypättiin pidempää pätkää niin sujui jo vähän turhankin hyvin. Kevyestä pohjeavusta oikein singahti lisää eteen. Hauskaa. Sain jumpan ja kaaret ratsastettua hyvin. Esteet nousivat jonnekin 70 cm tienoille ja jumppa muutettiin yhden askeleen sarjaksi. Yhä hyvin.
Lopuksi tultiin vielä kahdeksikkotehtävä. Oikeasta vasempaan meni hyvin mutta toinen suunta oli vähän vaikeampi. Vikalla kierroksella lähti hyppyyn aika kaukaa enkä uskonut että lähtee niin kaukaa. Yhä joitain vääriä laukkoja mutta myös myötäisiä.
Loppuverkassa oli ensin kiireinen mutta sain rauhoittumaan. Tasoittui Assiksi yllättävän hyvin eikä ollut enää niin etumatala. Lopuksi meni ehkä jopa vähän hitaaksi.
Oli kivaa! Tällaisella Assilla on hyvä hypätä. Toivottavasti hitaat ajat ovat nyt lopullisesti takana. Opelta kyselin että asteikolla 0 - 10 kuinka raskasta tämä oli Assille. Veikkasi että 6 tai 7. Itse olisin arvellut myös jotain seiskaa.
Ongelmia:
kartteli vähän peilipäätyä
joitain vääriä laukkoja
pudoteltiin jonkin verran
tarkka kaarreratsastus ei ollut vielä kovin priimaa
yhä piti saada keulaa kevyemmäksi
Parannusta:
eteni kivan reippaasti
vaihtoi laukkoja vasemmaksi sileälläkin
tuli hyviäkin hyppyjä takaosa alla
sunnuntai 5. elokuuta 2018
Tehokasta manausta ja 80 cm rata osissa
Sunnuntaina iltapäivästä lähdettiin viimeisen kerran Niinisalossa maastoesteille. Minä yhä Mainilla. Keli hipoi taas hellerajaa, pidin siis menomatkalla turvaliiviä oman mukavuuteni takia auki. Ennen ravia yksi kurssilaisista kysyi että laitanko liivin kiinni. Vastasin etten jaksa kun alla on luottoratsu. Lisäsin vielä että Mainin kanssa suurin riski maastossa on se, että heppa kompastuu ja mennään nurin.
Kas vain niin tämä toteutui ihan muutamassa minuutissa kun ravasimme hiekkapolulla. Pohdin juuri että ratsua pitäisi keriä enemmän koulumoodiin ettei olisi niin etupainoinen. Polulla ei ollut edes juuria, vaan kompastui omiin koipiinsa. Ensin turpa maahan. Samalla kuski uhkaavasti etukenoon. Eikä saanutkaan etusia alle vaan seuraavaksi kaulan oikea sivu koski maata. Tässä vaiheessa irtaannuin satulasta ja pyörähdin jonkinlaisella kuperkeikalla vasemmalle puolelle. Pyöriessä mielessä kävi vain että toivottavasti Maini ei tule päälle. Yli ravaavista kavereista en ollut huolissani.
Nopeastihan tämäkin meni. Kun olin taas oikein päin, luultavasti istuallani, niin Maini oli makuullaan, hieman oikealla kyljellään. Rupesin puistelemaan hiekkaa satulasta. Ripeästi siitä nousimme ja jatkoin kesken jäänyttä lausettani etupainoisesta ratsusta. Itselleni ei käynyt mitään ja pyörähdys oli sangen pehmeä. Hiekkaa tosin oli kaikkialla muualla paitsi silmissä.
Tarkastin humman pintapuolisesti enkä huomannut jaloissa jälkiä. Otin vielä ravipätkän taluttaen ja näytti ihan puhtaalta. Eli takaisin kyytiin ja meno jatkui. Nyt skarppasin ja yritin pyytää ratsua hölkkäämään edestä kevyempänä.
Pelipaikalla ope vain totesi että tuollaista sattuu.
Koska minimaastoesterata hypättiin jo aamulla, niin nyt saatiin toiveiden mukaan hypätä harrasteen rata osissa. Ei erillisiä verkkaesteitä vaan miniharrasteen ykkönen pohjille ja samaan putkeen harrasteen 3 ekaa. Eli kaarevan linjan heinäpaalitukki, risueste ja pieni ylöshyppy. Ihan siististi meni. Seuraavaksi pelkät renkaat. Siihen tultiin vähän lähelle.
Yksittäisenä hypättiin myös punavalkoisten tynnyreiden paikalle tullut punainen mökki. Nyt ope sentään varoitti etukäteen että este on hevosille uusi. Käytiin katsomassa este edestä ja takaa. Silti Maini vähän epäröi mutta sain ratsastettua sen siitä yli. Jossain vaiheessa hyppyvuoromme vaihdettiin kakkosesta kolmoseen ja myöhemmin takaisin toiseksi.
Sitten tuli käännös oikealle kuten muistinkin ja 3 esteen kaareva tehtävä. 6 ja 7 laukkaa oli ohjearvot väleihin. Me tultiin 6 ja 8 mutta silti sujuvasti. Esteet olivat jo ihan hypättävän kokoisia. Kivaa!
Seuraavaksi yksittäin risueste. Lopuksi vielä "toripöytä" (eli purujen yllä leijuva punainen iso lankku), kärrynpyrä ja punaruskea sianselkä. Viimeiset 3 estettä menivät oikein näppärästi. Toripöydälle sujuva hyppy vähän kauempaa ja sianselälle ei ihan askel osunut mutta Maini lähti kauempaa kun pyysin. Rupesin himmailemaan heti esteen jälkeen mutta muistinpa lopulta laukata maalilinjankin yli.
Olipa kivaa! Ihanneaika radalle oli vähän alle 3 minuuttia, en muista enää tarkkaan. Toivoin että saataisiin hypätä tämä joskus putkeen kelloa vastaan. Vastaus oli vähän epämääräinen että katsellaan. Vaikka aloituspalaverissa antoi sellaisenkin vaihtoehdon. Lopulta kun ehdotimme että tullaan vuoden päästä samalla porukalla niin sitten lupa jo heltisi.
Tallissa huomasin että Maini oli sittenkin saanut otsaansa vekin kaatuessa ja pintanahka oli kuoriutunut parin sentin alueelta pois. Antoi letkuttaa pään ja tallityöntekijä suihkutti suoja-aineet. Humma laitumelle ja sen pituinen se tällä kertaa.
Nyt kun leiriläisiä oli enemmän niin aikakin kulki tavallista vauhtia. Ei tullut kahden viikon lomaa kolmessa päivässä. Hyvin jaksoi ratsastaa vaikka itselleni tuli se yksi bonustuntikin.
Ongelmia:
menomatkalla kumoutuminen
kompasteli paluumatkalla pitkin ohjin käynnissä
tunnin jälkeen kuskilla oli hiekkaa ihan kaikkialla muualla paitsi silmissä
Parannusta:
ei kieltoja
osasin ratsastaa jännästä mökistä yli
isommat hypyt tuntuivat menevän paremmin
ihanan sujuvia pätkiä
Kas vain niin tämä toteutui ihan muutamassa minuutissa kun ravasimme hiekkapolulla. Pohdin juuri että ratsua pitäisi keriä enemmän koulumoodiin ettei olisi niin etupainoinen. Polulla ei ollut edes juuria, vaan kompastui omiin koipiinsa. Ensin turpa maahan. Samalla kuski uhkaavasti etukenoon. Eikä saanutkaan etusia alle vaan seuraavaksi kaulan oikea sivu koski maata. Tässä vaiheessa irtaannuin satulasta ja pyörähdin jonkinlaisella kuperkeikalla vasemmalle puolelle. Pyöriessä mielessä kävi vain että toivottavasti Maini ei tule päälle. Yli ravaavista kavereista en ollut huolissani.
Nopeastihan tämäkin meni. Kun olin taas oikein päin, luultavasti istuallani, niin Maini oli makuullaan, hieman oikealla kyljellään. Rupesin puistelemaan hiekkaa satulasta. Ripeästi siitä nousimme ja jatkoin kesken jäänyttä lausettani etupainoisesta ratsusta. Itselleni ei käynyt mitään ja pyörähdys oli sangen pehmeä. Hiekkaa tosin oli kaikkialla muualla paitsi silmissä.
Tarkastin humman pintapuolisesti enkä huomannut jaloissa jälkiä. Otin vielä ravipätkän taluttaen ja näytti ihan puhtaalta. Eli takaisin kyytiin ja meno jatkui. Nyt skarppasin ja yritin pyytää ratsua hölkkäämään edestä kevyempänä.
Pelipaikalla ope vain totesi että tuollaista sattuu.
Koska minimaastoesterata hypättiin jo aamulla, niin nyt saatiin toiveiden mukaan hypätä harrasteen rata osissa. Ei erillisiä verkkaesteitä vaan miniharrasteen ykkönen pohjille ja samaan putkeen harrasteen 3 ekaa. Eli kaarevan linjan heinäpaalitukki, risueste ja pieni ylöshyppy. Ihan siististi meni. Seuraavaksi pelkät renkaat. Siihen tultiin vähän lähelle.
Yksittäisenä hypättiin myös punavalkoisten tynnyreiden paikalle tullut punainen mökki. Nyt ope sentään varoitti etukäteen että este on hevosille uusi. Käytiin katsomassa este edestä ja takaa. Silti Maini vähän epäröi mutta sain ratsastettua sen siitä yli. Jossain vaiheessa hyppyvuoromme vaihdettiin kakkosesta kolmoseen ja myöhemmin takaisin toiseksi.
Sitten tuli käännös oikealle kuten muistinkin ja 3 esteen kaareva tehtävä. 6 ja 7 laukkaa oli ohjearvot väleihin. Me tultiin 6 ja 8 mutta silti sujuvasti. Esteet olivat jo ihan hypättävän kokoisia. Kivaa!
Seuraavaksi yksittäin risueste. Lopuksi vielä "toripöytä" (eli purujen yllä leijuva punainen iso lankku), kärrynpyrä ja punaruskea sianselkä. Viimeiset 3 estettä menivät oikein näppärästi. Toripöydälle sujuva hyppy vähän kauempaa ja sianselälle ei ihan askel osunut mutta Maini lähti kauempaa kun pyysin. Rupesin himmailemaan heti esteen jälkeen mutta muistinpa lopulta laukata maalilinjankin yli.
Olipa kivaa! Ihanneaika radalle oli vähän alle 3 minuuttia, en muista enää tarkkaan. Toivoin että saataisiin hypätä tämä joskus putkeen kelloa vastaan. Vastaus oli vähän epämääräinen että katsellaan. Vaikka aloituspalaverissa antoi sellaisenkin vaihtoehdon. Lopulta kun ehdotimme että tullaan vuoden päästä samalla porukalla niin sitten lupa jo heltisi.
Tallissa huomasin että Maini oli sittenkin saanut otsaansa vekin kaatuessa ja pintanahka oli kuoriutunut parin sentin alueelta pois. Antoi letkuttaa pään ja tallityöntekijä suihkutti suoja-aineet. Humma laitumelle ja sen pituinen se tällä kertaa.
Nyt kun leiriläisiä oli enemmän niin aikakin kulki tavallista vauhtia. Ei tullut kahden viikon lomaa kolmessa päivässä. Hyvin jaksoi ratsastaa vaikka itselleni tuli se yksi bonustuntikin.
Ongelmia:
menomatkalla kumoutuminen
kompasteli paluumatkalla pitkin ohjin käynnissä
tunnin jälkeen kuskilla oli hiekkaa ihan kaikkialla muualla paitsi silmissä
Parannusta:
ei kieltoja
osasin ratsastaa jännästä mökistä yli
isommat hypyt tuntuivat menevän paremmin
ihanan sujuvia pätkiä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)