sunnuntai 5. elokuuta 2018

Tehokasta manausta ja 80 cm rata osissa

Sunnuntaina iltapäivästä lähdettiin viimeisen kerran Niinisalossa maastoesteille. Minä yhä Mainilla. Keli hipoi taas hellerajaa, pidin siis menomatkalla turvaliiviä oman mukavuuteni takia auki. Ennen ravia yksi kurssilaisista kysyi että laitanko liivin kiinni. Vastasin etten jaksa kun alla on luottoratsu. Lisäsin vielä että Mainin kanssa suurin riski maastossa on se, että heppa kompastuu ja mennään nurin.

Kas vain niin tämä toteutui ihan muutamassa minuutissa kun ravasimme hiekkapolulla. Pohdin juuri että ratsua pitäisi keriä enemmän koulumoodiin ettei olisi niin etupainoinen. Polulla ei ollut edes juuria, vaan kompastui omiin koipiinsa. Ensin turpa maahan. Samalla kuski uhkaavasti etukenoon. Eikä saanutkaan etusia alle vaan seuraavaksi kaulan oikea sivu koski maata. Tässä vaiheessa irtaannuin satulasta ja pyörähdin jonkinlaisella kuperkeikalla vasemmalle puolelle. Pyöriessä mielessä kävi vain että toivottavasti Maini ei tule päälle. Yli ravaavista kavereista en ollut huolissani.

Nopeastihan tämäkin meni. Kun olin taas oikein päin, luultavasti istuallani, niin Maini oli makuullaan, hieman oikealla kyljellään. Rupesin puistelemaan hiekkaa satulasta. Ripeästi siitä nousimme ja jatkoin kesken jäänyttä lausettani etupainoisesta ratsusta. Itselleni ei käynyt mitään ja pyörähdys oli sangen pehmeä. Hiekkaa tosin oli kaikkialla muualla paitsi silmissä.

Tarkastin humman pintapuolisesti enkä huomannut jaloissa jälkiä. Otin vielä ravipätkän taluttaen ja näytti ihan puhtaalta. Eli takaisin kyytiin ja meno jatkui. Nyt skarppasin ja yritin pyytää ratsua hölkkäämään edestä kevyempänä.

Pelipaikalla ope vain totesi että tuollaista sattuu.

Koska minimaastoesterata hypättiin jo aamulla, niin nyt saatiin toiveiden mukaan hypätä harrasteen rata osissa. Ei erillisiä verkkaesteitä vaan miniharrasteen ykkönen pohjille ja samaan putkeen harrasteen 3 ekaa. Eli kaarevan linjan heinäpaalitukki, risueste ja pieni ylöshyppy. Ihan siististi meni. Seuraavaksi pelkät renkaat. Siihen tultiin vähän lähelle.

Yksittäisenä hypättiin myös punavalkoisten tynnyreiden paikalle tullut punainen mökki. Nyt ope sentään varoitti etukäteen että este on hevosille uusi. Käytiin katsomassa este edestä ja takaa. Silti Maini vähän epäröi mutta sain ratsastettua sen siitä yli. Jossain vaiheessa hyppyvuoromme vaihdettiin kakkosesta kolmoseen ja myöhemmin takaisin toiseksi.

Sitten tuli käännös oikealle kuten muistinkin ja 3 esteen kaareva tehtävä. 6 ja 7 laukkaa oli ohjearvot väleihin. Me tultiin 6 ja 8 mutta silti sujuvasti. Esteet olivat jo ihan hypättävän kokoisia. Kivaa!

Seuraavaksi yksittäin risueste. Lopuksi vielä "toripöytä" (eli purujen yllä leijuva punainen iso lankku), kärrynpyrä ja punaruskea sianselkä. Viimeiset 3 estettä menivät oikein näppärästi. Toripöydälle sujuva hyppy vähän kauempaa ja sianselälle ei ihan askel osunut mutta Maini lähti kauempaa kun pyysin. Rupesin himmailemaan heti esteen jälkeen mutta muistinpa lopulta laukata maalilinjankin yli.

Olipa kivaa! Ihanneaika radalle oli vähän alle 3 minuuttia, en muista enää tarkkaan. Toivoin että saataisiin hypätä tämä joskus putkeen kelloa vastaan. Vastaus oli vähän epämääräinen että katsellaan. Vaikka aloituspalaverissa antoi sellaisenkin vaihtoehdon. Lopulta kun ehdotimme että tullaan vuoden päästä samalla porukalla niin sitten lupa jo heltisi.

Tallissa huomasin että Maini oli sittenkin saanut otsaansa vekin kaatuessa ja pintanahka oli kuoriutunut parin sentin alueelta pois. Antoi letkuttaa pään ja tallityöntekijä suihkutti suoja-aineet. Humma laitumelle ja sen pituinen se tällä kertaa.

Nyt kun leiriläisiä oli enemmän niin aikakin kulki tavallista vauhtia. Ei tullut kahden viikon lomaa kolmessa päivässä. Hyvin jaksoi ratsastaa vaikka itselleni tuli se yksi bonustuntikin.

Ongelmia:
menomatkalla kumoutuminen
kompasteli paluumatkalla pitkin ohjin käynnissä
tunnin jälkeen kuskilla oli hiekkaa ihan kaikkialla muualla paitsi silmissä

Parannusta:
ei kieltoja
osasin ratsastaa jännästä mökistä yli
isommat hypyt tuntuivat menevän paremmin
ihanan sujuvia pätkiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora