Lauantaina Aaltokankaalla oli ylimääräinen pienryhmäestetunti. Sopivasti aamupäivällä niin lähdin mukaan. Sen verran kyllä mokailin että jätin ratsastuskenkäni Tallinmäelle ja kaivelin sitten hädässä talvikenkiä käyttöön. Varachapsit olivat hukassa, joten ratsastin lasten tyyliin ratsastussukat pohkeiden päällä.
Ratsuksi ei tänään tullutkaan Jamppaa vaan Risto. Humma oli tarhassa. Hoitaessa kiltisti. Ratsukoita tunnille tuli 4 ja esteitä kasattiin maneesiin 5.
Ope oli tallin toinen uusista opettajista, ensimmäinen kerta kun tapasimme toisemme. Kyseli että minkä verran olen hypännyt. Vastasin että paljon. Ristoa sanoi useampaan otteeseen laiskaksi ja ohjeisti herättelemään hummaa kunnolla. Itse en mitään kummempaa laiskuutta huomannut. Kannuksiakaan ei ollut. Liikkui kyllä kun pyysi eikä tarvinnut suuremmin patistellakaan.
Alkuun mentiin askellajit läpi molempiin suuntiin ja verkkaesteenä taidettiin tulla päädyn ristikkoa. Ope luetteli meille järjestyksen ja Riston kanssa oltiin kolmansina. Ristikko vasemmassa kierroksessa sujui ihan hyvin. Ei huippusuorituksia mutta paikat olivat pääosin ihan ok, sain laukan etenemään ja tie oli kunnossa. Tultiin jotain 3 ja 5 hypyn väliltä.
Sitten lähdettiin tulemaan tehtävää. Oven kohdalla oli ristikko. Piirustuksessa siitä oli kaareva 14 metrin linja 90° seuraavalle ristikolle (pitkän sivun suuntaisesti) ja näiden puolessa välissä maapuomi. Alkuun Risto tarkkoi jalkansa ravin kautta puomille. Myöhemmin sain sen pysymään laukassa. Mutta parhaiten väleihin tuli 1 + 2 askelta. Ensin jatkettiin toiselta ristikolta suoraa linjaa kolmannelle. Myöhemmin väliin tuli kaarre okserille ja suora linja hypättiin toiseen suuntaan kohti katsomoa.
Alkutunti tultiin aika pieniä esteitä mutta nousivat kuitenkin 60 cm pintaan. 7 esteen rata tiukkoine kaarteineen tultiin pari kertaa. Lopuksi esteitä vähän nostettiin ja tultiin vain 4 esteen pisaralenkki. Hieman yllättäen kun laukattiin rennosti ja sujuvasti kohti viimeistä pystyä (kohti katsomoa) niin Risto päätti juosta vasemmalta ohi. En ehtinyt korjata linjaa, joten tuli kielto. Määrätietoisesti palautin ratsun heti esteen eteen ja annoin katsoa hetken. Linja uusiksi kävi käsky. Eikä tarvinnut yhtään komentaa, nyt molemmat esteet sujuivat yli.
Kaarteissa Ristoa piti välillä vähän muistutella nostamaan jalkojaan. Otettiin jokunen puomi mukaan kun etuset jäivät roikkumaan.
Lopuksi Risto ja Verna saivat tulla vielä korotetun kierroksen ja okseri nousi kasikymppiin, muut vähän vähemmän. Pysty tippui ja sen jälkeen Ristolla oli kaarteessa väärä laukka. Vaihtoi sen ravin kautta juuri ennen okseria ja vauhti loppui kokonaan. Odotin kieltoa mutta humma kampesikin okserista lähes paikaltaan yli. En muista putosiko tämäkin. Ope käski tulla uudestaan alusta. Tälläkin kerralla laukka oli kaarteessa väärä ja samoin Risto korjasi sen ravin kautta. Vauhtia ei ollut kovin paljon enempää mutta nyt päästiin okseri puhtaasti yli. Päädyssä tuntui vähän työläältä ja humma rupesi hyytymään. Selvittiin kuitenkin lopuista yli eikä saatu enempää sakkokierroksia. En usko että meno olisi tästä parantunut.
Loppuraveissa Risto oli aika tasainen. Nyt piti vähän aktivoida eteen ettei nukahda. Ope antoi jokaiselle henkilökohtaisen palautteen. Meidän palautteemme koski enemmän Ristoa kuin minua. Kerroin vastapalautteen että kiva tunti ja ehdittiin tehdä mukavan paljon.
Ongelmia:
yksi ohimeno
loppua kohti vauhti hyytyi
jokunen pudotus
Parannusta:
hyvin kampesi 80 cm okserista yli lähes ilman vauhtia
ehdittiin hypätä kivan paljon
lauantai 6. lokakuuta 2018
perjantai 5. lokakuuta 2018
Kivasti menneet kotikoulukisat
Perjantaina oli Tallinmäen vuoden viimeisten koulukisojen aika. Hyvä syy ottaa vapaapäivä. Kovin hyvin ei alkanut sillä aamulla kauhistuin taivaalta satavaa räntää. Maa osin valkoisena ja kunnon viima päälle. Ei kovin ihana keli koulukisoille taivasalla. Autossa oli kesärenkaat (kuten varmaan kaikilla muillakin) ja sille oli muuta käyttöä, joten bussilla tallille. Noin 1,5 tuntia suuntaansa sisältäen autokyydin isolta tieltä.
Mutta positiivisiakin puolia oli. Ilmoittauduin Hempalla vain KN:ään mutta kyseltiin perään että tahtoisinko mennä myös C-merkin. Tietysti tahdoin! Me kun tarvitsemme sen lämmittelyluokan alle. Tässä vielä opetellaan että miten osaisin ratsastaa heti ensimmäisen suorituksen hyvin. Eilen tein junassa mielikuvaharjoituksia ja KN:n lopun käyntiinsiirtymästä tuli 9 ja lopputervehdyksen jälkeen satoi konfetteja. Tähän on ehkä vielä vähän matkaa :D
Keli onneksi lämpeni ja räntä pikkuhiljaa katosi. +6°C ja lopulta aurinkokin vähän pilkisti. Hemppa oli loimi päällä pihalla eikä ollut mutainen kuin jaloista. Harja oli kasvanut eikä aikaa ollut hirmuisesti, joten päätin tehdä ranskanlettikombon. Ranskispätkiä tuli lopulta 4 (ja niiden tekeminen sattui vasempaan peukaloon). Lettien päät pyöräytin sykeröiksi. Ihan siisti.
Tallikaveri onneksi auttoi varustamisessa sillä aikaa kun laitoin omat kamppeeni. Haaveilemani pitkä verkka jäi vähän puolitiehen. Ehdittiin yhden suorituksen ajan kävellä valmistautumisalueella ja sitten päästiin 3 suorituksen ajaksi kentän päätyyn verkkaamaan. Kenttä oli rapainen muttei haitannut itseäni enkä huomannut Hempassakaan harmistusta.
Tänään Hemppa ei ravissa aluksi tuntunut huonolta. Jes! Kulki vähän pitkänä mutta aika rennosti. Kyselin opelta pari kertaa vain että näyttääkö löysältä. Askellajit läpi pitkän kaavan mukaan ja vähän siirtymiä, voltteja ja suunnanvaihtoja. Loppuun vielä laukannostot käynnistä.
Aidoissa Hemppa tuijotteli tuomaripäätyä yllättävän paljon. Mentiinkö siitä sitten viidesti ohi ennen kuin rupesin tekemään muuta.
Rata meni ihan asiallisesti. Ei pahempia venkoiluja. Mitä nyt tuomarin kohdalla yhä vähän jännittyi ja yritti liirailla. Ei rikkoja. Kahden viimeisen ratsukon ajan käveltiin taas pikkukentällä. Palkintojenjakoa ei kuulunut, joten jatkettiin suoraan uuteen verkkaan. Siinä oma lähtövuoroni oli toisena.
Ensimmäinen suorituksemme:
Nyt verkassa yritin vaatia vähän enemmän. Hemppa rupesi taas menemään huonoksi. Vasen kierros ei toiminut ja jäkitti vastaan. Yritin ajatella kahden ohjan tuntumalle ja antaa vähän enemmän siimaa. Ohjat valuivat muutenkin pitkiksi. Ohjien nappulat olivat meitä ajatellen väärissä kohdissa. Taipuisuus oli hetkittäin hyvä, sitten taas vänkäili. Tein ihan julman määrän loivia kiemurauria molempiin suuntiin. Myös siirtymiä jonkin verran. Yritin antaa istunnan pyytää eteen ja hetkittäin ravi eteni kivasti.
Aidoissa tuijotteli tuomaripäätyä nyt vähemmän. Tein loivat kiemurat nyt aidoissakin. Uusi sisäpohje mukaan, höllää ulkoa. Tosin yhä kun lopuksi hurautettiin laukalla kierros ympäri niin empi tuomaripäätyä.
Sangen tasainen suoritus tämäkin. Ehkä olisi voinut olla vähän lyhyempi ja säpäkämpi. Suurin moka oli ensimmäinen laukkalävistäjä, joka putosi ihan liian aikaisin raville. Ja vielä kun ajattelin tätä hetkeä aikaisemmin. Nyt oma aivotoiminta rullasi radalla jo aika hyvin mutta omaan istuntaan asti sitä ei riittänyt. Poikkeuksellisesti ensimmäinen loiva kiemura meni vastustelematta. Käyntisiirtymä ei ollut erityisen tyylikäs eikä tullut konfetteja lopuksi. Olin kuitenkin tyytyväinen. Hemppa liikkui itse eteen eikä nykinyt ohjia.
Jälkimmäinen ratamme:
Papereiden saaminen meinasi tiputtaa kuskin jaloiltaan. C-merkki: 72,222 %. Paperi pullollaan seiskoja ja neljä(!) kahdeksikkoa, joista yksi taas alakerrassa tuplakertoimilla oikeista teistä. Huonoimmat numerot oli neljä kuusipuolosta. "Hienoa työtä! Harmonisia ja tasaisia pätkiä hyvällä energialla ja rentoudella! Vielä hieman paremmin pohkeesta tuntumalle myös laukassa :)"
Ensimmäinen kerta elämässä kun sain koulukisoista yli 70 %! Tällä irtosi myös luokkavoitto. Yritän pitää mielessä että tämä oli kiltisti tuomaroitu eikä oikeasti olla ihan tuolla tasolla. Mutta kivaltahan se tuntui. Erityisen kiva oli se, miten hyvä Hemppa oli jo ensimmäisellä radalla!
Jälkimmäinen paperi oli sekin mukavaa katsottavaa. Paras numero oli oikeasta ravivoltista 8. Huonoin pudotetusta lävistäjästä 5. Nyt oikeista teistä tuli vain 6,5. Alakerran paras numero oli istunnasta 7. Yllättävää. Ylhäällä seiskoja oli keskiravista (jes!), 3 askeleen käyntisiirtymästä (jes tästäkin!), ensimmäisestä käyntipätkästä sekä lopputervehdyksestä. Jälkimmäisestä laukkaympyrästä 6,5, "tasaisia pätkiä, välillä tähyilee kaukaisuuteen". Hah! "Etenkin ravissa kivan letkeitä pätkiä! Pieniä epätasaisuuksia ajoittain mutta oikea ajatus tekemisessä :)" 64,200 %. Kivan positiivinen palaute ja allekirjoitan tämänkin täysin. Tällä tuloksella saatiin 6 ratsukon luokassa sininen ruusuke. Taitaa olla siis aika uskoa että kotikisoissa voidaan jättää C jatkossa välistä. Toivoin jotain vähän helpompia A-ohjelmia tarjolle niin voisi mennä kaksi. Nyt tarjolla ollut he A:1 olisi ollut meidän taidoillemme ihan liikaa.
Kotiin siis kahden ruusukkeen kanssa. Videoista kiitokset Siirille ja Tiitulle!
Mutta positiivisiakin puolia oli. Ilmoittauduin Hempalla vain KN:ään mutta kyseltiin perään että tahtoisinko mennä myös C-merkin. Tietysti tahdoin! Me kun tarvitsemme sen lämmittelyluokan alle. Tässä vielä opetellaan että miten osaisin ratsastaa heti ensimmäisen suorituksen hyvin. Eilen tein junassa mielikuvaharjoituksia ja KN:n lopun käyntiinsiirtymästä tuli 9 ja lopputervehdyksen jälkeen satoi konfetteja. Tähän on ehkä vielä vähän matkaa :D
Keli onneksi lämpeni ja räntä pikkuhiljaa katosi. +6°C ja lopulta aurinkokin vähän pilkisti. Hemppa oli loimi päällä pihalla eikä ollut mutainen kuin jaloista. Harja oli kasvanut eikä aikaa ollut hirmuisesti, joten päätin tehdä ranskanlettikombon. Ranskispätkiä tuli lopulta 4 (ja niiden tekeminen sattui vasempaan peukaloon). Lettien päät pyöräytin sykeröiksi. Ihan siisti.
 |
| Tässä on yritetty kuvata kampausta. Eipä tästä juuri mitään erota. |
Tallikaveri onneksi auttoi varustamisessa sillä aikaa kun laitoin omat kamppeeni. Haaveilemani pitkä verkka jäi vähän puolitiehen. Ehdittiin yhden suorituksen ajan kävellä valmistautumisalueella ja sitten päästiin 3 suorituksen ajaksi kentän päätyyn verkkaamaan. Kenttä oli rapainen muttei haitannut itseäni enkä huomannut Hempassakaan harmistusta.
Tänään Hemppa ei ravissa aluksi tuntunut huonolta. Jes! Kulki vähän pitkänä mutta aika rennosti. Kyselin opelta pari kertaa vain että näyttääkö löysältä. Askellajit läpi pitkän kaavan mukaan ja vähän siirtymiä, voltteja ja suunnanvaihtoja. Loppuun vielä laukannostot käynnistä.
Aidoissa Hemppa tuijotteli tuomaripäätyä yllättävän paljon. Mentiinkö siitä sitten viidesti ohi ennen kuin rupesin tekemään muuta.
Rata meni ihan asiallisesti. Ei pahempia venkoiluja. Mitä nyt tuomarin kohdalla yhä vähän jännittyi ja yritti liirailla. Ei rikkoja. Kahden viimeisen ratsukon ajan käveltiin taas pikkukentällä. Palkintojenjakoa ei kuulunut, joten jatkettiin suoraan uuteen verkkaan. Siinä oma lähtövuoroni oli toisena.
Ensimmäinen suorituksemme:
Nyt verkassa yritin vaatia vähän enemmän. Hemppa rupesi taas menemään huonoksi. Vasen kierros ei toiminut ja jäkitti vastaan. Yritin ajatella kahden ohjan tuntumalle ja antaa vähän enemmän siimaa. Ohjat valuivat muutenkin pitkiksi. Ohjien nappulat olivat meitä ajatellen väärissä kohdissa. Taipuisuus oli hetkittäin hyvä, sitten taas vänkäili. Tein ihan julman määrän loivia kiemurauria molempiin suuntiin. Myös siirtymiä jonkin verran. Yritin antaa istunnan pyytää eteen ja hetkittäin ravi eteni kivasti.
Aidoissa tuijotteli tuomaripäätyä nyt vähemmän. Tein loivat kiemurat nyt aidoissakin. Uusi sisäpohje mukaan, höllää ulkoa. Tosin yhä kun lopuksi hurautettiin laukalla kierros ympäri niin empi tuomaripäätyä.
Sangen tasainen suoritus tämäkin. Ehkä olisi voinut olla vähän lyhyempi ja säpäkämpi. Suurin moka oli ensimmäinen laukkalävistäjä, joka putosi ihan liian aikaisin raville. Ja vielä kun ajattelin tätä hetkeä aikaisemmin. Nyt oma aivotoiminta rullasi radalla jo aika hyvin mutta omaan istuntaan asti sitä ei riittänyt. Poikkeuksellisesti ensimmäinen loiva kiemura meni vastustelematta. Käyntisiirtymä ei ollut erityisen tyylikäs eikä tullut konfetteja lopuksi. Olin kuitenkin tyytyväinen. Hemppa liikkui itse eteen eikä nykinyt ohjia.
Jälkimmäinen ratamme:
Papereiden saaminen meinasi tiputtaa kuskin jaloiltaan. C-merkki: 72,222 %. Paperi pullollaan seiskoja ja neljä(!) kahdeksikkoa, joista yksi taas alakerrassa tuplakertoimilla oikeista teistä. Huonoimmat numerot oli neljä kuusipuolosta. "Hienoa työtä! Harmonisia ja tasaisia pätkiä hyvällä energialla ja rentoudella! Vielä hieman paremmin pohkeesta tuntumalle myös laukassa :)"
Ensimmäinen kerta elämässä kun sain koulukisoista yli 70 %! Tällä irtosi myös luokkavoitto. Yritän pitää mielessä että tämä oli kiltisti tuomaroitu eikä oikeasti olla ihan tuolla tasolla. Mutta kivaltahan se tuntui. Erityisen kiva oli se, miten hyvä Hemppa oli jo ensimmäisellä radalla!
Jälkimmäinen paperi oli sekin mukavaa katsottavaa. Paras numero oli oikeasta ravivoltista 8. Huonoin pudotetusta lävistäjästä 5. Nyt oikeista teistä tuli vain 6,5. Alakerran paras numero oli istunnasta 7. Yllättävää. Ylhäällä seiskoja oli keskiravista (jes!), 3 askeleen käyntisiirtymästä (jes tästäkin!), ensimmäisestä käyntipätkästä sekä lopputervehdyksestä. Jälkimmäisestä laukkaympyrästä 6,5, "tasaisia pätkiä, välillä tähyilee kaukaisuuteen". Hah! "Etenkin ravissa kivan letkeitä pätkiä! Pieniä epätasaisuuksia ajoittain mutta oikea ajatus tekemisessä :)" 64,200 %. Kivan positiivinen palaute ja allekirjoitan tämänkin täysin. Tällä tuloksella saatiin 6 ratsukon luokassa sininen ruusuke. Taitaa olla siis aika uskoa että kotikisoissa voidaan jättää C jatkossa välistä. Toivoin jotain vähän helpompia A-ohjelmia tarjolle niin voisi mennä kaksi. Nyt tarjolla ollut he A:1 olisi ollut meidän taidoillemme ihan liikaa.
Kotiin siis kahden ruusukkeen kanssa. Videoista kiitokset Siirille ja Tiitulle!
keskiviikko 3. lokakuuta 2018
Vaihteeksi vaikeaa haluttomalla ratsulla
Keskiviikkona rupesi tuntumaan entistä enemmän syksyltä. Lämpötila oli +5°C pinnassa ja satoi vettä. Hämärä laski nopeasti.
Assi joutui tänäänkin hoidetuksi sidottuna. Ensin järsi vähän solmua, sitten tönötti aloillaan. Satulointi sujui paljon helpommin näin eikä päässyt jyrsimään seiniä.
Maneesissa oli taas jonkin verran porukkaa kun aloitettiin. Ensin keskiympyrältä volttikahdeksikkoa. Oikeaan kierrokseen ei oikein edennyt eikä taipunut. Tämän lisäksi piti ulkoavuilla vahtia ettei valu seinille. Vasen meni paljon helpommin. Yritin itse olla rennosti mutta ehkä oli jotain takakireyksiä. Assi oli hieman tyytymättömän oloinen eikä yhtään niin rento ja letkeä kuin viimeksi koulutunnilla.
Ravissa eteni yhä vähän hitaasti. Eniten taisi tulla kommenttia että taivuta huolellisemmin. Jostain syystä unohdin taivutuksen heti kun keskityin johonkin muuhun. Päivän ensimmäinen laukannosto taas epäonnistui. Meinasi iskeä tappiomieliala päälle enkä saanut ikäviä ajatuksia työnnettyä pois. Ope oli kuitenkin rauhallinen ja kannustava. Laukassa tehtiin kolmikaarista (autopilotti ehdotti loivaa kiemuraa). Assi piti vastalaukat hyvin mutta kuski ei tuntenut istuinluitaan. Eikä osannut suoristua. Peiliä kohti laukkaaminen paljasti lopulta että oikeassa kierroksessa yläkroppa näyttää olevan enemmän sisällä, lantio vasemmalla. Vasemmassa laukassa istuin keskempänä. Ehkä osasyynä että kaikesta huolimatta vähän varmistelin laukkaa ja yritin pitää oikeaa jalkaa taaempana.
Käytettiin vähän käynnissä istuinluita tunnustellen. Kuski meinasi olla aika puissa. Kovin oli hidasta löytää luita. Oikeahan sieltä yleensä paremmin tuntuu. Välillä ei tunnu kumpikaan.
Alkutunti piti lyhentää ohjia. Kyynärpäät karkailivat kyljistä hyvistä yrityksistä huolimatta. Tehtiin väistöjä ensin käynnissä uralta sisään ja takaisin. Muutama askel isosti sivulle ja jo toiseen suuntaan. Ei erityisen letkeää mutta parani. Ravissa tultiin oven kohdalta keskilinjalle ja väistettiin keskipisteestä pitkän sivun viimeiseen kirjaimeen. Assi ravasi yllättävän hyvin suoraan mutta yhä sitä tuntui kiukuttavan joku.
Väistöissä oli hulppeat erot. Väistö oikealle eli vasemman pohkeen väistö oli työlästä. Uralle pääsy lipesi aina kirjaimen ohi. Toinen suunta oli heittämällä helpompi. Tosin siinä aloitti kuulemma takaosa edellä. Juuri tätä kohtaa en nähnyt peileistä. Kaipasin lopuksi vielä vaikeaa uudestaan ja nyt parani. Kuski oli taas niin aivosolmussa että asetti väärään suuntaan.
Lopuksi vielä jäätiin pääty-ympyrälle ravissa. Yhä Assin elämä tuntui hankalalta. Pidä vatsalihaksilla parempi pito, oli vinkki. Yritin mutten osannut kunnolla. Ope ehdotti käsieni siirtämistä vähän eteenpäin. Nyt mielestäni hukkui se kauan kaivattu kyynärkulma. Mutta Assi vähän rentoutui ja venytti askelta. Ei lähtenyt kiirehtimään. Siitä sitten kevyeen raviin ja vähän pidemmälle ohjalle. Vähän parani eikä lähtenyt leviämään. Loppukäynneissä taas tunnustelin istuntaani ja jalkojani. Lonkkaa vähän oikealle kiertämällä oikea jalka meni paremmin omalle paikalleen taaemmas ja painui rennommin alas.
Ongelmia:
Assi oli haluton
väkinäistä menoa
ongelmia laukannostoissa
väistö oikealle
kuskilla oli istuinluut hukassa
kuski meni kumman puihin kun oli hankalaa
Parannusta:
teki vastalaukat sujuvasti
väistö vasemmalle oli paljon sujuvampi
lopuksi vähän rentoutui
ope oli ihanan kannustava
Assi joutui tänäänkin hoidetuksi sidottuna. Ensin järsi vähän solmua, sitten tönötti aloillaan. Satulointi sujui paljon helpommin näin eikä päässyt jyrsimään seiniä.
Maneesissa oli taas jonkin verran porukkaa kun aloitettiin. Ensin keskiympyrältä volttikahdeksikkoa. Oikeaan kierrokseen ei oikein edennyt eikä taipunut. Tämän lisäksi piti ulkoavuilla vahtia ettei valu seinille. Vasen meni paljon helpommin. Yritin itse olla rennosti mutta ehkä oli jotain takakireyksiä. Assi oli hieman tyytymättömän oloinen eikä yhtään niin rento ja letkeä kuin viimeksi koulutunnilla.
Ravissa eteni yhä vähän hitaasti. Eniten taisi tulla kommenttia että taivuta huolellisemmin. Jostain syystä unohdin taivutuksen heti kun keskityin johonkin muuhun. Päivän ensimmäinen laukannosto taas epäonnistui. Meinasi iskeä tappiomieliala päälle enkä saanut ikäviä ajatuksia työnnettyä pois. Ope oli kuitenkin rauhallinen ja kannustava. Laukassa tehtiin kolmikaarista (autopilotti ehdotti loivaa kiemuraa). Assi piti vastalaukat hyvin mutta kuski ei tuntenut istuinluitaan. Eikä osannut suoristua. Peiliä kohti laukkaaminen paljasti lopulta että oikeassa kierroksessa yläkroppa näyttää olevan enemmän sisällä, lantio vasemmalla. Vasemmassa laukassa istuin keskempänä. Ehkä osasyynä että kaikesta huolimatta vähän varmistelin laukkaa ja yritin pitää oikeaa jalkaa taaempana.
Käytettiin vähän käynnissä istuinluita tunnustellen. Kuski meinasi olla aika puissa. Kovin oli hidasta löytää luita. Oikeahan sieltä yleensä paremmin tuntuu. Välillä ei tunnu kumpikaan.
Alkutunti piti lyhentää ohjia. Kyynärpäät karkailivat kyljistä hyvistä yrityksistä huolimatta. Tehtiin väistöjä ensin käynnissä uralta sisään ja takaisin. Muutama askel isosti sivulle ja jo toiseen suuntaan. Ei erityisen letkeää mutta parani. Ravissa tultiin oven kohdalta keskilinjalle ja väistettiin keskipisteestä pitkän sivun viimeiseen kirjaimeen. Assi ravasi yllättävän hyvin suoraan mutta yhä sitä tuntui kiukuttavan joku.
Väistöissä oli hulppeat erot. Väistö oikealle eli vasemman pohkeen väistö oli työlästä. Uralle pääsy lipesi aina kirjaimen ohi. Toinen suunta oli heittämällä helpompi. Tosin siinä aloitti kuulemma takaosa edellä. Juuri tätä kohtaa en nähnyt peileistä. Kaipasin lopuksi vielä vaikeaa uudestaan ja nyt parani. Kuski oli taas niin aivosolmussa että asetti väärään suuntaan.
Lopuksi vielä jäätiin pääty-ympyrälle ravissa. Yhä Assin elämä tuntui hankalalta. Pidä vatsalihaksilla parempi pito, oli vinkki. Yritin mutten osannut kunnolla. Ope ehdotti käsieni siirtämistä vähän eteenpäin. Nyt mielestäni hukkui se kauan kaivattu kyynärkulma. Mutta Assi vähän rentoutui ja venytti askelta. Ei lähtenyt kiirehtimään. Siitä sitten kevyeen raviin ja vähän pidemmälle ohjalle. Vähän parani eikä lähtenyt leviämään. Loppukäynneissä taas tunnustelin istuntaani ja jalkojani. Lonkkaa vähän oikealle kiertämällä oikea jalka meni paremmin omalle paikalleen taaemmas ja painui rennommin alas.
Ongelmia:
Assi oli haluton
väkinäistä menoa
ongelmia laukannostoissa
väistö oikealle
kuskilla oli istuinluut hukassa
kuski meni kumman puihin kun oli hankalaa
Parannusta:
teki vastalaukat sujuvasti
väistö vasemmalle oli paljon sujuvampi
lopuksi vähän rentoutui
ope oli ihanan kannustava
maanantai 1. lokakuuta 2018
Käynnistymisongelmia
Maanantaina oli taas estepäivä Assilla. Ennen tallille lähtöä kuskilla oli taas kipeähkö olo ja vähän lämpöä. Tallille kuitenkin. Onneksi illalla tuntui paremmalta.
Nyt mennessä maneesissa oli jopa 6 hevosta samaan aikaan. Lopuksi jäätiin keskenämme. Alkuverkassa Assi ei ollut kovin reipas, eteni kuitenkin. Poikkeuksellisesti vasen kierros oli hitaampi. Ensimmäinen laukannosto ei onnistunut vaan humma jäi jumittelemaan. En raipannut vaan pyysin nätisti eteen. Meni vähän turhan pitkään että lopetti kiemurtelun ja lähti eteen. Laukassa loivalla kiemuralla teki seuraavan stopin. Odotin että tulisi lantaa mutta vähän vain nosti häntää. Lopulta päästiin pysyvästi laukkaan. Vasen kierros taisi mennä paremmin. En ottanut oikeaa enää uudestaan. Laukassa oli reippaasti vauhtia.
Hommat aloitettiin yhdistetyllä puomi-hyppytehtävällä. Lävistäjä ja ympyrä päätyyn, ja sama toiseen suuntaan. Tässäkin tuli alkuun juntturointia ja laukasta tyssäys. Kaikki jumittelut saattoivat tulla oikeasta laukasta. Tuntui olevan yhä vaikeuksia saada laukkaa päälle suoralla hevosella. Olisi nostanut mieluummin banaaniasennosta. Hypyt ok-. Parin ensimmäisen kierroksen aikana tuntui ettei Assi kuuntele minua yhtään. Hidasteli ja kiihdytteli ihan miten itse mieli. Kääntymisenkin kanssa oli vähän ongelmia, ainakin liikkeelle lähdöissä. Pidä suorana, kunnon pidäte joka menee läpi. Ei saa jäädä vetämään. Ei saa antaa juosta. Peilipäädyn vihreä este ylittyi sangen kivasti, tasaisesti ja sujuvasti joka kerta. Ovipäädyn mustavalkoisella oli taas huomattavasti hankalampaa. Tätä molempiin suuntiin.
Esteitä oli tänään 5. Pitkä s-kiemura kolmella esteellä (oikea, vasen). Kuutta laukkaa toivottiin näihin väleihin. Sekä pitkä kaareva linja okseri ja pysty. Tähän ope taisi kaavailla 8 - 9 askelta, meille tuli 10 ja 11.
Ensin hypättiin s-kiemuran esteet yksitellen ympyröiden ovelta takapäätyä kohti. Tämä taisi mennä ihan ok. Sitten kaikki putkeen. Vähän haparointia ja hutilointia. Toinen kierros oli hyvä. Kun esteet siitä nousivat niin taas meni höpöksi. Yhä vihreä este meni helpoimmin. Keskellä pääosin vaihtui laukka, en ole ihan varma jäikö kertaakaan vaihtumatta. Mutta ainakin kerran vaihtui ekalla vääräksi. Sitten tehtävän perään lisättiin vielä pitkä kaareva. Vähän luisumista ja jotain vääriä laukkoja.
S-kiemura toiseen suuntaan tuntui ihan eri tehtävältä. Ensimmäinen väli oli pitkä ja toinen lyhyt. 7 + 6 askelta odottaen tai 6 + 5 vähän paremmin sujuen. Lopulta sain myös vaaditut 6 + 6 kun oikaisin ensimmäisen kaaren ja usvatin eteen ja toisella pidätin ihan roimasti. Ei kovin tasaista.
Lopuksi kun s-kiemura oli hyvä niin viilattiin vielä kaarevaa. Okserille tultiin joka kerta jotenkin töpösti. Tämä parani parilla toistolla. Ja heti hypyssä piti ajatella kääntymistä. Kertaalleen Assi kaatui seinälle ja vaihteli laukkoja kaarella itse. Alle kymmenen askeleen ei taidettu selvitä kertaakaan.
Loppuverkassa Assilla oli taas todella kiire ja meni hetki että sain sen kuulolle. Juntturointia laskematta meni ihan ok. Hyvää oli että kun laukkasi niin sitten eteni ihan hyvin. Eikä hidastellut laukassa. Tänään oli pidempien kannusten päivä, eli humman olisi pitänyt olla reipas. Yhä kuvittelen että näillä asioilla on joku yhteys.
Ongelmia:
juntturoinnit
muutama väärä laukka
Parannusta:
aika hyvin löytyi myötälaukat hypyistä
sain lopulta säädettyä vaaditut askeleet toiseenkin suuntaan
ei tuijotellut täytteitä
Nyt mennessä maneesissa oli jopa 6 hevosta samaan aikaan. Lopuksi jäätiin keskenämme. Alkuverkassa Assi ei ollut kovin reipas, eteni kuitenkin. Poikkeuksellisesti vasen kierros oli hitaampi. Ensimmäinen laukannosto ei onnistunut vaan humma jäi jumittelemaan. En raipannut vaan pyysin nätisti eteen. Meni vähän turhan pitkään että lopetti kiemurtelun ja lähti eteen. Laukassa loivalla kiemuralla teki seuraavan stopin. Odotin että tulisi lantaa mutta vähän vain nosti häntää. Lopulta päästiin pysyvästi laukkaan. Vasen kierros taisi mennä paremmin. En ottanut oikeaa enää uudestaan. Laukassa oli reippaasti vauhtia.
Hommat aloitettiin yhdistetyllä puomi-hyppytehtävällä. Lävistäjä ja ympyrä päätyyn, ja sama toiseen suuntaan. Tässäkin tuli alkuun juntturointia ja laukasta tyssäys. Kaikki jumittelut saattoivat tulla oikeasta laukasta. Tuntui olevan yhä vaikeuksia saada laukkaa päälle suoralla hevosella. Olisi nostanut mieluummin banaaniasennosta. Hypyt ok-. Parin ensimmäisen kierroksen aikana tuntui ettei Assi kuuntele minua yhtään. Hidasteli ja kiihdytteli ihan miten itse mieli. Kääntymisenkin kanssa oli vähän ongelmia, ainakin liikkeelle lähdöissä. Pidä suorana, kunnon pidäte joka menee läpi. Ei saa jäädä vetämään. Ei saa antaa juosta. Peilipäädyn vihreä este ylittyi sangen kivasti, tasaisesti ja sujuvasti joka kerta. Ovipäädyn mustavalkoisella oli taas huomattavasti hankalampaa. Tätä molempiin suuntiin.
Esteitä oli tänään 5. Pitkä s-kiemura kolmella esteellä (oikea, vasen). Kuutta laukkaa toivottiin näihin väleihin. Sekä pitkä kaareva linja okseri ja pysty. Tähän ope taisi kaavailla 8 - 9 askelta, meille tuli 10 ja 11.
Ensin hypättiin s-kiemuran esteet yksitellen ympyröiden ovelta takapäätyä kohti. Tämä taisi mennä ihan ok. Sitten kaikki putkeen. Vähän haparointia ja hutilointia. Toinen kierros oli hyvä. Kun esteet siitä nousivat niin taas meni höpöksi. Yhä vihreä este meni helpoimmin. Keskellä pääosin vaihtui laukka, en ole ihan varma jäikö kertaakaan vaihtumatta. Mutta ainakin kerran vaihtui ekalla vääräksi. Sitten tehtävän perään lisättiin vielä pitkä kaareva. Vähän luisumista ja jotain vääriä laukkoja.
S-kiemura toiseen suuntaan tuntui ihan eri tehtävältä. Ensimmäinen väli oli pitkä ja toinen lyhyt. 7 + 6 askelta odottaen tai 6 + 5 vähän paremmin sujuen. Lopulta sain myös vaaditut 6 + 6 kun oikaisin ensimmäisen kaaren ja usvatin eteen ja toisella pidätin ihan roimasti. Ei kovin tasaista.
Lopuksi kun s-kiemura oli hyvä niin viilattiin vielä kaarevaa. Okserille tultiin joka kerta jotenkin töpösti. Tämä parani parilla toistolla. Ja heti hypyssä piti ajatella kääntymistä. Kertaalleen Assi kaatui seinälle ja vaihteli laukkoja kaarella itse. Alle kymmenen askeleen ei taidettu selvitä kertaakaan.
Loppuverkassa Assilla oli taas todella kiire ja meni hetki että sain sen kuulolle. Juntturointia laskematta meni ihan ok. Hyvää oli että kun laukkasi niin sitten eteni ihan hyvin. Eikä hidastellut laukassa. Tänään oli pidempien kannusten päivä, eli humman olisi pitänyt olla reipas. Yhä kuvittelen että näillä asioilla on joku yhteys.
Ongelmia:
juntturoinnit
muutama väärä laukka
Parannusta:
aika hyvin löytyi myötälaukat hypyistä
sain lopulta säädettyä vaaditut askeleet toiseenkin suuntaan
ei tuijotellut täytteitä
sunnuntai 30. syyskuuta 2018
Rahtu enemmän hallintaa Rinjaan koulutunnilla
Jostain syystä haaveilin että saisin muistiksella mennä myös Rinjalla. Mieluummin olisin hypännyt sillä (tosin tykkäsin varmasti enemmän hypätä Myyllä). Sain sen kuitenkin viimeiselle koulutunnille. Oli ollut Jussissa, joten oli liikkunut jo alle eikä tarvinnut varustaa. Jussit jatkuivat maneesissa, joten me mentiin 5 ratsukon kesken kentälle.
Alkutunnista meinasi vähän kaduttaa. Pohdin että mitä ihmettä olen taas ajatellut. Rinja ei kuunnellut pohkeitani juuri yhtään eikä oikein edennyt raipastakaan. Hetkittäin tunsin itseni rääkkääjäksi kun yritin komentaa hummaa eteen. Ope oli sama positiivinen kuin eilen ja jaksoi olla todella kannustava. Tehtäviäkin tehtiin vähän sen mukaan mille oli tarvetta. Useampi ratsu näytti uniselta, joten heräteltiin verkkalaukoilla. Tämä onneksi vähän auttoi.
Pitkillä sivuilla piti ajatella vähän avoa ravissa ja oliko laukassakin. Yritin jokusen kerran mutta aika yritykseksi jäi. Jos sain yhtään etusia siirrettyä niin vauhti hyytyi. Usvattelin vain eteen. Onneksi myöhemmin tehtävillä tämä parani.
Tehtävänä tultiin ensin avoja muistaakseni käynnissä, sitten ravissa. Aktiivinen liikehdintä ja mutkittelemattomuus olivat suurimmat haasteet. Laukkatehtävänä tultiin ensin loivaa kiemuraa, siinä Rinja ei ensin yrittänytkään vaihtaa. Mutta kun lämpeni ja vetristyi niin myötälaukka meni hankalaksi ja tarjosi vaihtoja. Sitten laukattiin molempiin suuntiin uraa ympäri siten, että pitkillä sivuilla mentiin vastalaukka, lyhyillä myötälaukkaa ja kulmat ravissa. Ei Rinja edelleenkään ollut kauniisti avuilla mutta suoritti tehtävää ihan näppärästi. Ensin oikea kierros eikä siihen tainnut tulla muita stipluja kuin pari ahtaudesta johtuvaa ravipudotusta. Vasempaan kierrokseen kun kaivettiin videokamera esiin niin homma meni sen aikaa pipariksi. Sitten rupesin oppimaan miten saan vaihtoja estettyä. Ulkopohje tarpeeksi taakse ja humman nenä aidalle. Jonkin verran vaihtoja tuli silti. Pääosin nosti halutun ja parin askeleen jälkeen vaihtoi. Olin nopea korjaamaan ja pitkälle sivulle saattoi tulla kolmekin nostoa ja vaihtoa. Ei siis vyörynyt laukassa.
Ravi ruvettiin istumaan alas ja humma lähti etenemään. Tuntumakin tasoittui. Alkutunnista kun tuntui etten voi yhtään pitää ohjista kiinni. Loppuverkan ravi oli jo oikein asiallista ja ratsu kuulolla ja taipuisa. Edelleen jäi kyllä epäselväksi että mitä pitää tehdä että saa Rinjan tottelemaan apuja. Mielenkiintoista olisi myös nähdä sen kyydissä joku pro-kouluratsastaja.
Ongelmia:
rapainen kenttä
säikähti alkukäynneissä mutta tuli onneksi vain iso hätkähdys
alkuun ei edennyt eikä ollut avuilla
vaihteli laukkoja
Parannusta:
oli lämmintä
ei satanut
heräsi liikkumaan
nosti pyydetyn laukan
loppuravi oli aika hienoa
Tässä meidän huonoja pätkiä. Ei näytä läheskään niin pahalta kuin miltä tuntui. Nanne kuvasi.
Alkutunnista meinasi vähän kaduttaa. Pohdin että mitä ihmettä olen taas ajatellut. Rinja ei kuunnellut pohkeitani juuri yhtään eikä oikein edennyt raipastakaan. Hetkittäin tunsin itseni rääkkääjäksi kun yritin komentaa hummaa eteen. Ope oli sama positiivinen kuin eilen ja jaksoi olla todella kannustava. Tehtäviäkin tehtiin vähän sen mukaan mille oli tarvetta. Useampi ratsu näytti uniselta, joten heräteltiin verkkalaukoilla. Tämä onneksi vähän auttoi.
Pitkillä sivuilla piti ajatella vähän avoa ravissa ja oliko laukassakin. Yritin jokusen kerran mutta aika yritykseksi jäi. Jos sain yhtään etusia siirrettyä niin vauhti hyytyi. Usvattelin vain eteen. Onneksi myöhemmin tehtävillä tämä parani.
Tehtävänä tultiin ensin avoja muistaakseni käynnissä, sitten ravissa. Aktiivinen liikehdintä ja mutkittelemattomuus olivat suurimmat haasteet. Laukkatehtävänä tultiin ensin loivaa kiemuraa, siinä Rinja ei ensin yrittänytkään vaihtaa. Mutta kun lämpeni ja vetristyi niin myötälaukka meni hankalaksi ja tarjosi vaihtoja. Sitten laukattiin molempiin suuntiin uraa ympäri siten, että pitkillä sivuilla mentiin vastalaukka, lyhyillä myötälaukkaa ja kulmat ravissa. Ei Rinja edelleenkään ollut kauniisti avuilla mutta suoritti tehtävää ihan näppärästi. Ensin oikea kierros eikä siihen tainnut tulla muita stipluja kuin pari ahtaudesta johtuvaa ravipudotusta. Vasempaan kierrokseen kun kaivettiin videokamera esiin niin homma meni sen aikaa pipariksi. Sitten rupesin oppimaan miten saan vaihtoja estettyä. Ulkopohje tarpeeksi taakse ja humman nenä aidalle. Jonkin verran vaihtoja tuli silti. Pääosin nosti halutun ja parin askeleen jälkeen vaihtoi. Olin nopea korjaamaan ja pitkälle sivulle saattoi tulla kolmekin nostoa ja vaihtoa. Ei siis vyörynyt laukassa.
Ravi ruvettiin istumaan alas ja humma lähti etenemään. Tuntumakin tasoittui. Alkutunnista kun tuntui etten voi yhtään pitää ohjista kiinni. Loppuverkan ravi oli jo oikein asiallista ja ratsu kuulolla ja taipuisa. Edelleen jäi kyllä epäselväksi että mitä pitää tehdä että saa Rinjan tottelemaan apuja. Mielenkiintoista olisi myös nähdä sen kyydissä joku pro-kouluratsastaja.
Ongelmia:
rapainen kenttä
säikähti alkukäynneissä mutta tuli onneksi vain iso hätkähdys
alkuun ei edennyt eikä ollut avuilla
vaihteli laukkoja
Parannusta:
oli lämmintä
ei satanut
heräsi liikkumaan
nosti pyydetyn laukan
loppuravi oli aika hienoa
Tässä meidän huonoja pätkiä. Ei näytä läheskään niin pahalta kuin miltä tuntui. Nanne kuvasi.
Istuntavalkassa Robinilla
Sunnuntaina leirillä pääsi ulkopuolisen open istuntatunnille. Sen verran lipesi että otin sen ylimääräisenä tuntina, joten sunnuntaille tuli 3 h ratsastusta tunnin välein. Istuntatunnille haaveilin jostain melko tasaisesta ratsusta, ei mitään vatkainta. Keksin Robinin ja sen myös sain. Se oli tähän hyvä valinta. Ratsukoita tuli tunnille 4 ja mentiin maneesiin.
Ensin verkkailtiin keskiympyrällä. Ope halusi katsoa normimenoamme. Tässä Robin oli vielä vähän hidas. Sitten ruvettiin tekemään käynnistä pysähdyksiä. Istu ihan hiljaa, satulan syvimmässä kohdassa. Minä sain myöhemmin täsmäohjeen että kun käytän jalkoja niin pitää vahtia että oma kaula pysyy pitkänä ja hartiat rentoina. Ihan ensimmäinen ohje minulle taisi olla että muista hengittää. Vähän saatoin pingottaa.
Sitten tehtiin siirtymiä ravin ja käynnin välillä. Raviin lähti välillä vähän hitaasti. En keskittynyt ratsuun ihan täysillä vaan mietin itseäni. Tosin korjattavaa ei tullut pää savuten ajateltavaksi vaan aika rauhakseltaan. Välillä ehti hinkuttaa ratsuakin. Ravista tehtiin myös pysähdyksiä. Ei säpäkimmin mutta suht rennosti vetämättä. Yhä yritin pitää hartiat rentoina ja istua syvällä satulassa. Yllättäen kippurajaloistani ei tullut yhtään sanomista. Eikä eri korkeudella olevista hartioista, karkailevista kyynärpäistä tai nyrkeistä tai kallistuvista käsistäni. Keventäminen piti tehdä pienesti. Vain vähän ylös ja kevyt kosketus satulaan. Kevennettiin myös 3 ylös ja 3 askelta istuen. Tämä sujui itseltäni sangen helposti.
Lopputunnista tehtiin pääty-ympyröillä laukka-käynti-laukka -siirtymiä. Robin nosti laukat yllättävän sujuvasti käynnistä. Takaisin käyntiin tuli parin raviaskeleen kautta. Olikohan oikea laukka, joka tuntui sangen kulmikkaalta. Siksi vähän ihmettelin open kommenttia että nyt laukka rullaa hyvin.
Laukkojen jälkeen tehtiin vielä ravilisäyksiä vai mitenköhän niitä kutsuttiinkaan. Muuten harjoitusravissa mutta pitkän sivun alussa ensin kevennettiin tahti, sitten vain jalalla eteen ja pidettiin tahti. Vihdoin joku opetti tämän minulle tarpeeksi rautalangasta. Robin lähti suorittamaan hyvin. Lopuksi tätä tehtiin myös harjoitusravissa, yhä aika kivasti. Saatiin tehdä melko rauhassa eikä lisätäsmäkommentteja juuri tullut. Lopulta rupesin säälimään ponia ja rupesin keventämään. Sitten vielä ravattiin iloisesti keskiympyrällä eteen. Vähän takoi muttei jatkuvasti. Jossain välissä ope kehui että ponin arabimaiset taakse unohtuvat takaset koukistuvat hyvin töihin. Vuosi sitten taidettiin vielä sanoa että käyttää luontaisesti takasiaan hyvin.
Ei mitään valtavia ahaa-elämyksiä mutta ihan hyödyllistähän istunnan opettelu on aina. 45 euroa tuli tälle tunnille hintaa.
Ongelmia:
Robin venkuloi välillä päänsä kanssa, tähän ope ei puuttunut
kuski vähän pingotti eikä ollut rennoimmillaan
hitusen löysää menoa
lopuksi vähän takoi
Parannusta:
poni suoritti aika tasaisesti
nosti laukat näppärästi käynnistä
teki ravilisäykset kivasti
Ensin verkkailtiin keskiympyrällä. Ope halusi katsoa normimenoamme. Tässä Robin oli vielä vähän hidas. Sitten ruvettiin tekemään käynnistä pysähdyksiä. Istu ihan hiljaa, satulan syvimmässä kohdassa. Minä sain myöhemmin täsmäohjeen että kun käytän jalkoja niin pitää vahtia että oma kaula pysyy pitkänä ja hartiat rentoina. Ihan ensimmäinen ohje minulle taisi olla että muista hengittää. Vähän saatoin pingottaa.
Sitten tehtiin siirtymiä ravin ja käynnin välillä. Raviin lähti välillä vähän hitaasti. En keskittynyt ratsuun ihan täysillä vaan mietin itseäni. Tosin korjattavaa ei tullut pää savuten ajateltavaksi vaan aika rauhakseltaan. Välillä ehti hinkuttaa ratsuakin. Ravista tehtiin myös pysähdyksiä. Ei säpäkimmin mutta suht rennosti vetämättä. Yhä yritin pitää hartiat rentoina ja istua syvällä satulassa. Yllättäen kippurajaloistani ei tullut yhtään sanomista. Eikä eri korkeudella olevista hartioista, karkailevista kyynärpäistä tai nyrkeistä tai kallistuvista käsistäni. Keventäminen piti tehdä pienesti. Vain vähän ylös ja kevyt kosketus satulaan. Kevennettiin myös 3 ylös ja 3 askelta istuen. Tämä sujui itseltäni sangen helposti.
Lopputunnista tehtiin pääty-ympyröillä laukka-käynti-laukka -siirtymiä. Robin nosti laukat yllättävän sujuvasti käynnistä. Takaisin käyntiin tuli parin raviaskeleen kautta. Olikohan oikea laukka, joka tuntui sangen kulmikkaalta. Siksi vähän ihmettelin open kommenttia että nyt laukka rullaa hyvin.
Laukkojen jälkeen tehtiin vielä ravilisäyksiä vai mitenköhän niitä kutsuttiinkaan. Muuten harjoitusravissa mutta pitkän sivun alussa ensin kevennettiin tahti, sitten vain jalalla eteen ja pidettiin tahti. Vihdoin joku opetti tämän minulle tarpeeksi rautalangasta. Robin lähti suorittamaan hyvin. Lopuksi tätä tehtiin myös harjoitusravissa, yhä aika kivasti. Saatiin tehdä melko rauhassa eikä lisätäsmäkommentteja juuri tullut. Lopulta rupesin säälimään ponia ja rupesin keventämään. Sitten vielä ravattiin iloisesti keskiympyrällä eteen. Vähän takoi muttei jatkuvasti. Jossain välissä ope kehui että ponin arabimaiset taakse unohtuvat takaset koukistuvat hyvin töihin. Vuosi sitten taidettiin vielä sanoa että käyttää luontaisesti takasiaan hyvin.
Ei mitään valtavia ahaa-elämyksiä mutta ihan hyödyllistähän istunnan opettelu on aina. 45 euroa tuli tälle tunnille hintaa.
Ongelmia:
Robin venkuloi välillä päänsä kanssa, tähän ope ei puuttunut
kuski vähän pingotti eikä ollut rennoimmillaan
hitusen löysää menoa
lopuksi vähän takoi
Parannusta:
poni suoritti aika tasaisesti
nosti laukat näppärästi käynnistä
teki ravilisäykset kivasti
Tasaisemmin Myyllä esteitä
Sunnuntai aloitettiin esteillä. Toinen porukka ei halunnut hypätä eli kaikki 7 hyppyintoista laitettiin samalle tunnille. Rinja kaapattiin alta, joten seuraavaksi mieluiten jatkoin sitten hyppyjä Myyllä. Eiliseen verrattuna nyt muistin jo panssaria laittaessa että rintaremmi tulee väliin. Yhä ne pintelit.
Yöllä oli satanut, joten kenttä oli märkä. Hieman yllättäen Myy oli sangen tasainen ja rauhallinen. Ravissa ei kulkenut jännittyneenä kaula suorana kipittäen vaan ihan orastavan kivasti. Laukassakin malttoi. Eikä kiihtynyt verkkahypyissäkään. Loikittiin muutamat yksittäiset, sitten parin esteen tehtävät ja kahden ristikon jumppasarja. Jossain vaiheessa tajusin että laukan pitää sujua vähän paremmin eteen. Sen jälkeen tultiin ensimmäistä kertaa jumpalle ja Myy esitti kiemuroinnit lähestymisessä. Sain kuitenkin korjattua esteestä yli. Eilen löytyneet myötälaukat olivat tänään hukassa. Mutta toisaalta humma ei kiihdytellyt esteiden jälkeenkään pahasti.
Lopputunnista hypeltiin muutamat radat. Ensin vähän pienempinä ja lopulta ihan hyppykorkeudessa. Jotain 85 cm pintaan tarkemmin mittailematta. Kaarevaa ja suoraa linjaa, loivempaa ja tiukempaa, lenkkiä päädyssä. Kaksi ensimmäistä kierrosta tulin yhä vähän rauhassa ja väleihin taisi tulla askel enemmän kuin isoilla hevosilla, ponilaukoilla siis. Mutta kivan tasaisesti ja pahemmin kiihtymättä. Eikä vääriä laukkojakaan ollut monta.
Viimeiselle kierrokselle tajusin vähän lisätä vauhtia. Yhä kivan sujuvasti. Kaarteessa vähän kiihtyi ja yksi lähestyminen meni pöpöksi enkä osannut sanoa mennäänkö vai ei. Myy totteli tasan tarkkaan ja lopulta hypättiin läpi. Onneksi tästä ei aiheutunut lisäongelmia ja 5 laukan päässä ollut toinen este meni hyvin. Saatiin linja vielä sakkona ja nyt meni sujuvasti. Yhtä mokaa lukuunottamatta paikka oli aina siellä mistä pyysin. Välillä lähempänä, välillä lähti kauempaa. Ja oikeastaan siis myös mokassa totteli pyyntöni paikasta.
Eilen haaveilin tasaisemmasta menosta ja se onnistuttiin tänään tekemään. Vielähän tässä olisi paljonkin parannettavaa mutta riemuitsin suuresti että meni eilistä tasaisemmin. Tykkäsin tunnista kovasti. Sopivan tarkkaa menoa ja täsmällisiä ohjeita. Jatkakaa esteen jälkeen huolellisesti suoraan. Eikä mitään miniesteitä läpi tunnin. Ehdittiin myös hypätä kivan paljon vaikka meitä oli 7.
Loppuraveissa Myy oli yllättävän pyöreä. Oikea kierros oli hyvä. Vasen vähän kankeampi. Mutta näin rentoa ravia en ole koskaan ennen Myystä saanut.
Ongelmia:
kenttä oli märkä ja rapainen
vääriä laukkoja
yksi läpihyppy kun jäin arpomaan paikkaa
Parannusta:
oli yllättävän taipuisa
ei kiihdytellyt kovin pahasti
ihan hyviä tasaisia pätkiä
oli kivaa!
Naapurimökin väki kuvasi ja videoi:
Yöllä oli satanut, joten kenttä oli märkä. Hieman yllättäen Myy oli sangen tasainen ja rauhallinen. Ravissa ei kulkenut jännittyneenä kaula suorana kipittäen vaan ihan orastavan kivasti. Laukassakin malttoi. Eikä kiihtynyt verkkahypyissäkään. Loikittiin muutamat yksittäiset, sitten parin esteen tehtävät ja kahden ristikon jumppasarja. Jossain vaiheessa tajusin että laukan pitää sujua vähän paremmin eteen. Sen jälkeen tultiin ensimmäistä kertaa jumpalle ja Myy esitti kiemuroinnit lähestymisessä. Sain kuitenkin korjattua esteestä yli. Eilen löytyneet myötälaukat olivat tänään hukassa. Mutta toisaalta humma ei kiihdytellyt esteiden jälkeenkään pahasti.
Lopputunnista hypeltiin muutamat radat. Ensin vähän pienempinä ja lopulta ihan hyppykorkeudessa. Jotain 85 cm pintaan tarkemmin mittailematta. Kaarevaa ja suoraa linjaa, loivempaa ja tiukempaa, lenkkiä päädyssä. Kaksi ensimmäistä kierrosta tulin yhä vähän rauhassa ja väleihin taisi tulla askel enemmän kuin isoilla hevosilla, ponilaukoilla siis. Mutta kivan tasaisesti ja pahemmin kiihtymättä. Eikä vääriä laukkojakaan ollut monta.
Viimeiselle kierrokselle tajusin vähän lisätä vauhtia. Yhä kivan sujuvasti. Kaarteessa vähän kiihtyi ja yksi lähestyminen meni pöpöksi enkä osannut sanoa mennäänkö vai ei. Myy totteli tasan tarkkaan ja lopulta hypättiin läpi. Onneksi tästä ei aiheutunut lisäongelmia ja 5 laukan päässä ollut toinen este meni hyvin. Saatiin linja vielä sakkona ja nyt meni sujuvasti. Yhtä mokaa lukuunottamatta paikka oli aina siellä mistä pyysin. Välillä lähempänä, välillä lähti kauempaa. Ja oikeastaan siis myös mokassa totteli pyyntöni paikasta.
Eilen haaveilin tasaisemmasta menosta ja se onnistuttiin tänään tekemään. Vielähän tässä olisi paljonkin parannettavaa mutta riemuitsin suuresti että meni eilistä tasaisemmin. Tykkäsin tunnista kovasti. Sopivan tarkkaa menoa ja täsmällisiä ohjeita. Jatkakaa esteen jälkeen huolellisesti suoraan. Eikä mitään miniesteitä läpi tunnin. Ehdittiin myös hypätä kivan paljon vaikka meitä oli 7.
Loppuraveissa Myy oli yllättävän pyöreä. Oikea kierros oli hyvä. Vasen vähän kankeampi. Mutta näin rentoa ravia en ole koskaan ennen Myystä saanut.
 |
| Muiden hypätessä jo aika kivan rento ratsu. |
Ongelmia:
kenttä oli märkä ja rapainen
vääriä laukkoja
yksi läpihyppy kun jäin arpomaan paikkaa
Parannusta:
oli yllättävän taipuisa
ei kiihdytellyt kovin pahasti
ihan hyviä tasaisia pätkiä
oli kivaa!
Naapurimökin väki kuvasi ja videoi:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)