maanantai 30. lokakuuta 2017

Junnua testaamassa

Maanantaina kävin kokeilemassa vielä yhtä vuokrahevoskokelasta. 5-vuotias FWB-ruuna Nurmijärvellä. Ilmoituksen mukaan tasoa he c-b ja kaipasi vuokraajaa kolmesti viikossa. Olin hieman skeptinen mutta kaverit ylipuhuivat ainakin kokeilemaan.

Keli oli lähellä nollaa ja pahimmat lumet olivat kuivuneet pois. Ruuna löytyi loimitettuna tallista, joten oli sangen puhdas muualta paitsi jaloista ja mahasta. Jalkojen nostossa saattaa kuulemma testata. Sangen kiltisti nosti. Ei suojia. Satulan sain valita eikä ollut väliä. Mentiin siis koulupenkillä. Martingaali.

Pihalla vähän hyöri omiaan taluttaessa. Enemmän oli malttamaton kuin säikky. Maneesissa oli jatkuvasti 1 - 3 muutakin hevosta eli hetkittäin vähän ahdasta. Omistaja meni ensin, melko pikaisesti askellajit läpi. Humma oli edestä epätasainen ja ravissa näytti kiireiseltä. Jännitti maneesin toista päätyä, sieltä kuului kuulemma epätavallisia ääniä.

Sitten oma vuoroni mennä selkään. Hieman hätäinen ratsu, joka jäi herkästi edestä tyhjäksi. Pyörittiin pääosin ovipäädyssä ympyrällä kun muualla oli tungosta. Välillä liiraili ovipäädyssä ympyrältä ulos ja jokusen kerran meinasi jäkittää. Hyvin pärjäsin silti ilman raippaa ja kannuksia.

Kun olin käden kanssa ihan hiljaa niin tasoittui edestä rennoksi. Herkästi nosti päätä jos pidätteitä otti ohjalla. Muttei noussut kattoon asti. Tiedä sitten minkä verran martingaali auttoi. Molemmat laukat nousivat. Oikeaa ehdotteli itse jo ennen kuin pyysin. Alkuun vauhtia oli omistajan mukaan aika reippaasti, itse en moista huomannut. Mutta rentoutumalla itse sain laukankin hitaammaksi. Yllättävän hyvin ohjautui ja kuunteli laukassakin. Rennolla kädellä sain rentoutumaan laukassakin aika kivaksi ja päristeli. Oikeassa kierroksessa oli tasapainottomampi.

Meidän hasarditilanteemme tuli kun juoksutuksessa ollut hevonen kiskaisi itsensä irti ja laukkasi kohti. Onneksi hepo säikkyi sangen maltillisesti enkä meinannutkaan tippua.

Loppuraveissa oikeasta kierroksesta tuli sangen hyvä ja sain annettua ohjaa aika paljon. Vasen kierros jäi vähän kesken enkä viitsinyt hinkata enää kierrostolkulla kun omistaja ehdotti käyntiin siirtymistä. Käynnissä pitkin ohjin kulki asiallisesti. Kuskia jännitti aavistuksen maneesin ryske, katon lumet ja juoksutettavat hepat. Olin selässä vähän vajaa puoli tuntia.

Kiva symppis pikkuruuna mutta totesin ettei ihan sellainen, jota etsin.

Ongelmia:
tuntuma
ulkoiset häiriötekijät
hienosäätö käännöksissä

Parannusta:
kuuliainen ja herkkä
sai rentoutumaan
kiltti hoitaa

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Virkeä talvimaasto

Sunnuntaina lähdettiin puolen päivän aikaan talvimaastoon kavereiden kanssa. Tosin lähtö viivästyi, koska Hempan toinen etukenkä oli lähes irti. Kaviotakin lohjennut, joten kiinnitys ei ollut ihan läpihuutojuttu. Onneksi paikalle saatiin taitaja, kenkä kiinni ja päästiin matkaan.

Talvi tuli yöllä tännekin ja tiet olivat märän tilsalumen peitossa. Rengasurissa oli hyvä mennä mutta aina kun piti väistää autoja reunaan niin tuli tilsat. Onneksi ne käynnissä myös tippuivat.

Alkumatka mentiin Hempan kanssa edeltä ensimmäiseen ravipätkään asti. Sen jälkeen jäätiin toisiksi ja loppumatkasta hännille kunnes käynnissä kiilattiin taas edelle. Mentiin heinäkuun lopun lenkkini eli lyhyintä reittiä kankaiden läpi tieltä toiselle.

Matkalla otettiin pari laukkapätkää. Ensin tavallisessa paikassa suoralla tiellä kohti ylämäkeä. Ei lipsunut yhtään mutta lähdössä Hemppa pukitti. Istuin jotenkin poikkeuksellisen tasapainoisesti juuri sillä hetkellä, sillä tämä ei hetkauttanut yhtään. Myöhemmin pehmeällä polulla laukatessa Hemppa pukitteli lisää. Ehkä suokin rynniminen ohi sittenkin vähän kuumensi tunteita? Mutta pysyi käsissä, ei vetänyt päätä alas eikä ollut poistamassa ratsastajaa. Ei pahemmin jännittänyt. Saatiin turvavälikin pidettyä eikä lumipaakkuja lennellyt naamalle.

Käynnissä mentiin välillä metsiä pitkin. Ei tuntunut haittaavan hevosia. Tiepätkillä tuli aika paljon autoja vastaan. Lenkkiin meni tunteroinen ja tuntui nopealta. Mutta kiva oli käydä pitkästä aikaa ja kenkä pysyi kiinni.

Ongelmia:
pukit
tilsat

Parannusta:
kiva lenkki ilman kovin suuria ongelmia

lauantai 28. lokakuuta 2017

Räntää vasten kasvoja ja kenttä jäässä

Lauantaina menin estetunnille Hempalla. Paitsi että kenttä oli jäässä eikä voitu hypätä. Ope kysyi että tahdotaanko koulua vai puomeja. Toivoin puomeja ja niitä tuli. Ratsukoita tunnilla oli 4 ja keli oli märkä. Ensin vihmoi vettä, myöhemmin muuttui teräväksi rännäksi. Kentän pinta oli kuitenkin vielä hiekalla.

Hemppa oli alkuun aika epämotivoituneen oloinen. Kulki pää kenossa tuulta vältellen. Oli kyllä ollut jo tunnin hommissa. Asettui kuitenkin avuille alkuverkassa. Ei tehty mitään kovin ihmeellisiä, hölkättiin askellajit läpi. Oikea laukka oli kankeaa eikä rullannut kovin lennokkaasti.

Päivän tehtävänä tultiin kolmen maapuomin yli laukassa kaarevilla linjoilla. Metrimäärä jäi epäselväksi mutta reippaalla laukalla väleihin tuli meillä 5 askelta. Hemppa säätyi hyvin muttei aina ollut kovin rento. Myös 6 ja 6 onnistui helposti. Ekan kerran kun piti ottaa 7 niin väleihin tulikin 8. Ope laski jälkimmäiseen jopa 9. Ilman raviaskelia. Pääosin osuttiin ihan hyvin puomeille koska Hemppa säätyi niin hyvin. Tasaisuus kärsi. Näitä siis molempiin suuntiin.

Lopuksi tultiin vielä 5 ja 6 askelta. Vasen kierros ok ja oikea menikin sitten ihan höpöksi. Naamaan satanut räntä ei helpottanut. Lopulta ei meinannut tulla enää viittä askelta ekaan väliin vaan tuli aina kuudes. Kun askeleet sattuivat kohdilleen niin tultiin väärässä laukassa. Yritin vaihtaa lennossa muttei Hemppa halunnut. Nyt kuitenkin sain ratsun näppeihin ja oikea laukka parani huomattavasti. Lopulta tirvaisin kunnolla eteen, eka väli meinasi jäädä ahtaaksi ja toinen todella ahtaaksi mutta askelmäärät menivät oikein. Nyt löytyi vihdoin myös rento ja rullaava oikea laukka. Viime metreille tuntia.

Loppuraveissa ratsu olikin sitten tämän jäljiltä taas hyvä.

Ongelmia:
laukka rullasi alkuun aika huonosti
ei ollut laukassa kovin rento

Parannusta:
laukat säätyivät hyvin

torstai 26. lokakuuta 2017

Talvi tuli yhdessä yössä ja kuski meni taas mutkalle

Torstaina satoi koko päivän lunta. Iltasella oli Piudelle meno ja tunti pidettiin kelistä huolimatta. Tosin kelin takia tuntikaveri ei päässyt paikalle. Ratsukseni sain taas Sallyn.

Kenttä oli lumen peitossa mutta ihan hyvin pysyttiin pystyssä. Ohje oli ettei kaviouria ja tehtiin ympyröitä koko tunti. Aika hienosti sain tallottua koko kentän kaarille.

Tänään olin taas mutkalla. Huomasin hyvin kun käskettiin katsoa. Oikea reisi oli satulassa edempänä. Painokin tuppasi olemaan vain vasemmalla jalustimella ja oikea tipahteli. Yläkroppaa piti ajatella taaksepäin oikeasta lavasta eikä hartiasta. Vaikeaa!

Tänään mentiin vain käyntiä ja harjoitusravia. Ulkoavut tarkkana käännöksissä. Vasemmassa kierroksessa piti muistaa asetus. Tänään oikea oli selvästi helpompi kierros itselleni. Yhä olisin halunnut lyhentää ohjia ja usvattaa ravia enemmän eteen. Tähän hevoseen ei ole samanlaista takapuolituntumaa että koska on hyvä.

Sally ei tänään maannut pahasti ohjilla eikä ollut kovin hidas. Raipankäyttö oli vähän turhaa ratsastusloimen takia. Silti pohkeitani paremmin ratsuun tehosi open maiskutus. Meno ei tuntunut erikoisen hyvältä mutta tunnin jälkeen ope kehui että tänään hevonen kulki paremmin kuin koskaan aiemmin ja heti alusta asti. Jopas.

Eikä keli haitannut enää ratsailla pahasti. Välillä tamma vähän kompasteli mutta tilsat irtoilivat vauhdissa.

Ongelmia:
kuski oli ihan mutkalla
välillä tuli sanomista että kädet jähmettyvät
tuntui ettei ratsu ollut ihan avuillani, reagoi pohkeeseen hitaasti
kuskin taive hiertyi

Parannusta:
ope kehui että hevonen kulki koko tunnin hyvin alusta asti

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Tuuraajaksi Vihdin ratsutallin estetunnille ja viikon ihanin ratsu

Sunnuntai-iltapäivällekin löytyi hevostelua kun löysin fb-ryhmästä myytävän estetunnin Vihdissä. Pääsin mukaan 35 euron alehinnalla. Matkaa tuli n. 40 minuuttia eli harmillisen kaukana säännöllisempään kulkemiseen.

Hevonen (Balleriina) löytyi tarhasta. Tallin väki oli superavuliasta ja letkutti ratsuni jalat. Humma oli hieman herkkis rautias tamma. Tämä kertoi selvästi ettei tahdo loimea nostettavan pään yli. Hoitaessa ratsut pidettiin kiinni. Sekä estetunnille oli kaikille pakollisena varusteena turvaliivi.

Olin omaan tapaani erittäin täsmällinen eli puolisen minuuttia myöhässä annetusta lähtöajasta. Hypättiin kentällä kyytiin ja ehdittiin kävellä siinä auringonpaisteessa jokunen kierros ennen kuin päästiin maneesiin. T-paita, fleece ja turvaliivi oli lopulta ihan hyvä määrä vaatetta vaikka aluksi olikin kuuma.

Tamma myötäsi tuntumalle lähes heti kun otin ohjat käteen. Yllättäen sama helppous säilyi ravissakin. Ope kehaisi että kulkee kauniisti ja löydettiin nopeasti yhteinen sävel. Alkuverkassa taidettiin pyöritellä jotain kuvioita. Nopeasti muistini tyhjeni. Laukassa muoto avautui enkä osannut saada sitä enää takaisin. Istuin välillä kevyessä istunnassa ja siinä tamma kulki mielestäni rennompana.

Verkassa tultiin maapuomeja sekä ovipäädyn ympyrällä että takapäädyn tiukalla käännöksellä. Suoristaminen ei ollut ihan priimaa mutta hyvin osuttiin. Tamma oli vasemmassa ohjassa kiinni enkä saanut sitä sieltä kunnolla irti. Oikealle asettaminen oli hankalampaa läpi tunnin.

Ensimmäiset hypyt tultiin pääty-ympyrällä ristikolle. Ihan ok. Hypättiin myös muut tehtävät läpi ennen kuin tultiin rata. Pysty lävistäjällä. 3 askeleen tiukka kaarre. 6 laukan suora linja, josta tuli myöhemmin 1 laukan sarja ja 4 askelta pystylle. Balleriina suoritti kivan tasaisesti ja vaihtoi kaikki laukat myötäisiksi. Saattoi jopa näyttää siltä että osaan ratsastaa!

Ensimmäinen ratakierros tultiin samalla minikorkeudella kuin esteet siihen asti. Mutulla ehkä 50 cm? Vähän kiihtyi välillä mutta sain ratsastettua tilanteet hyvin. Tasaisuus kyllä vähän kärsi.

Luulin että lopetettiin siihen mutta tultiinkin vielä korotettu kierros. Ei esteet vieläkään olleet isoja, max 70 cm. Lähestyminen ykköselle eli ristikolle ympyrällä oli ihan super. Opekin mainitsi tästä. Suoralla linjalla paikka sarjalle jäi taas kauas ja yhä otin turhan varovasti takaisin välissä. Nyt neljäs askel ei enää mahtunut vaan keilattiin viimeinen nurin. Käsky tuli tulla heti uudestaan. Ottaa laukka valmiiksi pieneksi. Pelkäsin ettei veny niin pienestä laukasta mutta paikka tulikin hyvin ja väli tuli paremmin. Tosin sekä edellisellä että tällä kerralla laukka vaihtui välissä vääräksi. Kummallisia muistikuvia jäi että viimeisellä kaarevalla linjalla olisi ollut vielä ohimeno mutten ole varma keksinkö omiani. Todennäköisempää on että tultiin vähän liian lujaa kaikesta huolimatta ja loppuun tuli pikkuaskel. Eikä siis lopetettu ihan täydelliseen suoritukseen.

Loppuverkassa tamma oli ensin hetken kiireinen mutta malttoi mielensä todella nopeasti kun en päästänyt juoksemaan. Energinen ja rento. Tuntikin oli oikein kiva. Vaikkei hirveästi korjauskehotuksia tullut. Mutta välillä tarvitsee tällaisia hyvän mielen tunteja että saa olla kehuttavana.

Jos tämä paikka olisi lähempänä niin olisin jo vakiasiakas.

Ongelmia:
yksi pudotus
kiihtyi loppua kohti
kiinni vasemmassa ohjassa
laukassa ei ollut yhtä pyöreä

Parannusta:
ihanan tasainen ja kuuliainen tamma
säätyi todella hyvin

MM-tallin estetunnilla

Bongasin facebookista mainoksen sunnuntaisista estetunneista MM-tallilla. Kun kerrankin satuin olemaan viikonlopun maisemissa niin kysyin paikkaa. Tilaa oli vähän liikaakin ja lopulta tunti järjestyi vasta kun sain tallikaverin houkuteltua mukaan. Kolmas ratsastaja oli tallin omasta takaa.

Ajomatka oli reilut puoli tuntia. Kenttä pikkupakkasesta huolimatta sula ja hyvänä. Ratsuksi sain herkkäsieluisen 2005 syntyneen pikkutamma Vendin (sukuposti). Säkäkorkeutta ei ollut hirmuisesti yli hevosrajan ja selkä oli vielä roimasti säkää alempana. Ohje oli että jos arkoo hoitajaa/hoitoa niin saa syöttää herkkuja. Tähän ratsuun toimi oikein hyvin. Jännittyessään vain pakitti pois. Päivän pahin asia tammalle oli tunnin jälkeen riimun laitto. Satulaa en edes yrittänyt laittaa namittamatta ensin. Toisaalta loimen sai riisua pään yli ilman että sanoi mitään.

Ope kasasi esteet kentälle kun verkkailtiin. Käynnissä Vendi kulki ihan rentona mutta vauhti tahtoi hyytyä. Ravissakin piti ratsastaa reippaasti eteen. Tamman ravi oli hassua ja hevonen heilui edestä poikkeuksellisen paljon. Tultiin kevyessä istunnassa puomilinjaa ja tänään oli hankaluuksia säilyttää oma tasapaino. Laukassa homma helpottui hirveästi enkä edes lähtenyt istumaan satulassa. Alun haparoinnin jälkeen askeleet rupesivat osumaan puomeihin. Mutta yhä laukkamme oli kuulemma valjua. Sekä itselläni oli tarkkuusongelmia linjalle kääntämisessä ja suoristuksissa.

Verkkahyppyjä tultiin 5 - 6 askeleen linjalla. Kuulemma laukka edelleen ponnetonta. Mieluusti olisin kuullut tämän jo laukatessa enkä vasta välikäynneillä. Ehkä odotin että ratsu syttyy hommasta nopeammin?

Sitten hypättiin rata. Nyt pyysin heti alkuun kommenttia että koska laukkamme on hyvä. Hyviä ohjeita tulikin. Ratana kaareva, suora ja kaareva linja, 6 hyppyä siis. Ensimmäisellä kierroksella korkeus oli maltillinen n. 60 - 70 cm. Vaikka päädyissä meno tuntuikin lentävältä niin päästiin kaikesta tasaisesti yli. Vendi hyppäsi vaikka edelleenkään tiet eivät olleet ihan priimaa. Radan jälkeen jäähdyttelykierroksella laukkasi kivasti rentona.

Toiselle kierrokselle esteet nousivat kasikymppiin. Hukattiin ponnistuspaikat ja isommissa hypyissä en ollutkaan enää niin tyylillä mukana. Ope sanoi radan jälkeen että en saisi antaa hypyissä niin paljon ohjaa. Nyt teki listrat ja isomman hypyn jälkeen lähti kiitämään enkä ehtinyt saada pakkaa kasaan ennen seuraavaa estettä. Yllättävän hyvin silti meni yli vaikka tiet olivat mitä sattuu. Lopulta juostiin kerran ohikin. En ihmettele. Aika vähillä askelmäärillä mentiin välit eikä ollut sellainen olo että homma olisi ollut hanskassa. Tämän kanssa taitaisi vaatia muutaman toistokerran että oppii tamman käyttöohjeisiin.

Heti radan perään hypättiin muutama sakkohyppy muttei edelleenkään muuttunut kovin ihanaksi. Nyt ymmärsin miten tamma syttyy. Ei vaan helpottanut tilannetta kun ensin vauhtia on liikaa ja sitten vielä kiihdytellään kohti seuraavaa estettä.

Loppuverkat mentiin itsenäisesti. En muista mitään erikoisempaa.

Ihan mielenkiintoinen paikka oli kokeilla. Plussaa pienestä ryhmäkoosta. Hevoset olivat vähän erikoisempia kuin mihin on totuttu. Tekemistä oli ihan kohtalaisesti ja ope osasi ainakin hevostensa käyttöohjeita neuvoa hyvin. Hinta 40 e oli mielestäni ihan kohdillaan. Kuitenkin sen verran kaukana (ja taivasalla) että tuskin kovin aktiivisesti tulee käytyä.

Ongelmia:
kääntämisen tarkkuus
turhan lentävät hypyt
vauhdinsäätely
esteiden noustessa ponnistuspaikat
ope sanoi laukkaa ponnettomaksi tms.
yksi kielto
taisi tulla yksi pudotus

Parannusta:
hyppäsi tasaisesti
eteni ihan hyvin

lauantai 21. lokakuuta 2017

Vuokraheppakokelas olikin superherkkis ratsastaa

Lauantaina iltapäivällä lähdin vielä pikkutallille kotipihaan testaamaan vuokraheppakokelastammaa. 14-vuotias puoliverinen. Korkeutta 165 cm. Läsipäinen ruunikko. Omistajat laittoivat ratsun minulle kuntoon ja siinä hyöri aika paljon. Alle sain lampaankarvasatulan. En ole ehkä ennen sellaisella mennytkään. Ihan mukava oli istua mutta jalustimien kanssa oli säätämistä töppöjalkoihini.

Kenttä oli omasta takaa. Ihan tilava mutta toiselta reunalta vähän pehmeä. Alku meni ihan mukavasti. Ratsu oli rauhallinen ja ohjautui. Ravissa rupesi tyssäilemään, ilmeisesti istuntani heilahdusten takia. Vauhti oli pikemminkin hyytynyttä kuin reipasta. Ehkä sekin johtui istunnastani?

Pyörittelin ympyröitä, loivia kiemuroita ja lävistäjiä. Tein muutamat väistötkin. Mentiin sivulle muttei kovin laadukasta.

Laukat nousivat alkuun hyvin. Siinä tyssäili vielä enemmän ja päästiin keskimäärin ehkä neljännesympyrä ennen kuin hidasti. Välillä vähän pidempään. Yritin usuttaa lisää vauhtia. Onnistui parhaiten takanojassa mutten päässyt oikein selville nappuloista. Ratsastuksen edetessä laukat rupesivat nousemaan huonommin ja huonommin. Tai siis vasen. Oikean nosti kyllä. Vasemman sain sillä että nostin oikean ja pyysin vaihtoa. Kummasti siinä tajusi että tahdon vasemman laukan vaikkei vaihdot ihan kauniita tai puhtaita aina olleet.

Loppua kohti tammaa taisi ruveta turhauttamaan sillä heilutteli päätään. Kuskiakin meinasi turhauttaa. Vasen laukka nousi todistetusti ainakin kerran. Mutta viimeiset noin 20 yritystä eivät laukkaa tuoneet. Vaikka välillä nollailin ja tein muuta. Omistajakin yritti vinkkailla istuntaani paremmaksi. Otettiin lopulta jalustimetkin pois. Ei.

Ravi taisi ruveta sujumaan sutjakkaammin. Eikä ollut samanlaisia sivullevietto-ongelmia kuin osalla herkistä hevosista. Siinä omistaja oli oikeassa että tämä toimii vain osaavilla ja palauttaa hyvin maan pinnalle.

Loppukäynnit käytiin kävelemässä sumun laskiessa lähistöllä ja pellon reunalla. Meni kivasti. Omistaja oli kävellen mukana.

Myös poishoitaessa tamma oli aika hyrrä karsinassaan. En ihmettele jos joskus talloo varpaita vahingossa.

Ongelmia:
reagoi ihan kaikkiin apuihini
ei ollut kovin lennokas allani
vasemman laukan nosto
aika hyörivä tallissa

Parannusta:
ei vetänyt herneitä nokkaan
perustolkku ja maastolenkki meni luottavaisesti ilman jalustimia lampaankarvasatulalla