Jumppaesteitä kakkosopen kaitsennassa

Lauantaina Hemppa oli taas mennyt yhden tunnin alle ja löytyi sisältä. Hoitaessa oli oma kiltti itsensä. Ratsailla tuntui aluksi kankealta ja takapää jäykältä. Verkka oli niin ripeä etten oikein ehtinyt saada ratsusta otetta. Käynnissä taivuttelua, ravissa taivuttelua ja temponmuutoksia, jolkotteli pitkänä ja hitaana. Tultiin myös lötköpuomien yli kaarella. Ratsukoita tunnilla oli 4 ja lämmintä ehkä +7°C.

Laukassa tultiin sekä isoa laukkaa ulkoreunasta että pikkulaukkaa sisäreunasta puomien yli. Vasen kierros oli söhellystä mutta jälkimmäinen oikea sujui hyvin.

Tehtävänä kentällä oli lävistäjillä sekä toisella pitkällä sivulla kaksi innarikavalettia, yhden askeleen väli ja este. Kaksi pystyä ja okseri. Ensimmäisellä kierroksella esteet olivat pieniä ja välit lyhyehköjä. Muuten mahduttiin mutta muurilaatikko-okseria Hemppa ei tahtonut hypätä. Korkeutta sillä oli ehkä 60 cm. Kielto oli mielestäni täysin turha ja napautin Hemppaa heti esteen edessä raipalla lavalle. Ihme kyllä heppa ei sanonut tästä mitään. Uudella yrityksellä päästiin yli. Heti alkuun tultiin kaksi kierrosta putkeen. Laukat olivat vääriä mutta muuten ihan kelvollista.

Seuraavalle kierrokselle esteet nousivat jonnekin 80 cm nurkille. Välejä pidennettiin, joten nyt sai laukata sujuvasti. Tai siis sujuvammin. Myötälaukat löytyivät nyt itsestään. Kertaalleen tuuppasin kavaletille mutta Hemppa paikkoi jalkansa itse.

Olikohan kolmas kierros kun pysty nostettiin meille ison näköiseksi. Oli kuulemma metrissä. Helposti yli. Kuskin turvaliivikin oli silloin vielä aidalla. Olisin kyllä laittanut sen päälle jo tälle kierrokselle jos olisin tajunnut kuinka paljon este nousee.

Videolta päivän tokavika hyppy.

Eikä se ollutkaan viimeinen kierros vaan vikalle nousi myös okserit. Jostain syystä ne eivät näyttäneet pahoilta vaikka open mukaan korkeutta oli 95. Pysty oli nyt 105. Okserit menivät täysin ongelmitta. Ekalla ylityksellä (kuvassa) otettiin pystyltä puomi takasilla mukaan, joten tultiin vielä uudestaan. Nyt päästiin puhtaasti yli. Tosin molemmilta tultiin väärässä laukassa alas. Mutta oli mainiota ja oma ilme taas hangonkeksiä. On tuo mahtava eläin!

Ongelmia:
alkuun tuntui aika kankealta
yksi kielto
väärät laukat

Parannusta:
esteiden noustessa myötälaukat löytyivät itsestään
ope muistutti pitämään pohkeet hypyissä kiinni ja tämä auttoi

Neea videoi kaksi viimeistä kierrosta:

Keveää ja taipuisaa

Keskiviikkonakaan en mennyt tallille riemusta kiljuen. Ratsutoiveita en jaksanut laittaa mutta nyt olin listalla ihan tyytyväinen: Wanesa. Koska Horas ja Limoza olivat saikulla niin sekä edellisellä että meidän tunnilla olivat kaikki 6 tällä hetkellä tunteja tekevää hevosta. Ratsu valmiina siis. Kelinä oli pilvinen n. +10°C.

Ennen tuntia söin puusta yhden omenan ja tunnille mennessäni syötin jämät Wanesalle. Ehkä tämä lahjonta auttoi mutta poni oli läpi tunnin parempi kuin koskaan ennen. Ja kun ratsu toimi niin hyvin niin oli helppoa olla itsekin kiva.

Pyöristyi kun otin ohjat tuntumalle. Ei juuri käyntiä menty ja yllättäen sama keveys ja pyöreys säilyi saman tien myös ravissa. Poikkeuksellista.

Tämän tunnin teemana oli voltit vaikka toivottiin jotain haastavaa. Sain kuitenkin toivottua tötteröt pois kulmista. Kylläpä helpotti!

Alkuverkassa tehtiin ns. pääty-ympyröitä. Kaikki sivut ovat suunnilleen saman mittaisia. Kahden sivun keskelle kuitenkin n. 20 metrin ympyrät. Tässäkin poni oli keveä ja taipuisa. Myöhemmin vaihdettiin volteiksi, ensin käynnissä, sitten ravissa. Pelkäsin jatkuvasti koska meno lähtee huononemaan muttei se lähtenyt.

Laukkoja ei taidettu alkutunnista ottaa. Myöhemmin nostettiin suoraan voltilta. Laukat oli tietysti vaikein osuus tänään. Nyt tuntuma ei enää säilynyt jatkuvasti ihan höyhenenkeveänä. Vasen laukka oli normaalia kelvollista. Tein ympyröitä muttei tullut kovin mainittavaa parannusta. Raipasta viuhtoi häntä.

Mutta oikea laukka lähti ympyröiden avulla paranemaan ja siinä rupesi tulemaan orastavasti pyöreitä hetkiä. Vautsi. Kierrokseen mahtui vähän raviakin ennen voltteja. Ravi oli yhä hyvää ja keveää vaikka laukassa vähän neuvoteltiinkin. Ravissa sain istuttua kivasti takaosan päälle. Alkutunnin kummallinen käsieni vääntelykin kuriintui.

Loppuraveissa Wanesa tuntui siltä että nyt poni on oikeasti läpiratsastettu ja avuilla. Keveä, taipuisa ja käsittämättömän tasainen. Olipa kivaa.

Mutta pieni varjopuoli tällä tunnilla oli sillä heti alusta asti tunsin takapuolessani ponin liikkumisessa aavistuksen epäsäännöllisyyttä. Loppuraveissa tuntui hitusen enemmän ja kun kysyin opelta niin tarkan tiirauksen jälkeen päätyi samaan tuomioon kuin minäkin että ottaa vasemmalla takasella hieman lyhempää askelta. Mitään lämpöjä jaloissa ei tuntunut.

Tarhaan palauttaessa poni oli tänään kuin pieni enkeli. Ope lähti aukomaan naruja mutta Wane ei yrittänytkään mitään.

Ongelmia:
laukka oli yhä vaikein askellaji
tuntui että otti vasemmalla takasella hieman lyhempää askelta

Parannusta:
keveä ja taipuisa läpi tunnin
oikea laukka lähti paranemaan
oli kiltisti tarhaan viedessä

Junnujen kanssa yhdistetty estetunti

Maanantaina estetunnit yhdistettiin (junnut + sennut) ja päästiin aloittamaan valoisalla. Lämmintä vähän päälle +10°C. Päivällä olisi ollut t-paitakeli ja aurinkoista. Meille kuitenkin laskeutui pimeys. Ratsukoita oli yhteensä 6 ja minulle oli jaettu Horas.

Alkukäynneissä tehtiin taas perinteiset kuskijumppailut. Kun otettiin raville niin heti ekasta askeleesta huomasin että ratsu ontuu. Hetki meitä ravautetuttiin ja katsottiin että lähteekö paranemaan. Ei lähtenyt ja sain vaihdokiksi Sokerin. Siltäkin puuttui toinen etukenkä. Muuten hyppyhepat olivatkin kaikki tunnilla jo valmiiksi.

Sokeri oli ollut edellisellä tunnilla joten lähdettiin heti mukaan verkkaan. Siirtymiä ravista käyntiin. Meni taas hetki ennen kuin rupesin saamaan tammaa avuille. Käynnissä onnistui helposti mutta ravissa ei. Laukkoja ei taidettu ennen hyppyjä ottaa.

Ravihyppyjä alkuun, sitten kai laukassa. Tänään saattoi tulla vähän ravisohellusta paikkoihin. En päässyt tekemään alkutunnin kiihdyttelyjä niin tamma ei erityisemmin syttynyt.

Tehtävänä oli viime viikon tapaan nuolenpäitä. Alkuun tultiin keskellä kenttää olevaa okseria vasemmassa kierroksessa ja piti pysyä vasemmassa laukassa. Saatiin useampi sakkokierros ja lopulta myötälaukka löytyi vain tiukalla kääntämisellä heti hypystä. Itse hypyt olivat jotenkin hitaita ja laakoja eikä tänään ollut helppoa olla hypyissä mukana.

Rata oli käännöksiä ja vaihtoja. Loppuun pysähdys tötsien väliin. Ensin tavallaan 1-kaarinen ja sitten 4-kaarisesta 3 ensimmäistä kaarta. Ensimmäinen pysähdyksemme meni pitkäksi. Toiselle kierrokselle skarpattiin. Myötälaukatkin löytyivät paremmin mutta yhä keskimmäinen este oli vaikein.

Lopuksi saatiin pari omaa sakkokierrosta keskimmäiselle ja laukka haluttiin vaihtumaan oikeasta vasemmaksi. Lopulta onnistui. Takapuomi oli kasikympissä ja nuolenkärkien kanssa korkeutta oli n. 90 cm.

Muut olivat jo hölkänneet ja kävelleet, joten meidät jätettiin kentälle keskenämme tekemään loppuverkkaa. Motivaatio tipahti ihan saman tien. Kuvittelin ettei missään lähistöllä ole ihmisiä mutta ope kuitenkin pimeyksistä lopulta huikkasi että voi ruveta kävelemään. Kävellessäkin oli motivaatiovajetta. Loikkasin naistensatulaan ja rupesin pujottelemaan tötteröitä pitkillä ohjilla. Molemmin päin. Sokeri toimi hienosti mutta kuski oli alkuun hutera kunnes tottui.

Vaikka aloitettiin tuntia aiemmin niin pois ei päässyt juuri aikaisemmin sillä 6 hevosesta tuli pitkä jono jalkojen kylmäykseen.

Ongelmia:
myötälaukat
en tullut onnelliseksi vaikka ope kehui

Parannusta:
ei kieltoja eikä kai pudotuksiakaan

Peruuntuneiden estekisojen tilalla lisäestetunti 4 v junnulla

Sunnuntaina kenttä ei kuivunut hyväksi, joten estekisat peruuntuivat. Sinne olisin mennyt Robinilla 50 - 60 cm ja Lolalla 80 cm. Lolalla en nyt sitten mennyt koko viikonloppuna (enkä hirveästi tätä surrut). Sen sijaan saatiin kisojen tilalle lisäestetunti. Sinne toivoin Robinin ja myös sain sen. Tunti pidettiin maneesissa.

©Venla Vauhtimini

Estetunti oli heti koulutunnin perään, joten sain ratsun valmiina paikalle ja vaihdoin selästä toiseen. Ravissa huomasin melko pian että jotain on kummasti. Robin otti lyhyempää askelta kuin eilen ja lopulta rupesi potkimaan mahansa alle. Ensimmäisen ihmettelypysähdyksen jälkeen sama jatkui. Veti päätä alas ja ehdotti laukkaa. Lopputulos oli ettei ratsu arvosta vatsapanssaria. Kun vaihdettiin vyö tavalliseen niin junnukin palautui taas normaaliksi. Onpa hyvä että menin sillä eilen niin huomasin poikkeavan käytöksen.

Oltiin verkassa vähän muita jäljessä, joten hetken ravailun jälkeen otettiin mekin laukkaa ja tultiin pääty-ympyrällä kavalettia. Kovin oli ahdasta ja tämä jo tuntui itselleni vaikealta. Maneesin leveys on jotain 17 metrin luokkaa, joten tiukahkosti sai kääntää. Robin oli kuitenkin rehellinen ja meni joka kerta yli vaikkei tiet ihan priimaa olleetkaan.

Sitten loikittiin vuorollamme sekä ristikkoa, pikkupystyä että okseria. Lopulta myös lävistäjän pystyä. Kaikki meni hyvin vaikka okserilla kuski olikin vähän epävarma ja nappasi harjasta kiinni. Esteet nousi jonnekin 70 cm asti. Muut (isot hevoset) hyppäsivät isompia. Ponin kunto tuntui vähän loppuvan ja meitä säästeltiin jättämällä joku kierros välistä. Esteiden jälkeen taisi olla vääriä laukkoja.

Lopuksi hypättiin rata. Näytti aika hankalalta ja meille turhankin vaikealta. Ensin taidettiin tulla lyhyempi kierros ja lopuksi sitten vielä pidempi.

Eka hyppy oli pysty maneesin poikki. Siitä lyhyehköllä tiellä pysty lävistäjältä, sitten seuraavan pitkän sivun pysty, toisen pitkän sivun okseri ja vikalla kierroksella vielä pysty radan poikki toiseen suuntaan.

Hienosti Robin veti. Ensimmäinen ratakierros oli ok. Vikaa kierrosta ei ole videolla ja sinne löytyi kaikki myötälaukatkin. Ope sanoi että korkein este oli 75 cm. Me porukan ainoina tehtiin nollasuoritus ilman pudotuksia. Vautsi! (Tosin muut hyppäsivät isompia.)

Tunnin jälkeiset pihaposet.
©Venla Vauhtimini

Ihanan tolkku juniori! Omistaja lupasi että tätä ei olla myymässä. Myöhemmin tästä saa tapella.

Ongelmia:
panssari
osa tehtävistä oli meille aika vaikeita
muut saivat hypätä isompia (en olisi tällä halunnutkaan enkä toisaalta olisi halunnut mennä kellään muulla)

Parannusta:
ei kieltoja eikä tainnut pudotakaan mitään
myötälaukat nousivat paljon eilistä paremmin
ei tuijotellut mitään
hyppäsi kaiken empimättä

Alkutuntia videolla:

Takaosakäännösajatuksia kipakalla Candylla

Sunnuntain ns. aamutunti oli koulua. Olin vasta vikassa ryhmässä, joten tunti alkoi klo 12. Olisin yhä halunnut Liljan mutta se vietiin taas alta. Seuraava toiveratsuni oli Candy ja sen sain. Tamma oli tästä jatkamassa suoraan esteille.

Mentiin taas maneesiin ja nyt meitä oli tunnilla 4. Candy oli yllättävän reipas. Muistelin sen hitaammaksi. Kouluraipalla hipaisusta sai sätkyt ja myöhemmin tuntui höykyilevän raipan takia. Helpotin molempien elämää ja vaihdoin myöhemmin lyhyempään raippaan.

Alkuverkassa tamma oli vähän kankea. Oli kiinni vain vasemmassa ohjassa. Ope ohjeisti käyttämään vain yhtä ohjaa kerrallaan. Mielestäni tämä ei sopinut meille erityisen hyvin mutta tein kuten käskettiin. Vasemmassa kierroksessa pitkillä sivuilla tamma käänsi päätä vain ulos kun yritin höllätä sisäohjasta. Oikeassa kierroksessa pääty-ympyrällä kaatui sisäohjan mukana koko ratsu sisään.

Välissä tehtiin ravissa pari tiukempaa reittiä. Minimaneesissa ensin pitkältä sivulta käännös radan poikki, keskipisteestä käännös vasemmalle kohti C:tä. Eipä Candya ehtinyt ekan käännöksen jälkeen juuri suoristaa. Lopulta tamma rupesi kuitenkin pehmenemään ja taisin itsekin ottaa molempia ohjia tuelle. Sujui myös harjoitusravissa.

Ensin tehtiin käynnissä volttia takaosakäännösmäisesti. Itselläni meni nelisen kierrosta ennen kuin hahmotin mitä tässä yritetään tehdä. Ymmärsin koko homman ihan väärin ja väistätin takaosaa sisään. Ope olisi voinut vähän aiemmin huomauttaa että näyttää menevän päin honkia. Kyllähän meno tietysti parani kun tajusin hidastaa takasia ja siirtää etusia.

Laukassa tehtiin ensin vain pääty-ympyrä ja pitkä sivu perään. Sitten pitkälle sivulle lisättiin voltin kokoinen neliö ja tässä haettiin kootumpaa laukkaa ja samaa ajatusta takaosakäännöksestä. Tässä välissä Candy oli jo ehtinyt hermostua muutamaan otteeseen. Pukitti muutaman kerran enkä ymmärtänyt yhteyttä omiin tekemisiini. Ensimmäisellä kerralla mielestäni suuttui kun kaveri laukkasi kohti. Mutta samalla laukassakin tuli oikein kivoja, rentoja pätkiä lyhyellä ratsulla. Neliötehtävä onnistui molempiin suuntiin paljon paremmin kuin olisin uskaltanut arvella.

Loppuraveissa Candy oli reipas ja aktiivinen. Ei kuitenkaan ihan tasainen edestä. Pääosin kuitenkin hyvä.

Tämä olikin ihan hauska ratsu. Mutta koulutunnille. Esteillä ei taas näyttänyt houkuttelevalta.

Ongelmia:
epätasaisuus
pukit

Parannusta:
tasoittui kivaksi
lyhensi laukkaa
kivan aktiivinen

Hankalaa laukkatyötä kentällä

Lauantaille sai vielä illalle ylimääräisen koulutunnin. Olin hevosten jaossa viimeisten joukossa ja valinnanvaraa oli Ali ja Vellu. Kumpaakaan en olisi halunnut. Lopulta valkkasin sen, jolla on tasaisempi ravi. Mieluummin olisin ottanut Liljan tai Candyn.

Estetuntien kanssa meni niin myöhään että syömisen kanssa tuli kiire ja sitten myös hepan laiton kanssa. Varttia ennen tunnin alkua Vellu löytyi vielä tarhasta. Satulan alle korokepaloja. En kuitenkaan menettänyt opetuksesta mitään kun tunnitkin olivat myöhässä.

Kenttä oli kuivunut vähän, joten jäätiin pihalle. Ratsukoita taisi tällä tunnilla olla 6. Keli pilvinen ja pimenevä ehkä reilu +10°C. Ei kenttää silti voinut kuivaksi sanoa vaan reunoilta oli aika lällyä.

Alkutunti mentiin milloin keskiympyrää, välillä ovaalimpaa ja toisinaan suorakulmiota. Yritin hengitellä Vellua siirtymiin mutta toimi aika kehnosti. Vähemmän kättä toivoi ope. Keskiympyrällä mentiin ravia ja päätyihin mikinkorvavoltit käynnissä. Ruuna oli taipuisa mutta taisi vähän liirailla ilman että huomasin. Raviin lähti reippaasti. Alas tuli siistimmin jos muistin valmistella kunnolla. Yleensä muistin tämän liian myöhään.

Laukat rullasivat isosti mutta yhä taisi muutaman kerran pudotella laukkoja pois. Toisin kuin kesällä niin tänään ei tuijotellut eikä säikkynyt mitään omiaan. Iso plussa.

Tunnin lopuksi tehtiin laukkatehtävää. Oikea laukka lyhyeltä sivulta kohti opea. Noin keskellä käyntiin, vasen laukka ja voltti maneesin seinälle. Takaisin käyntiin ja oikea laukka opelle asti ja käännös oikealle. Odotin jotain paljon pahempaa mutta selvittiin tästä pari kertaa yllättävän hyvin. Oma keskittymiseni ei ollut ihan huipussaan vaan muut ratsukot veivät siitä vähän

Loppua kohti Vellulla rupesi kuitenkin keittämään. Odotellessani tein ensin siirtymiä ravista käyntiin ja takaisin. Ope komensi tekemään laukkatyötä. Lopulta en saanut enää käännettyä ratsua laukassa ilman että hermostui. Homma lähti menemään ihan plörinäksi. Vikalla kierroksella riitti että laukattiin suoraan kohti opea.

Loppuravissa Vellu oli rennohko ja reipas. Kuski ei kuitenkaan ollut onnellinen. Yksi suurimmista syistä huonoon tuntiin oli varmasti kuskin asennevamma. Mielestäni minun ei kuuluisi mennä Vellulla ollenkaan. Tosin sillä voisi olla hauska hypätä. Temperamenttimme eivät kohtaa. Liian suuri ja vyöryvä ratsu. Tarvitsisin tämän kanssa paljon hidastempoisemman tunnin. Ei se ehkä nytkään niin pahalta näyttänyt kuin tuntui vaikka ope kommentoikin että laukkatyömme meni ihan penkin alle. Tottahan se oli.

Ongelmia:
temperamenttimme eivät kohtaa Vellun kanssa
siirtymät alaspäin
laukkatehtävä
rapaisuus

Parannusta:
ei tuijotellut eikä säikkynyt
pysyi käsissä

Ainakin Venla kuvasi tuntiamme:

35 % hallintaa estetunnilla

Jälkimmäiselle estetunnille tuli 5 ratsukkoa ja vaihdoin lennossa Rinjaan. Olisin toivonut Liljaa tai Lolaa mutta Lilja oli jo mennyt niin paljon ja Lola napattiin alta. Patu olisi myös ollut tarjolla mutta se ei napannut. Ehdotti Robiniakin mutta epäilin että jaksaako junnu.

Sain Rinjan maneesiin valmiiksi varustettuna. Kuski vain kyytiin. Alkutunti meni siihen että yritin saada ratsua herätettyä eteen. Jolkotteli pitkänä ja jos yritin lyhentää ohjaa lyheni vauhtikin. Parhaiten liikkui kun työnsin toisella kädellä ohjat pitkiksi ja toisella naputtelin raipalla vauhtia. Laukassa meno tuntui myös sangen pitkältä ja vähän holtittomalta. Ohjautui kuitenkin.

Tultiin laukassa ympyrän kaarella kahta puomia. Ulkoreunasta 3, keskempää 2 askelta. Samoin edelliseltä tunnilta tuttua pitkän sivun kahta puomikasaa yhden laukan sarjavälillä. Ope kaipasi siihen maapuomeina kahta askelta väiliin. Vaikka sain Rinjan ennen puomeja kuinka lyhyeksi pomppimaan paikallaan (kuumui hyvin) niin puomit mentiin sellaisilla jättiloikilla että 1,5 askelta oli paras saavutuksemme. Vikalla kerralla Rinja otti ekalle sellaisen banzai-loikan ettei kuskin maastoutuminen ollut kovin kaukana. Selkään tuntui kuin oltaisiin hypätty ainakin metrin pystyä. Olisi ollut hauska nähdä tämä sivusta. Sen jälkeen saatiin lupa tulla tämä yhdellä askeleella ja toisella yrityksellä tuli jo ihan siististi.

Esteet olivat vähän eri järjestyksessä kuin edellisellä tunnilla. Ensin hypättiin pelkkää pikkupystyä. Kevyemmästä istunnasta pääsi hyppyihin paremmin mukaan. Nyt vauhtia oli jo hyvin. Sitten sen perään lisättiin kaarevalla linjalla toinen pysty, 3 askelta väliin. Toisella sivulla oli sarja. Lopulta mentiin kaikki putkeen. Ei Rinja vieläkään ollut kovin hallinnassa mutta kunhan ohjasi esteille niin meni kyllä yli. Vika sarjan ylitys tuntui jopa ihan siistiltä. Korkeus nousi sinne 80 cm pintaan. En katsonut mittoja kovin tarkkaan mutta maneesissa nämäkin tuntuivat isoilta.

En muista pudotettiinko jotain. Loppuverkassa Rinja rupesi sitten liikkumaan omasta halustaan eteen ja ohjia sai vihdoin kerittyä aavistuksen lyhemmiksi. Opekin sanoi että näistä kahdesta Myy oli selvästi enemmän minun tyyppiseni ratsu. Ehkä jurputtamisen sijasta annankin itselleni taputukset että urheasti lähdin harjoittelemaan vähemmänkin sopivalla hevosella.

Ongelmia:
tuntui ettei ratsuun ollut kunnolla hallintaa
pitkä ja hidas
laukan lyhentäminen puomeille

Parannusta:
hyppäsi kaiken helposti ja arpomatta

Kia kuvasi osan tunnista: