Ihastumassa Harmoniaan lisää

Maanantaina olin taas Malluilemassa. Hevostoiveeksi olin ehdottanut kimoa pv-tammaa. Cavalaa ei näemmä vielä uskallettu antaa mutta olin Harmoniaan erittäin tyytyväinen. Ennen tuntia meinasi tulla hitusen kiire mutta nyt ei onneksi tarvinnut enää pyöritellä pinteleitä etusiin vaan kaikkiin jalkoihin tuli suojat. Lämmintä +5.

Tunnilla tehtiin ainakin avoja. Volteilla havahduin siihen että takaset liiraa välillä omia reittejään. Tehtiin raviväistöjäkin. Hepo ei ollut yhtä rento kuin viimeksi. Mutta kiva oli huomata että aika hyvin tunnen selkään mitä tapahtuu. Paitsi avoissa en aina.

Laukanvaihtoja piti tehdä taas vain muutama. Mutta eipä ne juuri edelliskertaa paremmin onnistuneet, joten niihin meni aikaa. Edelleen ohjausongelmia kun istuntani ja keskittymiseni levisi.

Lopulta heppakin taisi vähän väsähtää. Hikosi taas.

Loppukäynnit sain käydä maastossa Harmonian kanssa kahden. Vaikka viimeksi spurttailtiin parkkiksella. Tällä kertaa ongelma oli enemmän kuskin suuntavaiston puute. Yritin laavulle mutta vasta kolmas yritys vei meidät sinne. Hepo ohjautui automaattiohjauksella kyllä hienosti takas talliin.

Totesin että ei mua täältä saa kulutettua pois ja hankin kymppikortin. Tuntihinta putosi samalla 26 eurosta 22 euroon. Ei ollenkaan paha. Varsinkin kun Harmonia on niin passeli ratsu mulle. Sainpa vielä toiveeni estetunnistakin läpi. Sinnikäs hyppyjen kysely tuotti lupauksen että ens maanantain tunnilla hypätään. Jee!

Ongelmia:
ratsu ei ollut ihan yhtä rento kun viimeksi

Parannusta:
ohjautui paremmin
ei satanut
hyvin toimi yksinkin maastossa

Savin tallilla testitunnilla

Perjantaina päädyin kokeilemaan Savin tallia Riihimäelle. Kuvittelin testaavani ensin maneesittomia talleja mutta täälläpä oli maneesi. Puhelimessa sanoin muistaakseni että tykkään tammoista ja olen mennyt isoilla poneillakin. Sain tunnille kirjavan pienen pv-tamma Pain. Tuli aika paljon Easy mieleen. Hoitaessa oli kiltisti. Hepan omistajakin tuli paikalle ja katsomaan tuntia. Pai siis yksäri, joka tekee myös tunteja. Aiempaa uraa ratsastuskoulussa useita vuosia.

Olin muutaman minuutin myöhässä maneesissa mutta opetuskin alkoi vasta n. 15 yli. Ravityö alkoi samantien kun otettiin ohjat. Mieluusti olisin ensin tutustellut hetken käynnissä. Ratsukoita tunnilla oli kivasti vain 3.

En ollut tamman kanssa alusta asti tarpeeksi tarkkana. Oikoi kulmia mutten käynnissä jaksanut niin puuttua asiaan. Maneesi oli pleksikattoinen n. 20 x 40 -kokoinen halli. Miinusta aika syvistä ellipsiurista. Pai oli kuulemma reipas. Alkutunnista oli enempi hidas. En enää muista tarkkaan ohjeita mutta taisi olla jotain pohkeella tuntumalle ratsastamisesta.

Alkuravit meni vielä suht ok. Mutta en oikein saanut ratsastettua takaa eteen. Jossain vaiheessa huomasin että Pai jolkottelee tahtomaansa vauhtia suunnilleen tahtomaansa reittiä eikä suuremmin kuuntele mitä yritän pyytää. Puolipidätteet ei menneet oikein läpi. Siihen nähden oli sangen haastavaa tehdä raviväistöjä pitkältä sivulta sisään, suoristaa ja takas uralle. Otettiinkohan yhtään väistöaskelta? Itse olisin helpottanut tehtävää ja mennyt mieluummin vaikka käynnissä parempaa väistöä. Nyt tästä ei ollut mielestäni mitään hyötyä. Ohje oli että ei saa jäädä suuhun kiinni ja piti antaa pidempää ohjaa. Tuntui hullulta.

Myöhemmässä tehtävässä tehtiin ravivoltti, käyntiin, nostettiin laukka, kulmassa tai lyhyellä sivulla raville ja taas voltille. Volteilla kääntyi vähän huonosti. Ulkoapuja olisin itse ajatellut. Mutta sai kuulemma kääntää sisäohjastakin ihan kunnolla. Vippaskonstit käyttöön kunhan lopputulos on toivottu. Tai jotain sinnepäin. Ihmettelin taas hieman. Laukat nousi onneksi tosi kivasti. Meinasi pudottaa raviin välillä omia aikojaan mutta kun tajusin ratsastaa lyhyelle sivulle asti kunnolla niin siirtymistä tuli parempia. Hankalinta oli ravivoltit.

Pai ei rentoutunut kunnolla oikein missään vaiheessa. Harjotusravi oli tästä syystä pompottavaa. Kukkahattuni olisi mieluummin keventänyt.

Puolessa välin tuntia oli lepokäynnit. Ihan pitkä pätkä. Loppuraveista otettiin käyntiin jo 10 vaille. 5 vaille käskettiin kaartoon. Ihmettelin ääneen että nytkö tämä jo loppuu. Totesin että alotettiinkin niin myöhään. Toki oli ihan omaa syytä etten ollut tasalta paikalla. Vastaus oli että saan jäädä Pain kanssa kävelemään maneesiin jos tahdon. Ja tahdoinhan minä. Hepan omistajakin oli seurana. Pai ei hötkyillyt kun kaverit lähti. Olisin minä mieluummin vielä tehnyt jonkun lyhyen tehtävän loppuun. Tai edes keskustellut tunnista open kanssa. Tämä tuntui aika kummalliselta. Kuvittelin että ihmisillä on perjantai-illan kiireitä ja siksi näin.

Tasalta sitten kaartoon ja alas selästä. Saipa hepo ainakin kunnon loppukäynnit. Opetusta tunnista oli siis max 40 minuuttia. Hepalle ei ollut kovin raskasta. Välikäyntien aikana jo jupisin että aika kamalasti meillä menee. Pidätteisiin vastaus oli että pitäisi olla kädestä nopeampi. Teoriassa joo mutta käytännössä en osannut. 26 euroa ei enää tuntunut kovin halvalta.

Tunnin jälkeen omistajalla oli kuitenkin aikaa jutella tallissa pitkään. Sain vähän esittelyä pihallakin. Omistaja suositteli liinatunteja istunnan parantamiseen. Hevosena ehkä viihtyisin täällä mutta itsestäni en ole niin varma. Tunnin jälkeen olin pitkälle iltaan hyvin hämmentynyt tunnista. En muista tällaista hämmennystä aiemmin kokeneeni. Olisikohan estetuntikin samanlaista "anna pidempää ohjaa"? Eniten tästä tuli mieleen eka kerta onnellisten heppojen open opissa kun Sirkka juoksi pää ylhäällä hirvenä mielestäni nollatuntumalla.

Ongelmia:
ei päästy kulmiin
puolipidätteet ei menneet läpi
ei kuunnellut istuntaakaan
Pai ei rentoutunut
tehtävät oli päivän tasoomme nähden vaikeita
alimittainen tunti
tosi erilaista kuin mihin oon tottunut enkä oikein osannut

Parannusta:
tolkku ratsu
nosti laukat hyvin
ei keljuttanut

Vauhtia esteillä

Torstaina sain tunnille taas Fossin. Tallissa oli oma rauhallinen itsensä ja matkalla kentälle pysähteli välillä tuijottelemaan. Tätä en oikein sen kanssa jaksa. Alkutunnista taisi taas käydä samoin kuin aiemmin eli juuri kun olen keräilemässä ohjia omin luvin, tulee käsky ottaa ohjat tuntumalle ja alottaa hommat.

Tänään Fossi oli tähänastisista kerroista ehdottomasti reippain. Hetkittäin meni jopa holtittomasti. Kaahotti kyllä pahemmin ravissa kuin laukassa. Verkkatehtävänä mentiin ravipuomeja, voltteja ja pääty-ympyrä laukassa sekä laukkapuomeja. Raviosuus oli paljon kiireisempää, laukassa onneksi malttoi odottaa.

Alkuun tultiin 3 esteen jumppasarjaa jos oikein muistan. Sanomista tuli että pitää malttaa odottaa hyppyjä eikä hypätä ennen hevosta. Lantiota eteenpäin ja ite pystympään. Tuntui että käteni loppuivat kesken jo tässä enkä saanut myödättyä tarpeeksi.

Loppuun tultiin tyypilliseen tapaan pari sarjaa. En muista enää tarkemmin. Ensimmäinen kierros meni oikein kivasti. Kuvittelin että loppui jo ja lähdin keventelemään. Mutta meidät huudettiinkin vielä takas. Tokalle kierrokselle esteet nousi pelottavan suuren näkösiksi ja se vaikutti omaan ratsastukseeni huonontavasti. Linjalla tajusin että ahtaaksi jää ja jotain kai yritin tehdä mutta silti valuttiin tosi juureen. Saatiin uusia se ja jälkimmäinen yritys meni paremmin. Olin mielissäni että hypättiin niin jättimäisiä ja kuvittelin osan vähintään 90-senttisiksi. Tunnin jälkeinen mittaus paljasti karun totuuden ja korkeimmat oli 85 cm.

Loppuverkkoja en muistaakseni juuri ehtinyt tehdä kun heppa jo vaihdettiin lennossa seuraavalle kuskille.

Ongelmia:
hepan keskittyminen herpaantui tosi herkästi ympäristöön
meni hetkittäin turhan lujaa

Parannusta:
kaikesta yli

Semi-itsenäisesti kaverin hevosella

Kun minut pyydettiin ratsastamaan tutun hevosella lähikuntaan niin en epäröinyt. Vaikka meni siinä jokunen viikko ennen kun kehtasin ruveta tyrkyttäytymään kunnolla paikalle. Ratsuna siis punaruunikko n. 165 cm korkea esteratsu Redi. Omistaja oli sitä jo putsaamassa kun saavuin paikalle. Auttelin siinä ja samalla paljastui että luvassa olisi kouluväännön lisäksi hyppyjäkin. Olin taas henkisesti (ja varusteiden perusteella) varautunut sileään.

Alkuun mentiin kunnon pitkät käynnit ensin pitkin ohjin ja sit työskennellen. Kentällä oli aluksi toinenkin ratsukko. Alkuraveista en hirmuisesti muista. Mutta rento hepo ei ainakaan ollut. Omistaja kertoi että yleensä laukkaa ensin ja ravailee sitten vasta. Ajatus tuntui vieraalta mutta ravipätkä jäi tämän ajatuksen takia normaalia lyhyemmäksi ennen kuin otin laukkaa. Estepenkissä oloni oli aika hutera ja hepokin liikkui reippaasti. En osannut istua laukkaa alas mutten oikein olla kevyessäkään istunnassa. Laukkojen jälkeen ravissakin oli aikalailla vauhtia.

Pienen lepotauon jälkeen työskenneltiin vielä vähän väistöjä ja muuta. Sitten omistaja kasasi kentälle ristikon. Tultiin ensin ravissa. Varotteli että saattaa kiihdytellä esteen jälkeen. Mutta tuli tosi nätisti enkä itekään sählännyt ravilähestymisissä niin pahasti kuin toisinaan. Tätä jokunen kerta kummastakin suunnasta, sit laukassa. Edelleen meni kivasti ja hepo oli hyvin kuulolla. Samoin kun este nousi pystyksi. Muutama vähän huono ponnistuspaikka tuli mutta hepo imi esteelle hyvin ja hyppäsi huonommistakin paikoista.

Kun tuli ehdotus että laitetaanko lisää esteitä niin en vastustellut yhtään. Niitä tuli lopulta 4. En muista enää että hypättiinkö niitä yksittäisinä. Jotain parin hypyn tehtäviä saattoi olla. Nyt hepo rupesi vähän innostumaan ja piti vähän tarkistella jarrujen toimivuutta ennen kuin lähdettiin hyppyihin. Lopulta hypättiin 4 estettä putkeen. Kääntyi hyvin mutta vauhtia oli esteiden jälkeen välillä vähän liikaa. Ei ihan tasaisen kaunista ja kontrolloitua. Mutta helposti yli kuitenkin. Olisikohan yksi jossain vaiheessa pudonnut. Tultiin tämä 3 vai 4 kertaa. Parin kerran jälkeen pyysin vielä ite uusintaa. Rupesihan se meno tasottumaan. Taisin edelleen vaan antaa yhdessä hypyssä liikaa siimaa enkä kontrolloinut tarpeeksi, joten tuli turhan laakea loikka ja esteen jälkeen oli turhaa vauhtia.

Tuli kuitenkin ihan kelvoksi. Hepo pysyi näpeissä eikä pöljäillyt. Estekorkeus oli maltillisesti jotain 70 sentin paikkeilla. Illan hämärtyessä arvelin niitä vähän isommiksi mutta purkumittaus paljasti. Loppuun vielä ravailin pitkän kaavan mukaan ja kävelin hyvin. Keravalla oli kuulemma satanut tänään lunta. Sangen kylmä tuolla kävellessä sitten tulikin. Kovin rennoksi Redi ei tullut mutta ainakin vähemmän jännittynyt kuin alkuun. Loppuraveissa vähän säikkyloikkasi puskia pakoon. Ei kuitenkaan mitään kummempaa.

Toivotettiin tervetulleeksi uudestaan. Varottelin että tommosia kun sanoo niin kohta oon tulossa joka ilta. Redi oli ihan hauska ratsu. Ei selvästikään kouluhevonen. Ja vaatinee useamman kerran ennen kuin yhteistyö rupeaa kunnolla toimimaan. Jos se olisi tamma niin tykkäisin huomattavasti enemmän.

Ongelmia:
hepo oli vähän jännittynyt

Parannusta:
hyppäsi kaiken kyttäilemättä
alkuun oli kivan rauhallinen hypyissä

Veljeni videoi meidän hyppyjä. Hevonen on muuten myynnissä jos kiinnostaa.

Entistä ihanampi ratsu: pv-tamma

Maanantaina oli taas Mallun tallin vuoro. Nyt siellä oli taas osattu laittaa mulle entistä passelimpi ratsu. Listassa luki Harmonia eli paikan tyttären kisaratsu. Vähän päälle 165 cm korkea kimotamma. Hepo oli otettu jo valmiiksi "käytävälle" ja varusteetkin tuotu. Pientä tammailua oli hoidettaessa mutta pääosin oli kiltisti.

Ratsukoita tunnilla taisi olla 4. Alkuverkoissa melko nopsaa Harmonia rentoutui ja nasahti pyöreäksi. Ihan tasainen ei toki ollut mutta enimmän aikaa kulki oikeinpäin. Ja jos siitä nousi niin enempi rentoutumalla rentoutui ratsukin takaisin. Ei mennyt kauaa kun hehkuin jo selässä tykkääväni tästä. Ope kyseli että tuntuuko hepo liian isolta. Ei ollenkaan.

Ekana tehtävänä tehtiin väistöjä. Ensin muutama käynnissä, sitten ravissa. Eka raviväistö oli vähän vaatimaton mutta nopeasti sain juonesta kiinni. Sitten tamma väistikin oikein kivasti ja tasaisesti. Eikä tarvinnut puskea yhtään. Tarpeeksi vaan pitää edestä että ristiinastunta oli riittävää. Lopuksi tehtiin siksak-väistöjä. Pituushalkaisijalle suoristus, väistö oikealle, suoristus ja väistö vasemmalle. Saatiin sekä kelpo väistöjä että jokunen oikein makealta tuntunut.

Tunnin ohjelmassa oli myös laukanvaihtoja. Itsehän en ole niitä juurikaan treenannut. Laukat nousi aika vaihtelevasti. Mutta oli enempi rauhallinen kuin ampaileva. Olisin saanut ratsastaa luultavasti vielä napakammin eteen ja muutenkin kasata menoa. Sillä eipä laukat vaihtuneet. Ja kun rupesin ajattelemaan vaihtoja niin levisi istuntakin, jonka seurauksena ratti meni rikki ja huideltiin minne sattuu. Osa käännöksistä meni lapa edellä roimasti pitkiksi. Kiva oli että käytettiin tähän aikaa eli yrityksiä sai useamman. Harmi vaan ettei oikein onnistunut. Jonkinlaisen raviräpöstyksen kautta sitten vaihtoi. Tulikohan lopuksi ehkä yksi jotenkin siedettävä?

Loppuraveissa taisi hepo olla aika reipas. En muista enää. Laukanvaihtojen hankaluus vähän tasotti hehkutustani tammasta.

Loppukäynnit käytiin kimotammojen kanssa kaksin maastossa. Jännitystä toi metsästä kuulunut rasahdus sekä paluumatkalla heppojen spurttikiihdytys parkkiksella. En tiedä mitä säikähtivät. Onneksi pysyttiin kyydissä. Eikä Harmonia monta askelta sännännyt päättömästi kun jarrut rupesi jo toimimaan. Toki tovi meni ensin kerätessä ohjia.

Hepalle tuli tunnilla niin kuuma että jäi talliin kuivumaan.

Ongelmia:
laukassa oli suuria ohjausongelmia varsinkin vasemmalle kääntäessä
en osannut vaihtaa laukkoja

Parannusta:
raviväistöt kivasti

Lisää uusintateitä

Ankin estevalkkaan toivoin Elliä. Enkä ollut kuulemma ainoa. Kovin mielissäni en ollut kun listassa luki Power. Tarkoitushan oli harjotella Ellillä mahdollisia tulevia kisoja varten. Power oli hommissa jo kahdella aiemmalla tunnilla eli hyvin lämmitelty. Vauhti oli silti edelleen hukassa. Meno oli pitkää ja löysää enkä sitä oikein muuksi saanut. Hetkittäin saatettiin toki mennä myös pitkänä ja lujaa mutta eipä sen laadukkaampaa ollut. Alkuverkka saatiin mennä aika itsenäisesti. Ratsukoita oli 4.

Esteet oli kasattu enempi katsomopäätyyn ja aikamoisia hasarditeitä oli luvassa. Etukäteen kauhistelin mahdollista keilausten määrää. Heti alkuun tultiin kunnon luulot pois -tehtäviä. Hyppyjä, joissa oli tiukkoja käännöksiä seinälle. 3 ja 4 esteen tehtäviä ja vinolähestymisiä. Ei ihan parhaimmasta päästä. Eikä meillä laukat vaihtuneet sitten millään. Yli kyllä mentiin. Tosin yksi hypättiin niin juuresta että Power potkaisi alapuomin maahan. Mutta sitähän ei lasketa kunhan ylin pysyy paikallaan.

Yritin kerta toisensa jälkeen herätellä Poweria hommiin mutta tulos ei ollut toivottu. Tehtävät möngittiin läpi. Onneksi ensimmäisen kierroksen jälkeen ei esiintynyt kiemurtelua ennen esteitä. Yhdestä pystystä meinasi nimittäin liirata ohi. Siinä ei ollut toivoakaan päästä johtamaan oikeaan suuntaan. Yhdessä pätkässä oli välissä myös eteenratsastus pitkällä sivulla. Meillä levähti kelvosti alkanut alkutehtävä siihen ja Power vaihtoi laukan samalla. Heiluin kuulemma itse liikaa ja heitin ohjat pois. Mutta jarrutus ja tiukka kääntö seuraavalle sentään onnistui porukasta parhaiten.

Loppuun hypättiin vielä rata, joka kellotettiin. Esteitä taisi olla 6. Alku meni ihan hyvin. Mutta tokavikan paikkeilla tehtiin tie vähän hutaisten, Power puski pahasti sisäpohjetta vasten, laukka hyytyi, piti ottaa vähän kauempaa että päästiin esteelle eikä loppukaan mennyt ihan putkeen. Mutta esteet pysyi sentään ylhäällä. Ei pärjätty ajassa, jäätiinköhän voittoajasta 3-4 sekuntia ja kakkosellekin sekunti. Vaan enpä osannut tätä ihan hirmuisesti harmitella. Totesin että kisoissa en kääntelisi ihan noin ja kisoissa alla olisi todellakin joku eri ratsu.

Ongelmia:
en saanut Powerista löysyyttä heräteltyä pois
väärät laukat

Parannusta:
ei pudotettu yhtään ylintä puomia!
laukat rupesi lopputunnista vaihtumaan vähän paremmin

Videota meidän menosta.

Rusinan hyvä päivä

Lauantaina vaatimus että pääsen estevalkkaan oli että käyn myös normihintaisella tunnilla. Menin sitten kaksi tuntia putkeen mutta mikäs siinä. Koulutunnille sain Rusinan. En tiedä mikä aivokatkos kävi. Ennen tuntia harjasin hepan ja se käyttäytyi mallikkaasti. Kävin hakemassa kouluraippani autosta ja unohduin katselemaan kentän menoa. Ope tuli ja maksoin. Meinasin lähteä maneesiin kun huomasin että unohdin varustaa Rusinan. En ymmärrä miten se saattoi unohtua niin täydellisesti. Onneksi oli apukäsiä paikalla niin Rusina oli parissa minuutissa valmis.

Alkuverkat meni epäilyttävän hyvin. Rusina pyöristyi lähes samantien kun otin ohjat tuntumalle. Ja pysyi ravissakin kivasti oikeinpäin. Käyntiä en juuri ehtinyt mennäkään. Opelta tuli sanomista että tahti voisi olla vähän rauhallisempi. Käsistäni kuulin myös koko tunnin säännöllisesti. Kanna kädet, ranteet suoraan ja nyrkit pystyyn. Auttaa kuulemma myös siihen ettei hepo valu liian matalaksi ja kuolaimen taakse. Takajalkoja piti ratsastaa aktiivisesti töihin. Verkkakuviona ruvettiin samantien tekemään 10 metrin voltteja.

Alkuverkkailut meni niin hyvin että olisin ollut jo valmis lopettamaan tämän jälkeen. Rusina oli kevyt, kuunteli, asettui ja taipui. Seuraavaksi jatkettiin pienen levähdystauon jälkeen 5-kaarista harjotusravissa. Onneksi olin suotta huolissani ja tämäkin meni oikein kivasti. Löytyi taas pientä viilattavaa suoristuksiin ja siihen, miten Rusina asettuu vasemmalle jos en kiinnitä asiaan huomiota. Hetkittäin pääsin ratsastamaan takajalkoja alle ja Rusina pysyi edestä kevyenä. Tuntui oikein kivalta.

Laukassa voltit oli vähän haastavampia ja suorilla meno kiihtyi. Tarpeeksi kun keskityin niin saatiin kuitenkin ihan kelpo voltteja. Vaikka monesti alku olikin vähän kaatumista. Ohje oli asettaa sisään jo ennen volttia, pidättää meno hallituksi ja taivuttaa myös alkuvoltti. Ei täydellistä mutta parani. Eikä loppukäynneissäkään loikittu mitään ylimääräistä.

Tämä oli taas niitä onnelliseksi tekeviä tunteja, oli aivan huippua miten Rusina toimi noin kivasti!

Ongelmia:
asettui helposti vasemmalle jos en ollut tarkkana
laukassa kiihtyi suorilla

Parannusta:
ei minkäänlaisia loikkia
Rusinalla oli tosi hyvä päivä
kääntyi laukassakin

Pia taisi kuvata.