Perjantaina kyselin tilaa heppailemaan. Kun ehdotettiin suorilta Hoota ilman satulaa niin eihän sellaisesta voinut kieltäytyä. Hoitaessa oli pääosin ok, muutamat luimut tuli mutta sain komennettua lieskat takaisin suuhun. Ratsukoita tunnilla taisi olla 6. Hypättiin jo pihalla kyytiin koska kenttä oli niin lälly. Parkkasin Hoon lastauslaiturin eteen, Mikko piti kiinni ja astuin kyytiin. Ihanan helppoa.
Alkukäynnit oli aika pitkät. Tunti mentiin ohjatusti voltteja, täyskaartoja ja siirtymiä. Tehtiin vähän käyntiväistöjäkin. Meidän ongelma oli tasaisuuden puute. Väistöissä vauhti meinasi hyytyä ja lopulta sekä vauhti että poikitus heijasi vähän miten sattuu. Ei kovin laadukasta.
Tamma oli koko tunnin suunnilleen oikeinpäin. Alkuun ravi tuntui huteralta. Hallitsemattomia pieniä sivuliikkeitä. Ehkä pohja sitten oli niin liukas. Ope ohjeisti menemään rauhallista ravia ja tehdä ennen kulmia huolelliset puolipidätteet. Meidän meno oli siis vähän hissuttelua.
Tein omatoimisesti siirtymiä ravista seis ja takaisin sekä väistöjen aikana tein muutamat avot. Niissä oli sama huojuntaongelma kuin väistöissä. Kun sain ratsun kohdilleen niin se rupesi sen jälkeen tarjoamaan kaikkea muuta. Tunnin aikana en keventänyt ollenkaan.
Lopussa ope ohjeisti menemään vähän rennompana ja enemmän eteen. Kuulemma parani. Kuski kun oli kuvitellut että nimenomaan pitää hissutella. Itse olin juuri saanut tuntuman siihen että ratsu kuuntelee ohjeeni jokaiseen askeleeseen. Sain ravia hidastettua omasta mielestäni hyvin. Tuntui aika kivalta. Kommentit oli että näytti vähän jännittyneeltä. Höh.
Tunnin jälkeen harjasin tamman irrallaan. Hepo keskittyi heiniinsä eikä jaksanut uhitella. Aavistuksen erikoista. Olin toki hereillä tarkkailemassa mielentiloja. Lopuksi tehtiin vielä korppuvenytys. Kaivataan lisää treeniä.
Ongelmia:
alkuun oli vähän huteraa
Parannusta:
rentoutui loppua kohti
Hooksi kiltihkö hoitaa
ei kyttäillyt kentällä
ei ollut yhtä paha rääkki takapuolelle kuin maanantai
perjantai 7. marraskuuta 2014
torstai 6. marraskuuta 2014
En vaan osaa vaihtaa laukkoja!
Torstaina ei hypättykään vaan esteet oli vaihdettu lennossa puomeihin. Samoin ratsukseni oli ensin merkattu uusi tulokas, pikkutamma Lida. Samoin lennosta sekin oli vaihtunut Fossiin. Enkä osannut juuri harmitella. Fossilla kun on aina niin kiva mennä. Tai näin ainakin luulin. Käyntien aikana ope yritti houkutella puuttuvia ratsukoita valkkaryhmiin. Kiva ajatus mutta eihän mulla sellaiseen ole aikaa sitoutua. Vain valkkulaiset pääsevät kuulemma ulkopuolisiin kisoihin. Myös HIHS mainittiin. Vaan tuleepa noita kisojakin koluttua jo valmiiksi aika runsaasti. Eikä suurille areenoille ole yllättäen hinkua. Mieluummin menisin erilaisiin valmennuksiin.
Hepo oli valmiiksi hommissa ja oli kuulemma ollut vauhdikas. Mulla ei ollut kovin lennokas. Alkuverkassa yritin taas pikemminkin hissutella. En tehnyt hommiani huolellisesti ja keventänyt keulaa sekä ratsastanut pohkeita läpi. Ratsu kun liikkui ihan mukavasti vaikka kuski vain ratsasteli. Ravipuomit suoralla meni oikein kivasti kerta toisensa jälkeen. Ympyröillä oli vähän liirausongelmia mutta kun tarpeeksi alleviivasin niin hepo myös lopetti liirauksen ulkopohkeen käskystä.
Laukassa ei menty liian lujaa ja puomitkin meni nätisti. Tahti säilyi suoralla, vähän meinasi välillä kiihtyä. Eikä edes laukannut mutkalla. Kun keskityin kunnolla niin osuttiin hyvin. Harmittavan paljon tuli kuitenkin puomien kolistelua kun kuskin huomio ratkeili. Päivän erikoisuus oli että alkuverkassa tuli vain yksi ei-toivottu laukanvaihto. Tämä enteili näemmä lopputunnin sujumista.
Jälkimmäisen välihuilin jälkeen tultiin laukassa loivaa kiemuraa voltilla. Tarkotus oli saada laukat vaihtumaan. Tässä vaiheessa meni jo hankalaksi. Oikeasta vasempaan vaihtoi välillä itsestään. Toiseen suuntaan ei kunnolla kai kertaakaan. Edestä ehkä joskus. Ihan perusasiatkin oli hukassa. Montako askelta tulee väliin? Kuinka osutaan puomille? Kuuluuko etupään maata matalalla? Hitaasta laukasta ei ainakaan vaihtanut. Sitten ampailtiin jo liikaa ja käännyttiin huonosti. Liian säpäkkä tehtävä aivoilleni. Ajoitukset oli hukassa.
Lopputunnin "rata" oli yksitellen puomien yli laukkaamista. Satunnaisessa järjestyksessä, vaihtoja tehden. Edelleen ihan liian nopea tehtävä meille. Hutiloin, ajoitus oli hukassa eikä meinannut tulla mitään. Jopa vaihdot ravin kautta oli takkuisia. Ennen puomia piti tehdä kunnon nostava pidäte ylös ja saada sisäohja irti. Olin kuulemma myöhässä, pidätin liian hellästi ja liikaa taakse. Rupesin myös heilumaan ylävartalolla. Ihan liikaa kerralla muistettavia asioita. Ope yritti välillä huudella ajoitusta
mutta olisin tarvinnut vielä enemmän aikaa varautua. Jäi aika onneton olo että enpä osaa! Mutta hepo kuitenkin pysyi hyvin nahoissaan, ei kiihdytellyt ja meni tyynesti kaarteita vastalaukalla jos en ehtinyt vaihtaa.
Tunnin jälkeen oli aika angst. Lohduttauduin sillä että puomitunnilla ei osattu ja isot esteet viikko sit meni superisti. Toisin päin olisi ollut ankeaa! Tuntikaveri lohdutti että Fossilla ei ole helppo vaihtaa.
Ongelmia:
laukat ei vaihdu
Parannusta:
Fossi oli suht rauhallinen
Hepo oli valmiiksi hommissa ja oli kuulemma ollut vauhdikas. Mulla ei ollut kovin lennokas. Alkuverkassa yritin taas pikemminkin hissutella. En tehnyt hommiani huolellisesti ja keventänyt keulaa sekä ratsastanut pohkeita läpi. Ratsu kun liikkui ihan mukavasti vaikka kuski vain ratsasteli. Ravipuomit suoralla meni oikein kivasti kerta toisensa jälkeen. Ympyröillä oli vähän liirausongelmia mutta kun tarpeeksi alleviivasin niin hepo myös lopetti liirauksen ulkopohkeen käskystä.
Laukassa ei menty liian lujaa ja puomitkin meni nätisti. Tahti säilyi suoralla, vähän meinasi välillä kiihtyä. Eikä edes laukannut mutkalla. Kun keskityin kunnolla niin osuttiin hyvin. Harmittavan paljon tuli kuitenkin puomien kolistelua kun kuskin huomio ratkeili. Päivän erikoisuus oli että alkuverkassa tuli vain yksi ei-toivottu laukanvaihto. Tämä enteili näemmä lopputunnin sujumista.
Jälkimmäisen välihuilin jälkeen tultiin laukassa loivaa kiemuraa voltilla. Tarkotus oli saada laukat vaihtumaan. Tässä vaiheessa meni jo hankalaksi. Oikeasta vasempaan vaihtoi välillä itsestään. Toiseen suuntaan ei kunnolla kai kertaakaan. Edestä ehkä joskus. Ihan perusasiatkin oli hukassa. Montako askelta tulee väliin? Kuinka osutaan puomille? Kuuluuko etupään maata matalalla? Hitaasta laukasta ei ainakaan vaihtanut. Sitten ampailtiin jo liikaa ja käännyttiin huonosti. Liian säpäkkä tehtävä aivoilleni. Ajoitukset oli hukassa.
Lopputunnin "rata" oli yksitellen puomien yli laukkaamista. Satunnaisessa järjestyksessä, vaihtoja tehden. Edelleen ihan liian nopea tehtävä meille. Hutiloin, ajoitus oli hukassa eikä meinannut tulla mitään. Jopa vaihdot ravin kautta oli takkuisia. Ennen puomia piti tehdä kunnon nostava pidäte ylös ja saada sisäohja irti. Olin kuulemma myöhässä, pidätin liian hellästi ja liikaa taakse. Rupesin myös heilumaan ylävartalolla. Ihan liikaa kerralla muistettavia asioita. Ope yritti välillä huudella ajoitusta
mutta olisin tarvinnut vielä enemmän aikaa varautua. Jäi aika onneton olo että enpä osaa! Mutta hepo kuitenkin pysyi hyvin nahoissaan, ei kiihdytellyt ja meni tyynesti kaarteita vastalaukalla jos en ehtinyt vaihtaa.
Tunnin jälkeen oli aika angst. Lohduttauduin sillä että puomitunnilla ei osattu ja isot esteet viikko sit meni superisti. Toisin päin olisi ollut ankeaa! Tuntikaveri lohdutti että Fossilla ei ole helppo vaihtaa.
Ongelmia:
laukat ei vaihdu
Parannusta:
Fossi oli suht rauhallinen
maanantai 3. marraskuuta 2014
Elämän tarkoitus
Maanantaina sain koulutunnille Harmonian. Kuskeja oli tälläkin tunnilla kivasti vain 4. Ahkera apulaiseni Anni hoiti Harmonian paikalle ja purki Pönän. Kiitos! Hoo oli saanut (taas) satulasta hiertymiä säkäänsä ja kainaloihin, joten ohjeena oli mennä ilman satulaa. Mikäs siinä. Penkiltä kyytiin.
Harmonia oli tänään melko tasainen. Liikkui pohkeista eteen ja hidasti istunnalla. Ei hätäillyt pois alta, pikemminkin hitaili. Istuin koko tunnin harjoitusistunnassa. Loppua kohti rupesi takamus olemaan niin hellänä että keventelyaikeet tyrehtyi nopeasti. Alkuun tehtiin paljon ohjattuja tehtäviä. Siirtymiä ja täyskaartoja.
Pääteemana tänään oli hevosen suoruus. Alunperin ope kuulemma kaavaili vastalaukkoja mutta ei sellaisiin kannata mennä ennen kuin ratsu on suora. Ravissa vähän hapuiltiin, laukassa poikkeuksellisesti kummassakin kierroksessa takaosa karkasi sisälle. Vasemmassa korjasin tekemällä avoa. Oikeassa kierroksessa sain korjattua suoristamalla itseni. Vasemmassa taisi lopulta mennä paremmin suoraan. Tässä mennään mielestäni vähän metsään, sillä parempi olisi löytää vinouden syy istunnastani ja poistaa itse aiheuttaja. Avolla suoristaminen on virheiden peittelyä. Ope kyllä totesi että pääasia että saan sen menemään suoraan. Saatiin tehtyä aika täsmälliset tiet. Oikea laukka oli taas reippaampaa. Hauska oli huomata open vinkistä että Hoo nosti laukat myös täysin ilman ulkopohjetta.
Välillä oli hieman hankala päästä laukassa suoraan kun tuuli ja tihutti naamalle niin ettei meinannut nähdä eteen eikä kuulla.
Mentiin myös väistöjä. Käynnissä ja ravissa. Oikealle väisti helpommin. Kuulemma jo lähes sidepassia eli pitäisi muistaa myös edetä. Vasemmalle (eli oikean pohkeen väistö) oli vinkkarampi. Vähän jäykempi ja takaosa saattoi lähteä edelle. Tehtiin ravissa myös siksakväistöä. Ihan ok mutta olisin kaivannut vielä vähän rennompaa ratsua. Sisäohjan liikuttelu ei auttanut.
Pääosin Harmonia kulki koko tunnin aika tasaisen pyöreänä. Volteilla oli välillä vähän liirausta, jäykistelyä ja väistöaskelia. Mutta tänään myös komensin niistä. Heppa jäi selvästi kaipaamaan välikäyntejä ja omin luvin annoin hetken venyttää. Lopputunnista silti meinasi painua turhan matalaksi ja sain pohkeilla tehdä töitä. Kun väistöt ja suoraan laukat oli riittävän hyviä niin loppuverkassa volttien pyörittelyn sijasta tein uteliaisuudesta ravista jokusen pysähdyksen sekä temponmuutoksia. Reagoi aika kivasti. Pysähdykset tuli vetämättä ja pyöreinä. Raviin takaisin vähän hitaammin. Venytti (kiihdytti) myös kelvosti eteen. Lävistäjä oli ok mutta aiemmin tunnilla tuli hienompi. Sain lyhennettyäkin menoa. Erittäin selvät erot.
Lopuksi ope otti meidät vielä pääty-ympyrälle syyniin. Vähän lisää ravia, ei saa painua turhan matalaksi ja rupesi olemaan oikein bueno. Tamma ravasi pyöreänä rungon läpi selkäänsä käyttäen. Myös reippaahkossa menossa oli helppo istua kyydissä. Suunnanvaihdossa tuli vähän ei-toivottuja ristiaskelia takaa mutta myös voltilla meno pysyi hyvänä. Toki sai vähän varmistella ettei hyytynyt. Siirtymä käyntiin onnistui myös pyöreänä. Ei töksähdetty. Siitä tamma ansaitsi pitkät ohjat ja lepokäynnit. Hienosti tehty! Vaikka keli ei hellinyt niin en olisi mieluummin ollut missään muualla. Harmonian selässä on minun elämäni onnellinen kohta.
Mikä erikoista niin tunnin jälkeen tallissa sain harjata tamman läpi ilman luimuja. Poikkeuksellista.
Ongelmia:
takapuoli kipeytyi
pientä kiemurtelua
takaosa heitti kummassakin kierroksessa sisään
Parannusta:
ei mitään ilkeitä metkuja mulle
sangen tasainen
helppo istua kyydissä ilman satulaa, myös laukan jälkeisessä ravissa
loppuravit oli oikein letkeät
laukat nousi helposti ja myös ilman ulkopohjetta
Harmonia oli tänään melko tasainen. Liikkui pohkeista eteen ja hidasti istunnalla. Ei hätäillyt pois alta, pikemminkin hitaili. Istuin koko tunnin harjoitusistunnassa. Loppua kohti rupesi takamus olemaan niin hellänä että keventelyaikeet tyrehtyi nopeasti. Alkuun tehtiin paljon ohjattuja tehtäviä. Siirtymiä ja täyskaartoja.
Pääteemana tänään oli hevosen suoruus. Alunperin ope kuulemma kaavaili vastalaukkoja mutta ei sellaisiin kannata mennä ennen kuin ratsu on suora. Ravissa vähän hapuiltiin, laukassa poikkeuksellisesti kummassakin kierroksessa takaosa karkasi sisälle. Vasemmassa korjasin tekemällä avoa. Oikeassa kierroksessa sain korjattua suoristamalla itseni. Vasemmassa taisi lopulta mennä paremmin suoraan. Tässä mennään mielestäni vähän metsään, sillä parempi olisi löytää vinouden syy istunnastani ja poistaa itse aiheuttaja. Avolla suoristaminen on virheiden peittelyä. Ope kyllä totesi että pääasia että saan sen menemään suoraan. Saatiin tehtyä aika täsmälliset tiet. Oikea laukka oli taas reippaampaa. Hauska oli huomata open vinkistä että Hoo nosti laukat myös täysin ilman ulkopohjetta.
Välillä oli hieman hankala päästä laukassa suoraan kun tuuli ja tihutti naamalle niin ettei meinannut nähdä eteen eikä kuulla.
Mentiin myös väistöjä. Käynnissä ja ravissa. Oikealle väisti helpommin. Kuulemma jo lähes sidepassia eli pitäisi muistaa myös edetä. Vasemmalle (eli oikean pohkeen väistö) oli vinkkarampi. Vähän jäykempi ja takaosa saattoi lähteä edelle. Tehtiin ravissa myös siksakväistöä. Ihan ok mutta olisin kaivannut vielä vähän rennompaa ratsua. Sisäohjan liikuttelu ei auttanut.
Pääosin Harmonia kulki koko tunnin aika tasaisen pyöreänä. Volteilla oli välillä vähän liirausta, jäykistelyä ja väistöaskelia. Mutta tänään myös komensin niistä. Heppa jäi selvästi kaipaamaan välikäyntejä ja omin luvin annoin hetken venyttää. Lopputunnista silti meinasi painua turhan matalaksi ja sain pohkeilla tehdä töitä. Kun väistöt ja suoraan laukat oli riittävän hyviä niin loppuverkassa volttien pyörittelyn sijasta tein uteliaisuudesta ravista jokusen pysähdyksen sekä temponmuutoksia. Reagoi aika kivasti. Pysähdykset tuli vetämättä ja pyöreinä. Raviin takaisin vähän hitaammin. Venytti (kiihdytti) myös kelvosti eteen. Lävistäjä oli ok mutta aiemmin tunnilla tuli hienompi. Sain lyhennettyäkin menoa. Erittäin selvät erot.
Lopuksi ope otti meidät vielä pääty-ympyrälle syyniin. Vähän lisää ravia, ei saa painua turhan matalaksi ja rupesi olemaan oikein bueno. Tamma ravasi pyöreänä rungon läpi selkäänsä käyttäen. Myös reippaahkossa menossa oli helppo istua kyydissä. Suunnanvaihdossa tuli vähän ei-toivottuja ristiaskelia takaa mutta myös voltilla meno pysyi hyvänä. Toki sai vähän varmistella ettei hyytynyt. Siirtymä käyntiin onnistui myös pyöreänä. Ei töksähdetty. Siitä tamma ansaitsi pitkät ohjat ja lepokäynnit. Hienosti tehty! Vaikka keli ei hellinyt niin en olisi mieluummin ollut missään muualla. Harmonian selässä on minun elämäni onnellinen kohta.
Mikä erikoista niin tunnin jälkeen tallissa sain harjata tamman läpi ilman luimuja. Poikkeuksellista.
Ongelmia:
takapuoli kipeytyi
pientä kiemurtelua
takaosa heitti kummassakin kierroksessa sisään
Parannusta:
ei mitään ilkeitä metkuja mulle
sangen tasainen
helppo istua kyydissä ilman satulaa, myös laukan jälkeisessä ravissa
loppuravit oli oikein letkeät
laukat nousi helposti ja myös ilman ulkopohjetta
Kömpimistä ja kipuamista
Maanantain estetunnille sain pitkästä aikaa Pönän. Eli nuoren kimotamman, jota haaveilen seuraavaksi estekisaratsukseni. Tällä kertaa poni oli hoidettaessa suht asiallinen. Kavioita ei olisi jaksanut pitää ylhäällä mutta ei sikaillut erityisemmin. Ei hyörinyt eikä yrittänyt poistua paikalta. Kelinä oli sateinen +10°C. Kenttä oli yllättävän hyvässä kunnossa. Takareunasta vähän märempi mutta etukenttä parempi. Ratsukoita oli vain 3. Muut kasasi esteet. Kiitos ja anteeksi.
Poni liikkui alkuverkassa ihan kelvosti eteen. Yritin pitää lyhyempänä kun mentiin tuntumalla. Ravissa eteni ok, laukassa jopa reippaasti. Verkkahypyt otettiin valokulmaan. Oikea kierros, alkuun pysyi myötälaukka. Kun este nousi niin ruvettiin tulemaan ristillä ja väärässä laukassa alas. Kertaalleen tultiin ihan juureen kun paikka ei osunut ja yritin hyppyyttää kaukaa. Ei lähtenyt, kuski hyppäsi ennen heppaa ja heppa tuli esteestä läpi. Kehut hyvästä yrityksestä.
Kovin korkeita ei tänään loikittu. Max 80 cm ehkä. Verkkahyppyjen jälkeen ei kovin pitkään kävelty kun tultiin jo rataa. Saatiin huutaa lähtönumerot ja kaikki huusi eri numeron lähes samaan aikaan. Ei tappelua siis. Me alotettiin.
Ekana suunnanvaihto-okseri (jolta oli hirmu vaikea tulla oikeassa laukassa alas). Oikealle ja 1 laukkavälin sarja (johon tuli helposti 2 askelta). Vasemmalle ja päähän, vähän hassu tie, kulmassa ollut pysty. Pari sivua laukkaa ja ristikkäisen kulman pysty. Vasemmassa laukassa alas. Eka kierros loppui siihen. Meidän meno ei ollut kovin sujuvaa. Poni ei halunnut edetä itse, joten kuskin homma oli aika työläs. Jos ennen estettä ei ollut kunnon laukkaa niin hypyt oli aikamoista kipuamista.
Toiselle kierrokselle esteet nousi. Ekalla oli n. 55 cm. Toisella ehkä n. 70 cm. Loppuun lisättiin vielä ykkösokseri uudestaan (eli pitkähkö matka sillekin), jatkettiin oikealle ja verkkaesteenä ollut pysty vikaksi. Nyt rupesi ratapituus olemaan meille ihan maksimia. Kummatkin uuvahti. Ennen ekaa estettä poni liikkui mutta sen jälkeen vain hetkittäin. Yhä tuli vääriä laukkoja ja sarjaväliin 2 laukkaa.
Kolmannelle kierrokselle esteet nousi vielä vähän. Korkeimmat ehkä 80 cm kieppeillä. Nyt vihdoin sain sarjavälin 1 askeleella (toki ope vähän lyhensi väliä). Samoin jälkimmäisellä kerralla okserin jälkeen oltiin vihdoin oikeassa laukassa. Joku muu väli matkan varrella mentiin väärässä laukassa. Jos ei pudonnut niin ainakin kopsui.
Ope kysyi että tahdotaanko tulla tämä vielä kertaalleen. Meille riitti mutta kaksi muuta ratsukkoa tahtoivat tulla. Ei siitä olisi ainakaan parempaa tullut.
Lopuksi hypättiin vielä okseria ja yritettiin tehdä vaihtoja. Hyvä näin sillä väärät laukat jäi vähän kaivelemaan. Vaan poni oli jo ihan poikki. En vaan saanut sitä etenemään kunnolla. Lisää mönkimistä ja kiipimistä. Esteestä joka kerta yli ja tuli sinne jokunen toivottu vaihtokin. Itsellänikin taisi tiedottamisessa olla puutteita kun energia meni ratsun liikuttamiseen. Kun lopulta saatiin vaihdot kumpaankin suuntaan niin meille riitti. Onneksi. Ope sanoi että ponille oli varmasti rankahkoa sillä ei ole pitkään aikaan hypännyt kovin suuria. Onhan siitä parisen kuukautta kun minäkin olen tällä mennyt. Kuskista olisi kuulemma saanut vielä enemmänkin irti. Mutta nyt jotenkin uuvahdin. Eikä Pönäkään ole koskaan ennen ollut näin tahmea.
Ongelmia:
ratsun oma eteenpäinpyrkimys oli hukassa
yksi läpimeno
vääriä laukkoja
oli aika työlästä
Parannusta:
Pönä ei mennyt kovin pitkänä
ei kieltoja
vaihtojakin lopulta tuli
Poni liikkui alkuverkassa ihan kelvosti eteen. Yritin pitää lyhyempänä kun mentiin tuntumalla. Ravissa eteni ok, laukassa jopa reippaasti. Verkkahypyt otettiin valokulmaan. Oikea kierros, alkuun pysyi myötälaukka. Kun este nousi niin ruvettiin tulemaan ristillä ja väärässä laukassa alas. Kertaalleen tultiin ihan juureen kun paikka ei osunut ja yritin hyppyyttää kaukaa. Ei lähtenyt, kuski hyppäsi ennen heppaa ja heppa tuli esteestä läpi. Kehut hyvästä yrityksestä.
Kovin korkeita ei tänään loikittu. Max 80 cm ehkä. Verkkahyppyjen jälkeen ei kovin pitkään kävelty kun tultiin jo rataa. Saatiin huutaa lähtönumerot ja kaikki huusi eri numeron lähes samaan aikaan. Ei tappelua siis. Me alotettiin.
Ekana suunnanvaihto-okseri (jolta oli hirmu vaikea tulla oikeassa laukassa alas). Oikealle ja 1 laukkavälin sarja (johon tuli helposti 2 askelta). Vasemmalle ja päähän, vähän hassu tie, kulmassa ollut pysty. Pari sivua laukkaa ja ristikkäisen kulman pysty. Vasemmassa laukassa alas. Eka kierros loppui siihen. Meidän meno ei ollut kovin sujuvaa. Poni ei halunnut edetä itse, joten kuskin homma oli aika työläs. Jos ennen estettä ei ollut kunnon laukkaa niin hypyt oli aikamoista kipuamista.
Toiselle kierrokselle esteet nousi. Ekalla oli n. 55 cm. Toisella ehkä n. 70 cm. Loppuun lisättiin vielä ykkösokseri uudestaan (eli pitkähkö matka sillekin), jatkettiin oikealle ja verkkaesteenä ollut pysty vikaksi. Nyt rupesi ratapituus olemaan meille ihan maksimia. Kummatkin uuvahti. Ennen ekaa estettä poni liikkui mutta sen jälkeen vain hetkittäin. Yhä tuli vääriä laukkoja ja sarjaväliin 2 laukkaa.
Kolmannelle kierrokselle esteet nousi vielä vähän. Korkeimmat ehkä 80 cm kieppeillä. Nyt vihdoin sain sarjavälin 1 askeleella (toki ope vähän lyhensi väliä). Samoin jälkimmäisellä kerralla okserin jälkeen oltiin vihdoin oikeassa laukassa. Joku muu väli matkan varrella mentiin väärässä laukassa. Jos ei pudonnut niin ainakin kopsui.
Ope kysyi että tahdotaanko tulla tämä vielä kertaalleen. Meille riitti mutta kaksi muuta ratsukkoa tahtoivat tulla. Ei siitä olisi ainakaan parempaa tullut.
Lopuksi hypättiin vielä okseria ja yritettiin tehdä vaihtoja. Hyvä näin sillä väärät laukat jäi vähän kaivelemaan. Vaan poni oli jo ihan poikki. En vaan saanut sitä etenemään kunnolla. Lisää mönkimistä ja kiipimistä. Esteestä joka kerta yli ja tuli sinne jokunen toivottu vaihtokin. Itsellänikin taisi tiedottamisessa olla puutteita kun energia meni ratsun liikuttamiseen. Kun lopulta saatiin vaihdot kumpaankin suuntaan niin meille riitti. Onneksi. Ope sanoi että ponille oli varmasti rankahkoa sillä ei ole pitkään aikaan hypännyt kovin suuria. Onhan siitä parisen kuukautta kun minäkin olen tällä mennyt. Kuskista olisi kuulemma saanut vielä enemmänkin irti. Mutta nyt jotenkin uuvahdin. Eikä Pönäkään ole koskaan ennen ollut näin tahmea.
Ongelmia:
ratsun oma eteenpäinpyrkimys oli hukassa
yksi läpimeno
vääriä laukkoja
oli aika työlästä
Parannusta:
Pönä ei mennyt kovin pitkänä
ei kieltoja
vaihtojakin lopulta tuli
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Kääntöavut hukassa esteillä
Sunnuntaina jatkoin toisen tunnin putkeen. Esteitä Jatsilla. Hepo oli kuulemma jo kolmatta tuntia putkeen hommissa, joista eka oli alkeistunti. Ensin siis suojat jalkaan ja apuohjien purku. Kolmas suokkiruuna esteille viikon sisällä. Jopas.
Alkuverkassa hepo meni aika suoraviivaisesti. Ympyröillä oli ongelmia sisäpohkeiden kanssa. Tänään jotenkin erityisen paljon. Kummassakin kierroksessa puski kulmissakin sisään. Kaarevilla teillä myös tahti heijasi. Laukassa meno oli pitkillä sivuilla tosi reipasta.
Puomit tultiin kivasti. Hepo osasi itse asetella jalkansa väleihin hyvin. Kuskilla oli varsinkin vasemmassa kierroksessa ohjausongelmia. Ensin puskettiin kulmassa tosi pahasti sisään ja sitten meinasi lähteä kiihdyttelemään ulos eikä kääntynyt ulkopohkeella. Joka puomilla piti huijata sisäohjalla ettei karata linjalta ulos. Kavaleteilla sama. Kertaalleen toin huonosti ja tuli söhötystä askeliin, muuten meni kääntöongelmia lukuunottamatta ihan hyvin. Vauhdilla ja innokkaasti.
Toisessa päässä oli kaksi ristikkoa ympyrällä. Väliin piti saada 3-4 askelta. Mentiin pääosin kolmella mutta tuli myös 4 ja kertaalleen jopa 5 kun pullahdettiin välissä ulos. Tuli myös yksi kielto kun pullahduksen jälkeen reitti esteelle meni turhan hankalaksi. Seuraavalla yrityksellä päästiin kuitenkin yli. Ope sanoi että herkempi olisi suuttunut ja kieltänyt uudestaan. Ristikoilla oli samat kääntöongelmat kuin toisessakin päässä.
Tultiin kaksi kierrosta. Väliin lisättiin vinosti hypättävä suunnanvaihtopysty, jonka alla oli valkoisia äksiä. Se oli tokalla kierroksella n. 75 cm, ristikot n. 60 cm. Eka kierros meni muistaakseni ihan hyvin. Mitä nyt kavaletille taisi tulla joku lapsus kuskille kun lähdettiin kaukaa. Laukat vaihtui ja oltiin yhdessä menossa. Toinen kierros ei ollut yhtä tyylikäs. Jatsi loikki etäämpää kuin arvelin ja olin vähän jäljessä. Useammassa hypyssä pompin sitten kahta korkeampaa kuin ratsu. Laukat vaihtui silti. Vikassa hypyssä oltiin vihdoin taas yhdessä menossa.
Ope lohdutti että Jatsia ei näyttänyt yhtään haittaavan. Yritin väleissä aina kehua hyväksi. Innoissaan ja vauhdilla hyppäsi ja kiva Jatsilla on hypätä. Omaa vuoroa odotellessa yritin ratsastaa pohkeitani läpi. Vasemmalla väistää takaosaa ulos ja oikealla kääntää etuosaa sisään. Vähän jäi vajaaksi. Heppa oli innokas eikä aina olisi malttanut kävellä. Liikkeellelähdöt oli vauhdikkaita.
Ongelmia:
ei kuunnellut sisäpohjetta kummassakaan kierroksessa
vasen laukka oli huonomman tuntuinen
yksi kielto
Parannusta:
laukat vaihtui hyvin
hyppäsi innokkaasti
Alkuverkassa hepo meni aika suoraviivaisesti. Ympyröillä oli ongelmia sisäpohkeiden kanssa. Tänään jotenkin erityisen paljon. Kummassakin kierroksessa puski kulmissakin sisään. Kaarevilla teillä myös tahti heijasi. Laukassa meno oli pitkillä sivuilla tosi reipasta.
Puomit tultiin kivasti. Hepo osasi itse asetella jalkansa väleihin hyvin. Kuskilla oli varsinkin vasemmassa kierroksessa ohjausongelmia. Ensin puskettiin kulmassa tosi pahasti sisään ja sitten meinasi lähteä kiihdyttelemään ulos eikä kääntynyt ulkopohkeella. Joka puomilla piti huijata sisäohjalla ettei karata linjalta ulos. Kavaleteilla sama. Kertaalleen toin huonosti ja tuli söhötystä askeliin, muuten meni kääntöongelmia lukuunottamatta ihan hyvin. Vauhdilla ja innokkaasti.
Toisessa päässä oli kaksi ristikkoa ympyrällä. Väliin piti saada 3-4 askelta. Mentiin pääosin kolmella mutta tuli myös 4 ja kertaalleen jopa 5 kun pullahdettiin välissä ulos. Tuli myös yksi kielto kun pullahduksen jälkeen reitti esteelle meni turhan hankalaksi. Seuraavalla yrityksellä päästiin kuitenkin yli. Ope sanoi että herkempi olisi suuttunut ja kieltänyt uudestaan. Ristikoilla oli samat kääntöongelmat kuin toisessakin päässä.
Tultiin kaksi kierrosta. Väliin lisättiin vinosti hypättävä suunnanvaihtopysty, jonka alla oli valkoisia äksiä. Se oli tokalla kierroksella n. 75 cm, ristikot n. 60 cm. Eka kierros meni muistaakseni ihan hyvin. Mitä nyt kavaletille taisi tulla joku lapsus kuskille kun lähdettiin kaukaa. Laukat vaihtui ja oltiin yhdessä menossa. Toinen kierros ei ollut yhtä tyylikäs. Jatsi loikki etäämpää kuin arvelin ja olin vähän jäljessä. Useammassa hypyssä pompin sitten kahta korkeampaa kuin ratsu. Laukat vaihtui silti. Vikassa hypyssä oltiin vihdoin taas yhdessä menossa.
Ope lohdutti että Jatsia ei näyttänyt yhtään haittaavan. Yritin väleissä aina kehua hyväksi. Innoissaan ja vauhdilla hyppäsi ja kiva Jatsilla on hypätä. Omaa vuoroa odotellessa yritin ratsastaa pohkeitani läpi. Vasemmalla väistää takaosaa ulos ja oikealla kääntää etuosaa sisään. Vähän jäi vajaaksi. Heppa oli innokas eikä aina olisi malttanut kävellä. Liikkeellelähdöt oli vauhdikkaita.
Ongelmia:
ei kuunnellut sisäpohjetta kummassakaan kierroksessa
vasen laukka oli huonomman tuntuinen
yksi kielto
Parannusta:
laukat vaihtui hyvin
hyppäsi innokkaasti
Hyytynyt dieselmoottori tuupattavana
Sunnuntain koulutunnille haaveilin saavani jonkun vähän epätyypillisemmän ratsun. Toive toteutui muttei kovin mieluisalla tavalla: iso ja musta Eros. Keli nollissa ja ratsukoita tunnilla 9. Hoitaessa osasi käyttäytyä. Taidan olla vähän vierottunut apuohjista, sillä en edes muista koska olen viimeksi mennyt martingaalin kanssa.
Päivän aiheena oli väistöt. En ollut kovin innoissani. Alkuverkassa saatiin pari etenevää käyntiaskelta, muuten hyydyttiin. Ravi eteni paremmin mutta kaukana reippaasta sekin. Tuskaisaa. Laukat otettiin kolmen porukoissa ympyröillä. Eteni välillä, sitten pudotti salakavalasti raviin ja kun käskin ja komensin takaisin laukkaan niin pukitteli. Martingaalin kaulahihna oli hyvä kauhukahva. Pukit oli kuitenkin sen verran tossukoita että tippumisriskiä ei ollut.
Sitten tehtiin ympyrällä väistöjä. Käynnissä takaosaa ulos. Meidän meno oli pääosin kamalaa matamista. Välillä jaksoin komentaa enemmän, välillä en. Ope ehdotti ravipätkiä väliin herättelyksi. Suunnanvaihtojen yhteydessä otettiin taas laukkapätkät. Laukka oli kuulemma paremman näköistä. Painoa takaosalle ettei pukita, ei yliryhtiä kuskille. Pudotteli silti raviin ja pukitti kun komensin. Mutta kaikki pukit tuli siis ihan syystä. Ja ekat laukannostot onnistui ihan hyvin.
Taas vaan odotin että piina loppuu. Loppuraveissa hepo liikkui vähän paremmin. Meidän paras askellaji olisi luultavasti ollut harjoitusravi mutta sitä ei menty tänään yhtään. Eteen alas -venytykset jäi vähän puolitiehen. Hetkittäin pyöristyi mutta ei juuri venyttänyt.
Ongelmia:
liikkui huonosti
pudotteli laukasta raville
pukitti kun komensi takaisin laukkaan
aiemmin ollaan tehty hienoja siirtymiä ravista käyntiin, tällä kertaa ei yhtään
Parannusta:
pukit ei pelottaneet
Päivän aiheena oli väistöt. En ollut kovin innoissani. Alkuverkassa saatiin pari etenevää käyntiaskelta, muuten hyydyttiin. Ravi eteni paremmin mutta kaukana reippaasta sekin. Tuskaisaa. Laukat otettiin kolmen porukoissa ympyröillä. Eteni välillä, sitten pudotti salakavalasti raviin ja kun käskin ja komensin takaisin laukkaan niin pukitteli. Martingaalin kaulahihna oli hyvä kauhukahva. Pukit oli kuitenkin sen verran tossukoita että tippumisriskiä ei ollut.
Sitten tehtiin ympyrällä väistöjä. Käynnissä takaosaa ulos. Meidän meno oli pääosin kamalaa matamista. Välillä jaksoin komentaa enemmän, välillä en. Ope ehdotti ravipätkiä väliin herättelyksi. Suunnanvaihtojen yhteydessä otettiin taas laukkapätkät. Laukka oli kuulemma paremman näköistä. Painoa takaosalle ettei pukita, ei yliryhtiä kuskille. Pudotteli silti raviin ja pukitti kun komensin. Mutta kaikki pukit tuli siis ihan syystä. Ja ekat laukannostot onnistui ihan hyvin.
Taas vaan odotin että piina loppuu. Loppuraveissa hepo liikkui vähän paremmin. Meidän paras askellaji olisi luultavasti ollut harjoitusravi mutta sitä ei menty tänään yhtään. Eteen alas -venytykset jäi vähän puolitiehen. Hetkittäin pyöristyi mutta ei juuri venyttänyt.
Ongelmia:
liikkui huonosti
pudotteli laukasta raville
pukitti kun komensi takaisin laukkaan
aiemmin ollaan tehty hienoja siirtymiä ravista käyntiin, tällä kertaa ei yhtään
Parannusta:
pukit ei pelottaneet
lauantai 1. marraskuuta 2014
Ransun ensimmäiset pystyt
Lauantaina oli tarkoitus mennä klo 15 tunnille mutta koska se oli ylibuukattu niin aamulla tuli puhelinsoitto että tahtoisinko tulla mieluummin miniestekurssille hyppäämään Ransulla. Totesin että onpa hauskaa kun viikko sitten juuri siitä haaveilin. Kuulemma haaveeni oli päätyneet tallinpitäjän korviin ja siksi tällaista ehdotti. Mutta tottakai tahdoin.
Hepo oli tänään hoitaessa edelliskertaa asiallisemmin. Esteitä kasattiin kaksi 12,5 metrin linjaa. Maapuomi, ristikko ja pysty. Toinen pitkän sivun suuntaisesti, toinen lävistäjälle. Ulkona oli jokunen aste pakkasta, maneesissa nolla. Ratsukoita oli lopulta 7. Tämä oli Ransulle kuulemma vasta kolmas hyppykerta.
Alkuverkassa tultiin maapuomeja kevyessä istunnassa ravissa. Meni ihan ok, ei katsellut puomeja. Meiltä kaivattiin jopa vähän rauhallisempaa menoa vaikkei mielestäni menty edes lujaa. Hieman yllätti että alkuverkoissa ei laukattu ollenkaan. Vilu hiipi puseroon ja alkuverkkojen jälkeen laitoin takin päälle. Harvemmin näin päin.
Ravissa tultiin ympyrä alle ja tehtäväkin ravissa. Ristikot oli alkuun niin pieniä että hyvin malttoi hepat ravata. Ei ongelmia. Useampi kierros näin. Sitten saatiin nostaa ekalta laukka. Meidän laukannostot ei olleet kovin säpäköitä mutta lopulta päästiin aina laukkaan. Hepo pysyi myös hyvin linjalla eikä valunut uralle.
Sitten sama lävistäjällä. Taidettiin tulla samantien laukassa. Ekalla kerralla laukkalähestymisellä Ransu meni tokasta esteestä ohi. Uudella yrityksellä osuttiin. Sitten tultiin kummatkin tehtävät putkeen. Me molemmat ravilähestymisillä. Vikalle kierrokselle toivoin että saadaanko hypätä pystyjä ja saatiinhan me. Eka väli meni superhienosti ja laukkakin nousi heti ekasta hypystä. Jälkimmäisellä välillä taisi tulla esteiden väliin vähän ravia ennen kuin laukka nousi. Mutta osuttiin edelleen ja Ransun ensimmäiset minipystyt meni hyvin. Estekorkeus oli todella maltillista, ehkä 50 cm.
Ransulla oli hauska hypätä. Tosin vähän reippaammassa tahdissa etenevä tunti olisi ollut mukavampi. Kylmässä seisoskelu ei tuntunut kovin mielekkäältä. Toki heppaa ei voi ekoilla kerroilla kovin rasittaa. Mutta huomaa että olen tottunut vähän erilaisiin estetunteihin kuin osastossa seisoskeluun. Vaikka tässä oli väkimäärän takia tunti ja vartti toiminta-aikaa niin ehkä kahdessa porukassa 40 + 40 minuuttia olisi ainakin itseäni motivoinut paremmin.
Ransun kanssa olisi hauska kokeilla seuraavaksi ihan vaikka puomien laukkaamista. Kaarevilla linjoilla sellaista on kuulemma jo harjoteltu.
Ongelmia:
yksi ohimeno
tuli kylmä
liikaa odottelua
Parannusta:
hyppäsi kivasti
ei kiihdytellyt
Tältä se näytti:
Hepo oli tänään hoitaessa edelliskertaa asiallisemmin. Esteitä kasattiin kaksi 12,5 metrin linjaa. Maapuomi, ristikko ja pysty. Toinen pitkän sivun suuntaisesti, toinen lävistäjälle. Ulkona oli jokunen aste pakkasta, maneesissa nolla. Ratsukoita oli lopulta 7. Tämä oli Ransulle kuulemma vasta kolmas hyppykerta.
Alkuverkassa tultiin maapuomeja kevyessä istunnassa ravissa. Meni ihan ok, ei katsellut puomeja. Meiltä kaivattiin jopa vähän rauhallisempaa menoa vaikkei mielestäni menty edes lujaa. Hieman yllätti että alkuverkoissa ei laukattu ollenkaan. Vilu hiipi puseroon ja alkuverkkojen jälkeen laitoin takin päälle. Harvemmin näin päin.
Ravissa tultiin ympyrä alle ja tehtäväkin ravissa. Ristikot oli alkuun niin pieniä että hyvin malttoi hepat ravata. Ei ongelmia. Useampi kierros näin. Sitten saatiin nostaa ekalta laukka. Meidän laukannostot ei olleet kovin säpäköitä mutta lopulta päästiin aina laukkaan. Hepo pysyi myös hyvin linjalla eikä valunut uralle.
Sitten sama lävistäjällä. Taidettiin tulla samantien laukassa. Ekalla kerralla laukkalähestymisellä Ransu meni tokasta esteestä ohi. Uudella yrityksellä osuttiin. Sitten tultiin kummatkin tehtävät putkeen. Me molemmat ravilähestymisillä. Vikalle kierrokselle toivoin että saadaanko hypätä pystyjä ja saatiinhan me. Eka väli meni superhienosti ja laukkakin nousi heti ekasta hypystä. Jälkimmäisellä välillä taisi tulla esteiden väliin vähän ravia ennen kuin laukka nousi. Mutta osuttiin edelleen ja Ransun ensimmäiset minipystyt meni hyvin. Estekorkeus oli todella maltillista, ehkä 50 cm.
Ransulla oli hauska hypätä. Tosin vähän reippaammassa tahdissa etenevä tunti olisi ollut mukavampi. Kylmässä seisoskelu ei tuntunut kovin mielekkäältä. Toki heppaa ei voi ekoilla kerroilla kovin rasittaa. Mutta huomaa että olen tottunut vähän erilaisiin estetunteihin kuin osastossa seisoskeluun. Vaikka tässä oli väkimäärän takia tunti ja vartti toiminta-aikaa niin ehkä kahdessa porukassa 40 + 40 minuuttia olisi ainakin itseäni motivoinut paremmin.
Ransun kanssa olisi hauska kokeilla seuraavaksi ihan vaikka puomien laukkaamista. Kaarevilla linjoilla sellaista on kuulemma jo harjoteltu.
Ongelmia:
yksi ohimeno
tuli kylmä
liikaa odottelua
Parannusta:
hyppäsi kivasti
ei kiihdytellyt
Tältä se näytti:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)