Tiistai-ilta jatkui lämpimänä. Kun pääsin Heponiittyyn näytti mittari +21°C. Päätin jatkaa ratsastusta topissa. Tallivaatteeksi fleece. Ratsuna jatkoi Saku. Liekö ollut muita suunnitelmia vai rivit sekaisin, sillä alunperin nimeni perässä oli lukenut Henri (poni). Saku oli aiemmalla tunnilla hommissa ja mieluusti sen kanssa jatkoinkin. Ratsukoita meidän tunnilla oli tänään täydet 6.
Tänään kenttä oli mustanaan hyttysiä. Tajusin sen kunnolla vasta kun pääsin ratsaille. Ne piikittivät sekä minua että Sakua jatkuvalla syötöllä ja tämä häiritsi molempia. Yritettiin silti tsempata ja keskittyä.
Tämän päivän ohjelmassa oli etuosan siirtämistä. Mitään kovin uutta ei tullut. Aloitettiin ympyrällä. Ravi toimi tasaisemmin kuin käynti. Oikea kierros oli helpompi. Tänään tehtiin enemmän hidastamisia ja etuosan väistämistä ulos. Sekä ohjattuja siirtymiä käynnin ja ravin välillä. Saku tarjosi vain rauhallista ja pyöreää ravia. Toki heilutteli päätään aika paljon hyttysten takia. Ope kehui useamman kerran että hevonen näyttää rennolta ja tyytyväiseltä. Ihan läpi se ei ollut sillä taivutuksia piti yhä vähän houkutella eikä ollut höyhenenkevyt. Lyhensi kyllä. Huomasin myös miten herkästi ravin vauhtia sai säädeltyä pelkällä istunnalla.
Tehtiin myös etuosan siirtämistä sisään pitkillä sivuilla. Sanaakaan ei sanottu avosta mutta niin minä sen yritin ratsastaa. Ainakin yksi pätkä oli hyvä, josta tuli kehuja. Muuten kuvittelisin että suht ok mutta vähän seilausta. Ravissakin tuntui aika helpolta. En saa nostaa jalkoja liikaa että pitkä pohjetuntuma säilyy. Ja kuulemma kippasin vasemmalle. Sitä oli hankalampi korjata.
Lopputunniksi nostettiin jalustimet ylös ja se pikemminkin helpotti. Ravi säätyi edelleen hyvin ja ruuna puksutti nipussa. Vasen laukka nousi helposti ja vaikka Saku jokusen kerran pudotti raville sain sen palautettua suht asiallisesti takaisin laukkaan. Mentiin useampi kierros ympyrällä mutta olisin voinut jatkaa vielä tovin pidempäänkin. Ihan ok. Oikeaan oltiin päädytty letkan kärkeen ja yritin nostaa äkkiä laukkaa ajatuksella että kaverit tulee päälle. Pieleen meni eikä laukka noussut. Ei hätistämällä, komentamalla eikä pidätteiden kautta. Yritin epätoivoisesti useamman kierroksen. Vasta kun sain ajatukset kasaan ja oikeasti tehtyä rauhallisen noston niin laukka nousi. En ymmärrä. Jotenkin Saku lukee ajatuksia. Ope epäili että lantio jäykistyi liikaa ja sisäkäsi veti liikaa alas tms. Olisin halunnut kokeilla vielä uuden noston mutten kehdannut omin lupineni. Oikeasta laukasta ei tullut niin hyvää vaan ruuna viskoi päätään. Ope taisi tulkita sen ohjasotteistani johtuvaksi. En kyseenalaista. Hyttysviskelyt saattoivat hyvinkin näyttää erilaisilta.
Muuten oikein hyvä tunti mutta tuo oikea laukka tunnin lopuksi jäi vähän kaivelemaan. Onneksi on vielä ensi tiistai aikaa parantaa.
Ongelmia:
hyttyset
oikean laukan nosto
käynti on ollut joskus parempaakin
Parannusta:
ravi oli siistiä ja säätyi hyvin
tiistai 10. toukokuuta 2016
Kevyt liikutus
Tiistaina oli niin lämmintä (+24°C päivällä) että päätin skipata sisäliikunnan (sähly) ja karata tallille. Tarjouduin Preston apuliikuttajaksi ja apu kelpasi. Samanlaista kuin maanantaina oli toive.
Presto odotteli Pönän kanssa tarhassa eikä olisi halunnut lähteä hommiin. Suostui kyllä tarjoamani ruohotupsut syömään muttei antanut koskea. Lehahteli karkuun muttei onneksi kovin innostunut rallittelemaan. Lopulta piti ottaa juonet käyttöön. Pönä narun päähän ja talutus portille. Siellä Prestokin antoi vihdoin kiinni eli naru toiseen heppaan ja Presto hoidettavaksi.
Tunti oli toisella puolella kenttää. Me käveltiin rauhassa alkuun. Lopuksi vähän ympyröitä ja taivuttelujakin. Käynnissä oli ongelmia saada toisessa päässä käännettyä takakulmaa kohti. Kun tuntilaiset ottivat loppukäynnit ja lähtivät käymään maastolenkillä me otettiin tila haltuun ja ravattiin. Ympyröitä ja suoraa uraa. Ei niin kiireistä ja aavistuksen tasaisempaa kuin eilen. Puolierot ei olleet niin suuria. Muuten ehkä yritti juosta nenä pidemmällä kuin sunnuntaina. Yllättävän tasaiseksi tasoittui lopulta oikeassakin kierroksessa. Yritin taivutella mutta jäi vähän vaisuksi.
Rauhalliset loppukäynnit vielä ja hoito pois. Puolisen tuntia olin selässä.
Ongelmia:
pyydystys tarhasta
ohjaus ei vieläkään ihan priimaa
Parannusta:
vähemmän puolieroja kuin viimeksi
Presto odotteli Pönän kanssa tarhassa eikä olisi halunnut lähteä hommiin. Suostui kyllä tarjoamani ruohotupsut syömään muttei antanut koskea. Lehahteli karkuun muttei onneksi kovin innostunut rallittelemaan. Lopulta piti ottaa juonet käyttöön. Pönä narun päähän ja talutus portille. Siellä Prestokin antoi vihdoin kiinni eli naru toiseen heppaan ja Presto hoidettavaksi.
Tunti oli toisella puolella kenttää. Me käveltiin rauhassa alkuun. Lopuksi vähän ympyröitä ja taivuttelujakin. Käynnissä oli ongelmia saada toisessa päässä käännettyä takakulmaa kohti. Kun tuntilaiset ottivat loppukäynnit ja lähtivät käymään maastolenkillä me otettiin tila haltuun ja ravattiin. Ympyröitä ja suoraa uraa. Ei niin kiireistä ja aavistuksen tasaisempaa kuin eilen. Puolierot ei olleet niin suuria. Muuten ehkä yritti juosta nenä pidemmällä kuin sunnuntaina. Yllättävän tasaiseksi tasoittui lopulta oikeassakin kierroksessa. Yritin taivutella mutta jäi vähän vaisuksi.
Rauhalliset loppukäynnit vielä ja hoito pois. Puolisen tuntia olin selässä.
Ongelmia:
pyydystys tarhasta
ohjaus ei vieläkään ihan priimaa
Parannusta:
vähemmän puolieroja kuin viimeksi
maanantai 9. toukokuuta 2016
Estekauden aloitus Mallulla
Esteratsukseni oli merkattu Piku ja olin tästä mielissäni. Ratsukoita oli tunnille tulossa vain 2. Kasattiin piirroksen mukaan portin sivulle jumppa 3, 6 ja 3 metrin väleillä. Valokulmaa kohti lävistäjälle tuli okseri sekä jumpan suuntaisesti yksinäinen pysty kauemmas kentälle.
Sokeri törttöili edellisellä tunnilla ja päädyin hetkeksi sen kyytiin kuskin maastouduttua. Lennossa vaihdettiin sitten esteratsuni Pikusta Sokeriin. Piti asennoitua hommaan uusiksi. Estepenkkiä ei ollut, joten koulusatulalla. Mutta eipä se oikeastaan haitannut.
Täsmällisestä alkuverkasta huolimatta en saanut Sokeria ihan avuille. Ei pyöristynyt ja rentoutunut tuntumalle vaan meni nenä pitkänä. Keskityin alusta asti kohottamaan keulaa. Alkuun tehtiin myös pysähdyksiä ja peruutuksia. En muista että ravista vaiko laukasta.
Laukassa tultiin ensin lyhyesti ja energisesti. Lennosta piti vaihtaa mutta Sokeri käytti ravissa. Sitten tultiin isoa laukkaa ja ensin tultiin ihan asiallisesti. Vaan kun pyysin lisää niin tammasta löytyi kiitovaihde. Siitä ei ihan hetkessä hidastettukaan. Näiden lomassa loikittiin yksittäistä marimekkopystyä. Ensin maltillisen kokoisena ja siitä nousi jonnekin 80 cm kieppeille. Isolta rupesi näyttämään jo siinä vaiheessa. Menin kuitenkin vielä ilman turvaliiviä.
Ensimmäinen ratakierros oli vain 3 tehtävää: okseri, pysty ja jumppa. Ihan ok. Laukka jäi vaihtumatta mutta muuten sujuvaa. Toiselle kierrokselle esteet nousi mukavan kokoisiksi. Jotain 70 cm ehkä. Lisättiin perään vielä okseri uudestaan ja marimekko toisesta suunnasta. Edelleen suoritettiin helposti ja sujuvasti. Sitten nostettiin lisää ja rupesivat näyttämään isoilta. Tässä vaiheessa halusin turvaliivin päälle. Helposti meni tämäkin kierros. Turhaan jännitin. Kahdella vikalla kierroksella Sokeri jopa tuntui vähän kevenneen keulasta. Kulmat oli aikamoista kanttailua, onneksi ei ollut tänään kaarretehtäviä. Kopsuteltiin joitain mutta kaikki pysyi ylhäällä. Pysty saatiin vielä sakkona uusiksi ja nyt tultiin nätisti yli. Luulin isommaksi mutta tarkistusmittaukseni sanoi että pysty 90, okseri 80. Jumppaa en mitannut, ne oli matalampia. Jumpan selvittämisestä saa kiittää Sokeria.
Oikein kiva tunti. Opekin kehui meidän menoa vaikkei oikein Sokerista tunnu pitävän. Tamma hikoili litimäräksi. Vielä loppuraveissakaan ei ollut sellainen olo että tamma oli kunnolla avuilla. Taipuminen jäi vähän puolitiehen vaikka yhä yritin kovasti. Loppukäynnit käytiin maastossa.
Sokerikaan ei tykännyt kyttyrää suihkusta. Tarpeeseen taisi tulla. Samalla jalkojen letkutus. Letkutin vähän itseänikin kun joku ötökkä puri ja keskittyminen herpaantui. Tallilta poistuessa oli vielä +16°C.
Ongelmia:
kulmien ratsastus
Parannusta:
ei pudotettu mitään
90 cm näppärästi yli
eteni hyvin
Sokeri törttöili edellisellä tunnilla ja päädyin hetkeksi sen kyytiin kuskin maastouduttua. Lennossa vaihdettiin sitten esteratsuni Pikusta Sokeriin. Piti asennoitua hommaan uusiksi. Estepenkkiä ei ollut, joten koulusatulalla. Mutta eipä se oikeastaan haitannut.
Täsmällisestä alkuverkasta huolimatta en saanut Sokeria ihan avuille. Ei pyöristynyt ja rentoutunut tuntumalle vaan meni nenä pitkänä. Keskityin alusta asti kohottamaan keulaa. Alkuun tehtiin myös pysähdyksiä ja peruutuksia. En muista että ravista vaiko laukasta.
 |
| ©Krista |
Laukassa tultiin ensin lyhyesti ja energisesti. Lennosta piti vaihtaa mutta Sokeri käytti ravissa. Sitten tultiin isoa laukkaa ja ensin tultiin ihan asiallisesti. Vaan kun pyysin lisää niin tammasta löytyi kiitovaihde. Siitä ei ihan hetkessä hidastettukaan. Näiden lomassa loikittiin yksittäistä marimekkopystyä. Ensin maltillisen kokoisena ja siitä nousi jonnekin 80 cm kieppeille. Isolta rupesi näyttämään jo siinä vaiheessa. Menin kuitenkin vielä ilman turvaliiviä.
 |
| ©Krista |
Ensimmäinen ratakierros oli vain 3 tehtävää: okseri, pysty ja jumppa. Ihan ok. Laukka jäi vaihtumatta mutta muuten sujuvaa. Toiselle kierrokselle esteet nousi mukavan kokoisiksi. Jotain 70 cm ehkä. Lisättiin perään vielä okseri uudestaan ja marimekko toisesta suunnasta. Edelleen suoritettiin helposti ja sujuvasti. Sitten nostettiin lisää ja rupesivat näyttämään isoilta. Tässä vaiheessa halusin turvaliivin päälle. Helposti meni tämäkin kierros. Turhaan jännitin. Kahdella vikalla kierroksella Sokeri jopa tuntui vähän kevenneen keulasta. Kulmat oli aikamoista kanttailua, onneksi ei ollut tänään kaarretehtäviä. Kopsuteltiin joitain mutta kaikki pysyi ylhäällä. Pysty saatiin vielä sakkona uusiksi ja nyt tultiin nätisti yli. Luulin isommaksi mutta tarkistusmittaukseni sanoi että pysty 90, okseri 80. Jumppaa en mitannut, ne oli matalampia. Jumpan selvittämisestä saa kiittää Sokeria.
 |
| ©Krista Kumitin open kuvasta. |
Sokerikaan ei tykännyt kyttyrää suihkusta. Tarpeeseen taisi tulla. Samalla jalkojen letkutus. Letkutin vähän itseänikin kun joku ötökkä puri ja keskittyminen herpaantui. Tallilta poistuessa oli vielä +16°C.
Ongelmia:
kulmien ratsastus
Parannusta:
ei pudotettu mitään
90 cm näppärästi yli
eteni hyvin
Kesäkeli ja poniratsastusta
Maanantain aikataulutus meni uusiksi koska tänään alkoi omalta osaltani vihdoin hyppykausi. Eka tunti oli vasta klo 18. Ratsuksi Ressu. Poni oli jo edellisellä tunnilla hommissa. Lämmintä oli ihana aurinkoinen +23°C. Ratsukoita tunnilla oli 4.
Tänään aloitettiin käyntiväistöllä jo ennen ravia. Väistö vasemmalle uran sisäpuolelta uralle. Aivan juukelin vaikeaa kun ruuna ei ollut vielä yhtään avuilla. Jotain vähän etäisesti tunnistettavaa irtosi. Väliin otettiin ravia ja vähän laukkaa, sitten vasta toiseen suuntaan. Oikealle poni meni lapa edellä mutkalle vaikka yritin pitää oikealla ohjalla sekä ulkopohkeella suorassa. Välillä väisti jopa niin että tunsin selkään mutta samalla vauhti hyytyi. Vaikeaa!
Ravissa pyörittelin voltteja ja taivuttelin. Poni ei ollut pahimmalla matamistuulella mutten kyllä saanut ratsastettua sitä pohkeella ulko-ohjan tuelle. Yritin vaihtaa taktiikkaa sitkeämpiin ohjasotteisiin mutta eipä silläkään parantunut.
Laukat nousi näppärästi mutta ope taas haukkui laukkamuotoa nokkaeläimeksi. Yritin joo monenlaista. Raipasta pukitti mutten siitä säikähtänyt. Tehtiinpä parit laukanvaihdotkin täyskaarroilla. Ekalla kerralla vaihtoi edestä ristille ja korjasi myöhemmin myötäiseen. Toiseen suuntaan tuli yksi tai puolikas raviaskel väliin.
Vasta ihan lopputunnista sain ruunan takaset heräteltyä tallista matkaan. Kun poni polki takaa alle niin käden sai pidettyä hiljaa paikallaan ja ratsun pää tasoittui. Olipa taas pitkän ja tuskaisan tien takana. Tosin ponille tuli enemmän kuuma kuin kuskille. Letkutin tunnin jälkeen läpi ja käyttäytyi ihanan tolkusti.
Ongelmia:
epätasaisuus
ei polkenut kunnolla takaa alle
Parannusta:
laukat nousi näppärästi
viimeiset minuutit tasoittui
Tänään aloitettiin käyntiväistöllä jo ennen ravia. Väistö vasemmalle uran sisäpuolelta uralle. Aivan juukelin vaikeaa kun ruuna ei ollut vielä yhtään avuilla. Jotain vähän etäisesti tunnistettavaa irtosi. Väliin otettiin ravia ja vähän laukkaa, sitten vasta toiseen suuntaan. Oikealle poni meni lapa edellä mutkalle vaikka yritin pitää oikealla ohjalla sekä ulkopohkeella suorassa. Välillä väisti jopa niin että tunsin selkään mutta samalla vauhti hyytyi. Vaikeaa!
Ravissa pyörittelin voltteja ja taivuttelin. Poni ei ollut pahimmalla matamistuulella mutten kyllä saanut ratsastettua sitä pohkeella ulko-ohjan tuelle. Yritin vaihtaa taktiikkaa sitkeämpiin ohjasotteisiin mutta eipä silläkään parantunut.
Laukat nousi näppärästi mutta ope taas haukkui laukkamuotoa nokkaeläimeksi. Yritin joo monenlaista. Raipasta pukitti mutten siitä säikähtänyt. Tehtiinpä parit laukanvaihdotkin täyskaarroilla. Ekalla kerralla vaihtoi edestä ristille ja korjasi myöhemmin myötäiseen. Toiseen suuntaan tuli yksi tai puolikas raviaskel väliin.
Vasta ihan lopputunnista sain ruunan takaset heräteltyä tallista matkaan. Kun poni polki takaa alle niin käden sai pidettyä hiljaa paikallaan ja ratsun pää tasoittui. Olipa taas pitkän ja tuskaisan tien takana. Tosin ponille tuli enemmän kuuma kuin kuskille. Letkutin tunnin jälkeen läpi ja käyttäytyi ihanan tolkusti.
Ongelmia:
epätasaisuus
ei polkenut kunnolla takaa alle
Parannusta:
laukat nousi näppärästi
viimeiset minuutit tasoittui
sunnuntai 8. toukokuuta 2016
Käyntiä ja ravia vielä illalle
Sunnuntai-iltana pohdin että tekisi vielä mieli lähteä heppailemaan mutta olo oli kuitenkin hyytynyt. Jotain humputtelua. Tallille en saanut laitettua viestiä vaan Preston omistajalle. Omistajan puolikuntoisuuden takia mut toivotettiin tervetulleeksi ratsastamaan kevyesti. Loistavaa. Hepo oli ollut viikon ratsastamatta mutta liikutettu muuten kevyesti.
Kahteen pekkaan saatiin ruuna sukkelasti kuntoon. Alkukäynnit menin oikein pitkän kaavan mukaan. Vähän oli ratti hukassa pitkin ohjin. Otti myös yhden kahden laukka-askeleen pituisen säikyn mörkökulmasta. Sitten vielä hetki ohjat tuntumalla taivuttelua. Aika nahkeasti lähti pohkeista raville. Ravissa sitten oli vauhtia muttei ihan holtittomasti.
En tehnyt mitään ihmeellistä. Suoraa uraa ja isompia ja pienempiä ympyröitä. Sekä käynnissä että ravissa oikea kierros oli helpompi. Vasemmassa oli epätasaisempi. Vähän nyki ohjia ja pienesti narskutti välillä. En oikein muistanut millä säädöillä Prestoa piti ratsastaa. Pelkäsin että on turhan kiireinen tai liian pitkä tai lyhyt. Sen sentään huomasin kun painui edestä liian matalaksi. Ohjasin oikeaan suuntaan ja kehuin paljon. Laukat jätettiin suosiolla välistä ettei menisi taisteluksi.
Vaikka tarkoitus oli hepan lomaviikon jälkeen mennä kevyemmin niin silti humma hikosi hieman. Loppukäynnitkin käveltiin ihan rauhassa. Juuri tämä sunnuntaistani puuttui.
Ongelmia:
yksi säikky
vähän kiireinen
vasemmassa epätasaisempi
Parannusta:
yhä +20°C
oikea kierros oli kivan tasainen
Kahteen pekkaan saatiin ruuna sukkelasti kuntoon. Alkukäynnit menin oikein pitkän kaavan mukaan. Vähän oli ratti hukassa pitkin ohjin. Otti myös yhden kahden laukka-askeleen pituisen säikyn mörkökulmasta. Sitten vielä hetki ohjat tuntumalla taivuttelua. Aika nahkeasti lähti pohkeista raville. Ravissa sitten oli vauhtia muttei ihan holtittomasti.
En tehnyt mitään ihmeellistä. Suoraa uraa ja isompia ja pienempiä ympyröitä. Sekä käynnissä että ravissa oikea kierros oli helpompi. Vasemmassa oli epätasaisempi. Vähän nyki ohjia ja pienesti narskutti välillä. En oikein muistanut millä säädöillä Prestoa piti ratsastaa. Pelkäsin että on turhan kiireinen tai liian pitkä tai lyhyt. Sen sentään huomasin kun painui edestä liian matalaksi. Ohjasin oikeaan suuntaan ja kehuin paljon. Laukat jätettiin suosiolla välistä ettei menisi taisteluksi.
Vaikka tarkoitus oli hepan lomaviikon jälkeen mennä kevyemmin niin silti humma hikosi hieman. Loppukäynnitkin käveltiin ihan rauhassa. Juuri tämä sunnuntaistani puuttui.
Ongelmia:
yksi säikky
vähän kiireinen
vasemmassa epätasaisempi
Parannusta:
yhä +20°C
oikea kierros oli kivan tasainen
Lidan mielestä pelottavat NuR:in kisat
Sunnuntaina lähdettiin NuR:in kisoihin Uotilan talliporukalla. Samassa paikassa käytiin Lidan kanssa jo vuosi sitten. Tammalle ei ollut tänään muita kisakuskeja, joten menin 70 ja 80 cm. Lähtö vähän viivästyi kun yksi poni jukuroi lastauksessa. Meidän kannalta aikataulu oli oikein täydellinen.
Lida oli tänään oikein tolkku lastata ja kuljettaa. Kisapaikallakin oli fiksusti. Verkka oli maneesissa, kisat kentällä. Lämmintä ihanat +23°C. Rata näytti piirroksesta vähän kimurantilta mutta nopeasti sen oppi.
Verkassa Lida oli taas kumman jännittynyt. Varsinkin avoin sivuovi kanslian kohdalla oli tosi kauhea. Yritin keskittyä ratsastamaan mutten saanut tammaan kunnolla otetta. Verkkahypyt tultiin vähän roiskien. Lida nosti jalkansa vaikkei tultu optimipaikkoihin. Pari mainiotakin hyppyä onneksi oli. Maneesi oli selvästi pihaa viileämpi.
Lida oli tänään oikein tolkku lastata ja kuljettaa. Kisapaikallakin oli fiksusti. Verkka oli maneesissa, kisat kentällä. Lämmintä ihanat +23°C. Rata näytti piirroksesta vähän kimurantilta mutta nopeasti sen oppi.
 |
| 70 cm ratapiirros, jostain syystä en osaa enää ottaa tarkkoja kuvia. |
Meidän vuoro oli luokan tokavikana. Kävin ensin kävelemässä tuomaritornin ohi. Takaisinpäin tamma otti spurttisätkyt. Ja kun oltiin aloittamassa niin meinasi vielä häippästä portille. Onneksi siinä vaiheessa sivuliikkeistä ei vielä sakoteta kun lähtölinjaa ei ole ylitetty. Radallakin tamma oli pinkeänä. Ei oikein mennyt jalasta eteen mutten uskaltanut kovin komentaa kun tuntui siltä että saattaisi kadota johonkin ilmansuuntaan. Alkuradasta oli kolmosella vähän taistelua päästä yli. Onneksi hyppäsi. Joitain vääriä laukkoja. Vitosen alla oli laatikko mutta se ei ollut jännä. Yllättäen ihan tavalliselle kutosokserille Lida totesi ettei pysty ja yritti juosta vasemmalta ohi. En saanut komennettua yli mutta suuremmat pakenemiset katkaisin. Käytiin sitten ihan esteen edessä katsomassa tilannetta ja uudella yrityksellä päästiin yli. Seiskana oli laineet mutta porttia kohti kiihtyen yli. Siihen se matka sitten loppuikin. Lohduttavaa ettei pudotettu yhtään. Lopulta oltiin 10 kisaajan joukosta seitsemänsiä.
Kasikympin rata oli lähes sama kuin 70. Hieman skeptisesti yhä mietin että tuskin päästään kakkosvaiheeseen asti. Pohdin kuitenkin tunnollisesti kaikki tiet. Verkkaan lähdin sillä ajatuksella että nyt ratsastan tamman rennoksi. Aika hyvin se onnistuikin. Sitten vasta lähdin testaamaan kaasua ja jarrua. Edelleen verkkahyppyjen ponnistuspaikat oli mitä sattuu mutta Lida selvitti. Saattoi kyllä jotain pudottaa verkassakin. Ratsastettavuus oli nyt paljon parempi.
 |
| 80 cm ratapiirros, ysiin asti sama kuin 70 cm. |
Pihalle mentiin taas hyvissä ajoin totuttautumaan kirkkauteen. Aika haljua oli kun meitä edeltänyt kuski putosi kivuliaan näköisesti. Lohtua tässä oli se, että ehdittiin nyt kävellä radalla vähän pidempään kun esteitä korjattiin. Näytin ilmestyneen sarjan, tuomaritornia, sekä aiempaa kiiltävää kutosta. Siinä vaiheessa Lida tosin yritti tuijotella jonnekin yleisöön.
Radalla tein open ohjeiden mukaan alkuspurtin. Hyvin vastasi. Vasta jälkikäteen muistin että siinä vaiheessa kun Lidan laukka tuntuu hyvältä niin vielä vähän eteen. Reippaasti se tuntui alkuun etenevän mutta välillä tasoittui hyväksi. Niinä hetkinä oli siis löysä ja se kostautui parilla puomilla. Kolmonen lähti mukaan. Sarja ylittyi helposti. Nyt päästiin pelottavasta okseristakin yli ja seiskakin taas ok. Kaksi pudotusta mutta riemumielin pois. Tässä luokassa tuli niin paljon hylsyjä (7) että hyväksytty suoritus oli jo itsessään saavutus. 19 kisaajan luokassa oltiin kymmenentenä.
Kävin lopuksi vielä ravaamassa pari kierrosta maneesissa. Vasta tässä vaiheessa tamma rupesi tuntumaan hyvältä ratsastaa. Ehkä se mahdollinen kolmas rata olisi sitten ollut hyvä. Hah.
Kiva reissu ja kannatti käydä. Jotenkin en vaan osaa lietsoa Lidaa vauhtikisamoodiin. Kiva oli ettei yhtä sinkausta enempää puuhaillut omiaan vaikka olikin pinkeänä. Ei pukkeja. Odotteluajat oli oikein fiksusti. Nälkäisenä vihreiden perään. Edelleen totean että kannatti aloittaa 70 cm luokasta. Turha sinne ysikymppiin on kiirehtiä kun pienemmilläkin on ongelmia.
Tallikavereille kiitos videoista.
lauantai 7. toukokuuta 2016
Muun tiimin estekisatreeni
Lauantaina oli tunnin tauon jälkeen vielä esteitä luvassa. Ratsukoita piti tulla 4 mutta lopulta paikalla oli vain JKH-tiimi. Muu porukka on lähdössä huomenna estekisoihin. (Niin minäkin mutten Hempalla.) Pidettiin siis pienimuotoinen rataharjoitus. Ensimmäiset meidän hyppelyt ulkona. Pidin esteraipan mutta kannukset jätin pois.
Alkuverkassa Hemppa ei ollut yhtä hyvä kuin koulutunnin alussa. Oikea kierros oli taas vänkäilyä eikä ihan edennyt. Olin vasta viilaamassa ravia kun ruvettiin puhumaan jo laukkatehtävistä. Hätiköin vähän turhaan. Olisi pitänyt työstää ensin ravi ja laukka ympyröillä kuntoon. Vaihtotehtävä puomien yli onnistui kuitenkin yli odotusten. Molempiin suuntiin tuli vaihdot. Jäiköhän kahdesti vaihtumatta, kerran molempiin suuntiin. Vasempaan sain jopa korjattua tehtävän jälkeen! Tultiin aika monesti.
Verkkahyppyinä tultiin 6 laukan linjaa. Heti pikkuesteillä meillä oli ponnistuspaikka ekalle vähän hukassa. Isommilla ei tainnut korjaantua. Saatiin sitten samaan syssyyn vähän höykkyytystä ympyröillä taivuttamisen kanssa ja hypeltiin samalla muutkin esteet. Hemppa ei olisi ihan malttanut. Välillä piti pyöriä viisikin ympyrää että malttoi taipua ja kuunnella. Estekorkeus ei hirvittänyt vaikka taisivat olla jo tässä jossain 90 pinnassa. En katsellut kovin tarkkaan. Ainakin 80. Harmittavan monta väärää laukkaa yhä alastuloissa vaikka yritin johtaa.
Huilia tuli vain yhden suorituksen verran kun meidät komennettiin jatkamaan. Koska Hempalla ei ole huomenna kisapäivä niin sitä ei tarvinnut säästellä samoin kun muita. Yhä voltattiin kunnes meno parani ja sitä tehtiin joka väliin. Nyt tultiin itse rataa. Pysty, suora linja, kaareva linja ja sarja.
Heti eka hyppy oli niin epäsynkassa että meidät käskettiin uudestaan alkuun. Tästä loppuun taitaa olla videot. Nyt hyppy oli parempi. Taas pyörittiin päädyssä. Linja ok-. Ympyrää päätyyn, kaareva linja taidettiin tulla vastalaukassa. Ympyrää. Sarja ok. Jotain meillä putosi. Pahimmillaan jo vähän jännitti että meneekö Hemppa yli kun tultiin juureen. Meni se. Seuraavalle kierrokselle ohje oli saada hevosta lyhyeen mutta energiseen laukkaan ja taivuttaa kunnolla kaarteissa.
Tultiin myöhemmin vielä toinen kierros. Ekalle esteelle Hemppa malttoi oikeasti kuunnella ja kun tultiin tasaisella rytmillä kohti estettä niin ponnistuspaikka löytyi helposti. Hetken arvoin ympyrää mutta päätin sen kuitenkin tehdä kun jalkaan reagointi ei ollut ihan kunnossa. Ohje oli ettei niitä ole pakko tehdä. Linja ok ja myötälaukka! Suoraan seuraavalle linjalle ja taas löytyi myötälaukka. Siinä taisi olla jotain hassumpaa ponnistuspaikkaa. Sarjallekin jatkettiin suoraan. Siihen tultiin hyvin sisään ja sujui helposti. Myötälaukassa alas!
Edelleenkään ei ollut niin täydellisen ihanaa kuin miltä joskus on tuntunut. Paikat ei olleet ihan priimoja. Kiva oli että päästiin kaikesta empimättä yli. Oma mukautuminen oli välillä taas vähän hassua. Kun sujui niin meni helposti. Viimeisen kierroksen myötälaukat lohduttivat kovasti. Sekä se, että sain niitä korjattua monesti lennosta oikeasta vasempaan. Jihuu!
Hyppelyyn ei mennyt lopulta kovin kauaa, joten käytiin Hempan johdolla kävelemässä peltolenkki. Ekan kierroksen jälkeen kello oli edelleen kymmentä vaille. Kaverit ei lähteneet sakkokierrokselle, joten käytiin Hempan kanssa kaksin kävelemässä vielä toisen kerran. Ruuna vetäisi itsensä tunnilla (taas) ihan hikeen, joten tulipahan kunnon loppukäynnit. Pihalla vähän säpsähti mutta muuten meni ihan rauhallisesti. Tosin ojasta mentiin yhä suht suurieleisesti yli.
Tallissa ruuna joutui taas pesulle. Ihanan rauhallisesti antaa suihkutella. Sitten pihalle syömään.
Ongelmia:
ei oikein taipunut sisäjalan ympäri
ei meinannut malttaa odottaa
jalasta ei aina reagoinut kunnolla eteen
vääriä laukkoja
Parannusta:
vaihtoi laukkoja!
hyppäsi kaiken
Teija videoi lopputunnin:
Alkuverkassa Hemppa ei ollut yhtä hyvä kuin koulutunnin alussa. Oikea kierros oli taas vänkäilyä eikä ihan edennyt. Olin vasta viilaamassa ravia kun ruvettiin puhumaan jo laukkatehtävistä. Hätiköin vähän turhaan. Olisi pitänyt työstää ensin ravi ja laukka ympyröillä kuntoon. Vaihtotehtävä puomien yli onnistui kuitenkin yli odotusten. Molempiin suuntiin tuli vaihdot. Jäiköhän kahdesti vaihtumatta, kerran molempiin suuntiin. Vasempaan sain jopa korjattua tehtävän jälkeen! Tultiin aika monesti.
Verkkahyppyinä tultiin 6 laukan linjaa. Heti pikkuesteillä meillä oli ponnistuspaikka ekalle vähän hukassa. Isommilla ei tainnut korjaantua. Saatiin sitten samaan syssyyn vähän höykkyytystä ympyröillä taivuttamisen kanssa ja hypeltiin samalla muutkin esteet. Hemppa ei olisi ihan malttanut. Välillä piti pyöriä viisikin ympyrää että malttoi taipua ja kuunnella. Estekorkeus ei hirvittänyt vaikka taisivat olla jo tässä jossain 90 pinnassa. En katsellut kovin tarkkaan. Ainakin 80. Harmittavan monta väärää laukkaa yhä alastuloissa vaikka yritin johtaa.
Huilia tuli vain yhden suorituksen verran kun meidät komennettiin jatkamaan. Koska Hempalla ei ole huomenna kisapäivä niin sitä ei tarvinnut säästellä samoin kun muita. Yhä voltattiin kunnes meno parani ja sitä tehtiin joka väliin. Nyt tultiin itse rataa. Pysty, suora linja, kaareva linja ja sarja.
Heti eka hyppy oli niin epäsynkassa että meidät käskettiin uudestaan alkuun. Tästä loppuun taitaa olla videot. Nyt hyppy oli parempi. Taas pyörittiin päädyssä. Linja ok-. Ympyrää päätyyn, kaareva linja taidettiin tulla vastalaukassa. Ympyrää. Sarja ok. Jotain meillä putosi. Pahimmillaan jo vähän jännitti että meneekö Hemppa yli kun tultiin juureen. Meni se. Seuraavalle kierrokselle ohje oli saada hevosta lyhyeen mutta energiseen laukkaan ja taivuttaa kunnolla kaarteissa.
Tultiin myöhemmin vielä toinen kierros. Ekalle esteelle Hemppa malttoi oikeasti kuunnella ja kun tultiin tasaisella rytmillä kohti estettä niin ponnistuspaikka löytyi helposti. Hetken arvoin ympyrää mutta päätin sen kuitenkin tehdä kun jalkaan reagointi ei ollut ihan kunnossa. Ohje oli ettei niitä ole pakko tehdä. Linja ok ja myötälaukka! Suoraan seuraavalle linjalle ja taas löytyi myötälaukka. Siinä taisi olla jotain hassumpaa ponnistuspaikkaa. Sarjallekin jatkettiin suoraan. Siihen tultiin hyvin sisään ja sujui helposti. Myötälaukassa alas!
Edelleenkään ei ollut niin täydellisen ihanaa kuin miltä joskus on tuntunut. Paikat ei olleet ihan priimoja. Kiva oli että päästiin kaikesta empimättä yli. Oma mukautuminen oli välillä taas vähän hassua. Kun sujui niin meni helposti. Viimeisen kierroksen myötälaukat lohduttivat kovasti. Sekä se, että sain niitä korjattua monesti lennosta oikeasta vasempaan. Jihuu!
Hyppelyyn ei mennyt lopulta kovin kauaa, joten käytiin Hempan johdolla kävelemässä peltolenkki. Ekan kierroksen jälkeen kello oli edelleen kymmentä vaille. Kaverit ei lähteneet sakkokierrokselle, joten käytiin Hempan kanssa kaksin kävelemässä vielä toisen kerran. Ruuna vetäisi itsensä tunnilla (taas) ihan hikeen, joten tulipahan kunnon loppukäynnit. Pihalla vähän säpsähti mutta muuten meni ihan rauhallisesti. Tosin ojasta mentiin yhä suht suurieleisesti yli.
Tallissa ruuna joutui taas pesulle. Ihanan rauhallisesti antaa suihkutella. Sitten pihalle syömään.
Ongelmia:
ei oikein taipunut sisäjalan ympäri
ei meinannut malttaa odottaa
jalasta ei aina reagoinut kunnolla eteen
vääriä laukkoja
Parannusta:
vaihtoi laukkoja!
hyppäsi kaiken
Teija videoi lopputunnin:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)