Kora toimii kangillakin

Perjantaina kankikurssin aikataulua myöhäistettiin vartilla. Hyvä näin sillä ehdin käydä oman tuntini alle. Mutta näemmä tämä oli myös käytännön sanelemaa, sillä viikonloppuope piti myös kankikurssin tokan päivän. Koralle siis lennosta suitsien vaihto. Nätisti otti kanget suuhun. Kankikuolain oli siis eri kuin eilen. Eilen mentiin suoralla kangella, tässä oli kielentila. Jatkettiin maneesissa vaikka himoitsin ulos. Siellä paistoi jo aurinko. Ratsukoita oli samat 6 kuin eilenkin. Maneesin mittari näytti +31.

Kora oli heti alkuun huomattavasti eilistä parempi. Vähän välillä hermostui ja viskeli päätään mutta niistä selvittiin hyvin. Parempaa kyynärkulmaa kaipaili ope. Huomautuksia tuli myös siitä että kantapäät nousevat kun käytän pohkeita. Törkin siis vähän tarpeettomastikin kannuksilla. Alkuun vähän itsenäisesti väistöjä. Onneksi sai taas alottaa käynnissä. Ravissakin meno parani eikä Kora juossut pää ylhäällä.

Alkuverkat mentiin käynnissä ja ravissa. Ei nyt täydellistä mutta kelpoa. Auki ollut maneesin ovi pelotti Koraa kovin ja esitti vähän omia loikkiaan oven luona. Kertaalleen otti ravista seis niin säpäkästi että iskin vasemman korvani sen harjaan. Kävi aika kipeästi. Onneksi en osunut nenä edellä.

Päivän tehtävänä oli avot. Äkkiä aika avoihin katosikin. Ensin vasemmassa kierroksessa käynnissä, sitten ravissa. Vähän seilasi ja jännittyi. Hirmu monta asiaa oli kerrallaan keskityttävinä. Ulko-ohjan kunnollinen tuki oli yksi tärkeimmistä. Ravissa meni tasaisemmin ja lopuksi olin jo hyvin tyytyväinen. Pääsin viilaamaan jo omaa istuntaanikin kun hepo liikkui tasaisesti ja asettui.

Oikea kierros oli vähän hankalampi. Oikea pohje ei tainnut tänäänkään olla kunnolla läpi. Sisäpohjetta edemmäs kaipasi ope kumpaankin kierrokseen. Tuntui jo aavistuksen hankalalta. Kuinkakohan takana pidän jalkojani Koran kanssa? Avot oli seilausta sekä käynnissä että ravissa. Ulko-ohjan tukea huuteli ope edelleen. Mutta nyt mentiin hyvässä hengessä eikä tullut keljutuksia. Korkeintaan pientä sisuuntumista suorittaa paremmin.

Lopuksi laukattiin ympyröillä. Me takapäädyssä kahden muun ratsukon kanssa. Alkuun kai vasen kierros. Kora taas jäkitti ja ope huusi lyhyempiä ohjia. Mutta eihän siitä niin hyvää tullut. Kun ope suuntasi huomionsa hetkeksi muualle niin päästin ohjat taas tyypilliseen vähän turhan pitkään mittaan ja hepo pyöristyi. Siitä tuli kehuja. Ja ite olin mielissäni että omat metodini purivat. Laukka oli sangen jees ja siirtyminen käyntiinkin napakampi kuin koskaan ennen.

Jälkimmäinen suunta oli hankalampi. Ulko-ohjan tuki ei tainnut olla tarpeeksi tasainen enkä saanut tammaa kunnolla pyöreäksi. Lopulta tehtiin käyntiinsiirtymät tähänkin suuntaan. Ensimmäinen oli omasta mielestäni ihan hyvä vaikka pari raviaskelta tulikin. Ope vaati uusiksi. Sitten lörähteli raviin parin yrityksen verran huonommin. Tuntui että menee pieleen jo ennen valmistelua. En saanut takaosaa laukassa kunnolla alle. Lopulta saatiin kuitenkin vielä ekaa yritystä parempi siirtyminen.

Loppuraveissa Kora oli suht tasainen. Ei ollut enää semmonen olo että oli täyttä hulluutta lähteä Koralla kankikurssille. Mutta en vieläkään osaa vippaskonsteja, joilla hepan saa niks naks takaisin pyöreäksi kun se päättää ettei sitä nappaa. En tiedä johtuiko tämän päivän parannukset hepan paremmasta päivästä, eri kankikuolaimesta, siitä että sain taivuteltua hepan estetunnilla jo alkulämpimäksi vai rennommasta ilmapiiristä. Tai jostain muusta. Kora hikosi ihan litimäräksi satulan edestä ja kaulalta.

Välikäyntien kumma huomio oli että ilman jalustimia oikea jalkani roikkui selvästi alempana. En ymmärrä. Eikä satulakaan tainnut olla vinossa.

Tunnin jälkeen Kora sai vesipesun pihalla. Sai samalla napostella vihreää. Pesusta ei tainnut hirmuisesti välittää sillä hivuttautui jatkuvasti karkuun.

Looma lähti uuteen kotiin, en ehtinyt mennä sillä.

Ongelmia:
maneesin ovi oli auki ja Kora säikkyi sitä
kertaalleen stoppasi niin hyvin että iskin korvani sen kaulaan
jalat nousee kun käytän pohkeita
ohjat on liian pitkät
kyynärkulma ei pysy ja kädet laskee

Parannusta:
hirmuisesti paremmin ku eilen


Anne oli kuvaamassa, kiitos.

Esteitä Koralla ilman kyttäilyitä

Perjantaina olin sekä yllättynyt että riemuissani kun estetunnille sain Koran. Luvassa oli nimittäin heti perään jatkaa Koralla kankikurssille. Ennen tuntia tamma oli märkä ja kuranen. Ennakoin suitsien vaihtoa ja jätin martingaalit pois ettei tarvitse satulavyötäkin aukoa. Ratsukoita tunnilla oli 9 ja mentiin maneesiin kun pihalla velloi kaatosade. Tunnin piti viikonloppuope.

Alotettiin ravipuomeilla, joiden väliin tehtiin voltti. Ravi oli mielestäni välillä turhan löysää, jolloin vähän hoputin. Siitä tuli opelta sanomista että menee liian lujaa. Ja niinhän se menikin.

Ekat hypyt hypättiin oikeaan kierrokseen ympyrällä ristikolle. Tultiin se kai kahdesti. Ihan ok. Tämän jälkeen kolmen esteen tehtävä, sama ykkönen mutta pystynä, sitten uran kautta hypättiin toinen pysty vinoon ja laukka ois pitänyt saada vaihtumaan seinällepäin eli vasemmaksi, lopuksi vielä okseri. Laukka ei meillä vaihtunut ja meno meinasi vähän hyytyä kaarteessa. Okserilla laukka sitten vaihtui vaikka ei pitänyt, vaihtoi kuitenkin edestä sitten oikein eli vasemmaksi. Ohjeena oli myödätä ylemmäs.

Näiden jälkeen tultiin kaksi viimeisimmäksi hypättyä linjana: pysty + okseri. Väliin 5 laukkaa, joka vipsahti välissä vääräksi. Sitten tultiin sama 3 esteen pätkä uudestaan ja linja siihen perään. Päätin että nyt korjaan virheeni. Pudotettiin heti eka, taisi olla taas perinteinen liian löysä alotus. Mutta tokalla laukka vaihtui kuten pitikin. Kaarteessa meinasi hyytyä vielä edelliskertaa pahemmin ja okseri hypättiin kaukaa. Väärässä laukassa alas mutta vaihtoi askeleessa. Sitten pitkälti maneesia ympäri ja linjalle. Sujuvat 5 askelta tuli mutta laukka vaihtui taas välissä vääräksi ja okseriltakin laskeuduttiin väärällä mutta vaihtoi samantien.

Korjaukset onnistui siis jotenkuten. Pudotus vähän kaihersi mutta uupuneen laukanvaihdon sain nyt tehtyä kakkosella, tie sille oli parempi ja sain okserilla myödättyä paremmin.

Omaa vuoroa odotellessa sain Koraa vähän pyöristymään. Kivan paljon ehdittiin kuitenkin väkimäärästä huolimatta hypätä.

Ongelmia:
yksi pudotus

Parannusta:
ei kyttäillyt maneesissa!
martingaalien puute ei haitannut mitään


Anne videoi meidän menoa, kiitos.

Kaameaa kankeilua

Innostuin ilmottautumaan kevään kankikurssille. Ei ollut suurempia intohimoja kankiratsastaa muiden kuin Koran kanssa. Oli vähän semmonen olo että kerjään verta nenästäni mutta toivoin Koraa. Koran sitten sainkin. Siitäkään ei ollut varmuutta että onko sillä ollut kankia ennen suussa. Kelinä oli ihanan lämmin +28. Ei haittanut ainakaan mua. Kora taas oli hikinen jo tallissa.

Mentiin kentällä. Alkutunti ei ollut kovin lupaava. Käynnissä toimi sentään jotenkin, ravissa oli aika kamalaa. Huonommin tuntui menevän kuin eilen nivelillä. Toinen suunta oli paljon hankalampi. Alkuverkka oli taas melko ohjattu, ite olisin halunnut pyöriä vapaammin. Ope kuitenkin käski sitten tehdä voltteja. Kun ravi ei lähtenyt sujumaan sain kehotuksen mennä tekemään käyntityötä itsenäisesti kentän laitamille. Olin tästä hyvin mielissäni. Tein ope ohjeesta takaosan väistöjä uralta sisään ja paranihan se meidän meno pikkuhiljaa.

Tehtävänä mentiin pohkeenväistöjä. Ensin käynnissä. Oikeassa kierroksessa uralta sisälle, vähän aikaa suoraan ja sitten takas uralle. Oli epäilyttävän vaikeaa ja aika monella oli hankaluuksia. Vasenta pohjetta Kora väisti paremmin mutta välillä meni mutkalle. Oikeaa pohjetta väisti huonommin (tai ei väistänyt) enkä edes huomannut. Noloa. Raipalla sai naputella että väisti. Ravissa ei ollut kovin kehuttavaa ja oli vähän turhan hankala tehtävä. Hetken Kora meni ravissa pyöreämpänä mutta sit rupesi taas nousemaan. Viimenen väistö mentiin käynnissä kun ravissa ei meinannut tulla tarpeeksi hyvää.

Laukkaa mentiin vaan vasemmassa kierroksessa ja sitäkin melko vähän. Laukassakin taidettiin tehdä väistö. Oli edelleen enempi huono kuin hyvä. Ope käski työskennellä ensin voltilla hyväksi. Olihan se käynnissä hyvä. Voltilla oli laukassakin vähän pyöreähkö ja väistössä sitten jännittyi. Enkä ihmettele, tunnelma oli kaukana rennosta. Liirattiin linjaltakin.

Loppuraveissa Kora vähän juoksi alta. Hepo meni häslämoodiin eikä tullut hyvää. Yleensä loppuraveissa on semmonen olo että nyt voitais alottaa hommat. Nyt oli semmonen olo että ehkä kohta voitais alottaa tehtävillä.

Tämä oli semmonen tunti että kaikilla meni huonosti, ope hiiltyi ja sit rupesi muakin keljuttamaan. Eipä tähän tuntiin voinut olla tyytyväinen. Meillä ei ois voinut olla paljon kamalampaa. Olisin halunnut mennä paljon itsenäisemmin. Tehtävät oli liian vaikeita tasoon nähden. Lopputunnista ope kysyi että tahdonko jatkaa Koralla. Vastasin että joo kun eipä ne muutkaan hepat hirmuisesti kiinnosta. Vaikka järkeä tässä ei ehkä olekaan. Kakkosvaihtoehto ois Karkki mutta mieluummin opettelen ratsastamaan Koralla. Ope totesi että vaihdetaan kanki huomiseksi. Nyt oli melko suora kanki.

Ongelmia:
paljon

Parannusta:
käynnissä oli suht hyvä

Puomeja ja vähän omaa pyörittelyä niiden välissä

Keskiviikkona jatkoin vielä ratsaille aletunnille. Ratsukseni oli merkattu Kora. Hepo oli kerrankin jo hommissa ennen omaa tuntiani. Starttikurssilla. Meitä oli tunnilla 6 eikä mentykään koulua vaan puomeja. Lämmintä oli +27 ja kenttä pölisi.

Alkuverkat sai pyöritellä kivan itsenäisesti. Vähän siirtymiä, avoja ja kahdeksikkoja. Tehtävänä oli 3 puomia. Niitä mentiin alkuun ravissa, sitten laukassa. Ravissa piti pysähtyä puomien jälkeen linjalle. Pysähtyi ihan ok mutta tuli kommentti että ei niin rajusti. Kora veti mua vähän etukenoon.

Laukassa tehtiin myös pysähdys puomien jälkeen. Parhaimmillaan laukkasi kivasti, osui puomeille ja pysähtyi suht hyvin. Pääsin sitten demoratsukoksi. Jolloin iski tietysti demoefekti päälle. Askel ei sopinut puomeille ja Kora pudotti raville kun unohduin jännittämään muiden katseita. Sen jälkeen rupesin muutenkin miettimään liikaa ja meni huonommin. Kertaalleen osuttiin jopa kaikkien kolmen puomin päälle. Alkuun en liikaa stressannut ponnistuspaikkoja vaan keskityin hyvään laukkaan. Ope kehui että Kora voisi olla paremmin luotiviivalla mutta on oikein päin. Kaikissa askellajeissa oli orastavasti pyöreä.

Puomeja tultiin melko yksitellen, joten viiden muun tehdessä oli vähän luppoaikaa. Härskisti hääräsin vähän omiani odotellessa. Siirtymiä ja voltteja. Hetkellisesti sain ravissa jopa kevyeksi edestä, tuntui oikein kivalta. Pohkeita sai käyttää taas aika paljon. Oikea ohja ulko-ohjana oli haastava ja pääosin ohjat oli edelleen liian pitkät. Ja nouseepa ne kantapäätkin. Tämän tunnin suurimmat onnistumiset ei olleet tehtävällä mutta kivaa oli.

Ongelmia:
ei ihan tasanen

Parannusta:
itse tehtävästä suoriuduttiin ihan kelvosti
pyöreys paranee

Laukkatyötä pölinässä

Keskiviikkona päädyin taas Easyn luo. Tällä kertaa hepo oli tallissa kiltisti. Pihalla oli +27 ja kenttä pölisi aika hurjasti. Käytiin sitten alkuverkat heittämässä kertaalleen maastolenkki ympäri. Kaikki askellajit. Maastossa oli epätasainen edestä eikä oikein jaksanut keskittyä hommiinsa kun yritin vaatia tehtäviä ja suorittamista.

Kentällä oli paljon tasasempi mutta käynnissä puri taas kuolaimeen. Tehtiin siirtymiä ja laukasta sain pelkällä istunnalla alas. Keksin hauskan tehtävän että käynnistä nostin vuorotellen myötä- ja vastalaukan ja laukkaa pieni pätkä. Sitten käyntiin ja uusi nosto. Sivuilla ehti tehdä 1-2 laukkapätkää. Pitkät sivut menin aluksi vastalaukassa ja kulmat myötälaukassa. Kun sitten yritin ratsastaa kulmienkin yli vastalaukassa niin rikkoi raville tai vaihtoi. Lopulta sain vastalaukan pysymään kulmissakin mutta meno oli selvästi epätasapainoista ja vauhti kiihtyi.

Ratsastinpa piruuttani myös A:0:n läpi kun sitä Rusinalla tahkosin. Meni vähän kiireisesti eikä kovin laadukkaasti. Laukasta alas siirtymät toimi paremmin kuin Rusinalla mutta kummatkin vastalaukat rikkoi. Sanoisin että olisi mulle myös Easyn kanssa turhan hankala ohjelma.

Tulipa sitten testattua taas myös länkkäleikkejä. "Whoaa" toimi yllättävän hyvin ja laukasta tuli seis ja vielä se peruutusaskel päälle. Olin selässä tunteroisen ja hepo hikosi vähän.

Ongelmia:
vastalaukat oli kaarteissa hankalia
maastossa oli epätasainen edestä eikä keskittynyt työskentelyyn

Parannusta:
laukat nousi hyvin, sekä myötä- että vastalaukka
toimi istunnalla kivasti

Ihanaa piiskausta ihanalla Valmalla

Maanantaina viestittelin taas tallille aletunneista. Vastaus oli ettei ole vapaita hevosia. Mutta myöhemmin tuli perään puhelinsoitto että oishan tuo Valma vapaana, kiinnostaisko se. Ja tottakai kiinnosti! Tallissa hepo arkoi vähän korviaan harjatessa. Mutta ei pullistellut pahasti.

Ratsukoita tunnilla oli kivasti vain 5 kun pari jäi tulematta. Oltiin kentällä ja pääsin ekaa kertaa yhden yksäriomistajan pitämälle tunnille. Ravissa tuntui alkuun että pompin hirmuisesti. Valma tuntui menevän aika lujaa. Käskyjä tuli että katse ylös, kädet lähemmäs toisiaan, jalat ja kantapäät alas eikä saa nyplätä ohjilla.

Välihuilien aikana Valma hörppi ämpäreistä. Pientä huikkaa jokaisesta. Tunnin lopuksi sama juttu.

Harjotusravin ajaksi sain nostaa jalustimet ylös. Helpotti vähän kun oli yksi keskityttävä asia vähemmän. Sen verran nynny olin että ennen laukkoja otin jalustimet takas. Laukat oli vähän hankalahkoja. Nostot tuli aika ampaisten. Tuntui että Valma meni pitkänä, hirmu vauhdikkaasti, enkä oikein saanut käännettyä volteille. Jälkimmäiseen kierrokseen eli oikeaan 10 metrin voltti yritti jo onnistua. Laukasta raville siirtymätkään ei olleet kovin hienoja.

Kun sain pohkeet pidettyä kiinni niin tasottui ja meni paremmin. Valman kanssa tuntuu että saa tehdä hommia enempi kuin muilla ratsuilla. Loppuraveihin meno parani kivasti. Tänään Valma keskittyi paremmin eikä säikkynyt mitään. Tosi kiva tunti!

Ongelmia:
pompin harjotusravissa

Parannusta:
parani lopputunnista
on se vaan ihana

Ei sittenkään A:ta vaan KN

Saaran tallin kevään viimeisissä kisoissa oli valitettavasti kaikille avoimena vain vika luokka, joka oli tällä kertaa A:0. Toivoin hartaasti ettei siihen tulisi tarpeeksi osallistujia ja saisin mennä Rusinalla KN:n. Näin sitten onneksi kävikin. Mutta kunnon kisaajaksi meitä ei otettu vaan mentiin luokan ulkopuolella. Omien aikataulutoiveiden mukaan sain mennä ekana.

Poseilua suorituksen jälkeen.

Rusinaa ei huvittanut enää.

Mentiin Saaran maneesiin taluttaen. Rusina oli ihan rauhassa. Maneesissa oli pari muuta ratsua verkkaamassa. Alkuun oli vähän jäykkää menoa mutta tasottui tosi nopsaa. Laukat ja alaspäin siirtymät ei olleet kovin priimoja. Kuvittelin että ois kiire mutta edellinen luokka oli vielä kesken.

Kentälle päästiin kun edellinen luokka loppui. Pyörittiin verkkapäädyssä ja Rusinaa jännitti. Edellisen luokan palkintojenjaon aikaan yritettiin pysyä pois alta olemalla kisaradan aitojen ulkopuolella (sisälle ei saanut mennä). Kerhotalo jännitti heppaa kovasti ja ajattelin jo että rupeaako se keulimaankin kaiken steppailun lisäksi. Hirveää tuijottelua. Eikä hepo ehtinyt todeta yleisöä ja kerhotaloa vaarattomiksi ennen kun tuli meidän vuoro. Oltais tarvittu lisää luuhailuaikaa kentällä.

Ratsukko yrittää keskittyä.
Onko nyrkki kiinni?

Sitten tuomari päästi meidät aitoihin ja kierrettiin ympäri kumpaankin suuntaan. Sit rupes olemaan kuulemma jo kiirekin. En ottanut laukkaa alle. Lähtömerkki ja hommiin. Alkurata olikin sit jännittynyt ja Rusina kiirehti menemään. Raviohjelman jälkeen onneksi rauhottui ja tasottui ja numerot parani loppua kohti. Taas laukkaympyrä vasempaan toi meille kasin. Tosin lopun laukasta käyntiin siirtymästä tuli ihan aiheellisesti nelonen. Radan jälkeen tuomari vielä kehui että näyttävä ratsu.

Kulman ratsastus.

Tällä suorituksella saatiin 61 % eli meidän huonoin tulos tähän mennessä. Ei tarvi harmittaa luokan ulkopuolisena olo sillä oltais jääty neljänsiksi ja joka tapauksessa ilman ruusuketta. Seuraaviin kisoihin pitää sit vielä vähän tsempata ja saada hepo rennoksi alusta asti. Edelleen tehtävätkin pitäisi valmistella hitusen paremmin. Mutta olipa kuitenkin energinen. Totean että Rusinan kanssa on ihan mahdollista lähteä kisaamaan palkinnoista.

Noora-Marialle kiitos kattavasta kuvavalikoimasta.

Kuski vetää ilmeellä. 

Rusina ei näytä jokaisessa kuvassa tankkerilta. 

Pysähdys, 4 sekuntia. Lähes tasajaloin.

Kummallakin keskittyminen jossain ihan muualla.

Kantapää on kerrankin alhaalla. Mutta minnekäs hevosen
takaosa menee? Tämä ei ole pukkikuva.

Laukannosto. Minne katosi pyöreys?

Leijuntahiippailua.

Pääty-ympyrää.

Taas vähän solakamman näkönen kuva Rusinasta.

Ei näytä etupainoiselta. Korkeintaan kuski.

Laukkaa lävistäjällä.

Laukkaa kuola valuen. Kuski kenottaa tällä kertaa sisään.

Ja näin Rusina rullailee itsensä välillä pakettiin.

Annelle kiitos kisaradan videoinnista.