torstai 8. kesäkuuta 2017

Sujuvasti ja märkänä yli

Torstain estetunti uhkasi taas peruuntua osallistujapulan takia. Lopulta meitä oli 2 ja tunti pidettiin. Sain Wanesan ja olin tähän ihan tyytyväinen. Keli oli sateinen +13°C. Kovin siis vaihtelee päivästä toiseen.

Poni piti hakea tarhasta ja oli ihan märkä. Karsinassa sillä oli vuosituhannen nälkä ja kun en saanut sitä olemaan syömättä niin lopulta tuuppasin kuolaimet heinien perään suuhun. Turpahihna jäi siksi hyvin löysälle ja unohdin kiristää myöhemmin.
Oma versio radasta. Suhteutetun väli 20 m. Kavalettia hypättiin vain verkassa.
Esteet oli kentän oikeassa laidassa eli ykkösen vasemmalla
puolella oli toinen kenttäpuolisko.

Alkuverkassa ensin venyteltiin. Sitten kevenneltiin hassusti käynnissä ja ravissa. 3 ylös, 2 alas. Ravissa 5-1. Alkuverkat mentiin ympyrällä ja tovin olin huolissani miten saan ponin avuille pelkästään raviympyrällä. Käsky oli vielä taivutella sisään. Ei ollut kovin vetreää vaan yritti vähän kaatua sisään. Vaan yllättäen rupesikin tulemaan kehuja, jopa laukassa! Wane kyllä laukkasi Waneksi sangen sujuvasti ja rennosti.

Kavalettia ylitettiin ensin ravissa, sitten laukassa. Yksi töpöhyppy, pari vähän kauempaa. Ei pahoja räpellyksiä vaan ihan kelpoa. Pysyttiin laukassa ja laukka pysyi myötäisenä.

Sitten hypättiin kolmosta ristikkona vähän isommalla ympyrällä. Ekalla kerralla kiemurteli lähestymisessä kunnolla mutta olin raipan kanssa hereillä ja päästiin yli. Jatkossa ei empinyt. Siististi meni. Toiseen suuntaan sama ja ristikko vähän nousi. Yhä nättiä.

Sitten hypättiin rata. Ekalla kerralla vain okseriin asti. Korkeus oli aika maltillinen, ehkä sitä laittamaamme aloituskorkeutta, 55 cm? Ope oli tyytyväinen mutta parannusehdotuksiksi tuli tarkkailla kiemurointia linjalla ja ratsastaa päädyt huolellisesti.

Toinen rata meni vähän paremmin. Yhä jokunen väärä laukka mutta suhteutettu meni suorempaan. Joka kerralla väliin tuli 6 askelta. Ihan hyvä ponimäärä. En muista oliko tämä jo n. 80 cm kierros. Vikalla kerralla korkeutta oli 90 cm pintaan jos en ihan väärin katsonut. Vähän enemmän eteen ja pystympänä hyppyihin. Jälkimmäisen toteutin ihan hyvin, poni rupesi taas vähän uuvahtamaan loppua kohti. Piti varmistella hyppyjä mutta hienosti yli. Kakkonen putosi ja okserille tultiin yhä aika vasempaan laitaan. Muuten sangen siisti. Ope kehui okserihyppyä että lähti rohkeasti eikä töpöttänyt juureen kuten yleensä.

Loppuverkassa vauhtia oli hyvin. Olisi voinut kyllä venyttää ohjan perässä paremminkin alas. Pitkin ohjin istunnalla käyntiin onnistui tänään jopa vain noin 35 metrin jarrutusmatkalla. Loppukäynnit käytiin maastossa ja ponin oma askel veti sen verran hyvin ettei Piku töhissyt hännässä kuin vasta ihan loppumatkasta. Wanelle vielä oikein hienot plussat siitä että mentiin maastossa pitkin ohjin eikä poni yrittänyt kertaakaan syödä vaikka sapuska tuli välillä lähes naamalle.

Ongelmia:
muutamia vääriä laukkoja
loppurataa kohti vähän hyytyi
valui kaarteissa helposti ulos
yksi pudotus
tunnin jälkeen olin läpimärkä (housut oli paikoin kuivat rainlegsien ansiosta)

Parannusta:
hyppäsi helposti ja sujuvasti
ponnisti rohkeasti kauempaakin
sain omaa istuntaani korjattua pystympään
90 cm rata meni suht siististi
ope oli tyytyväinen
ei yrittänyt syödä pitkin ohjin maastossa

Tiina tallensi hyppymme:

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Ei vieläkään toiveratsua vaan jatkoa Dumbolla

Keskiviikon tunnille toivoin taas Harmoniaa vaikka arvelinkin että turha toivo. Niin olikin. Listaan oli merkattu Limoza ja onneksi vaihtoehdoksi myös Dumbo kun sen kuski ei päässyt tunnille. En edes pohtinut vaan halusin päästä helpolla ja päädyin Dumboon. Keli oli aurinkoinen +22°C. Topilla pärjäsi hyvin vaikka kenttä painuikin hieman varjoon. Pölisi vähän muttei kammottavasti. Ratsukoita oli 5.

Alkuverkat mentiin ensin käynnissä pitkin ohjin voltteja kulmiin, sitten tuntumalla sama. Ja ravissa sama. Hetken sai keventää ja sitten istuttiin alas. Selkä ei sanonut vastaan. Heppa oli kevyt edestä ja lyheni hyvin. Tuntui menevän vähän turpa ryntäissä ja kuulemma kieli kävi ulkona. Kuskille tuli sanomista voltilta ulos liirailusta sekä siitä että ulkokäsi pitäisi pitää omalla paikallaan. Oikeassa kierroksessa valuttiin mystisesti aidalle. Ensin perä ja sitten koko ratsu. Ei ollut ihan aktiivisimmillaan vaan sain pyytää suht usein lisää tehoja raipalla naputtamalla.

Välikäyntien jälkeen tehtiin kierrokseen kaksi laukkaympyrää, muuten mentiin harjoitusravia. Ympyröitä sai tarvittaessa pyörittää useamman putkeen. Mentiin vaan 1 jos ei muuta käsketty. Kertaalleen ei meinattu päästä laukkaan, muuten nousi ihan ok. Laukassa olisi voinut olla aktiivisempi mutta siinä taisi olla open makuun sopivan lyhyt. Ravit laukkojen ohessa oli tunnin hankalin osuus. Olisi pitänyt tehdä enemmän omaa temponsäätelyä. Pari kertaa ope käski laukasta suoraan käyntiin. Eka meni ok-, toinen venähti pitkäksi ja vyöryväksi kun en ehtinyt valmistella tarpeeksi.

Jälkipose.
©Venla


Loppuravit pyöriteltiin taas voltteja. Ei ihmeitä. Lopulta pitkät ohjat ja istunnalla käyntiin. Tuli tosi helposti. 8 vaille aloitettiin loppukäynnit. Tunti jäi siis vähän lyhyeksi.

Meni ihan ok. Ei kaduta heppavalinta.

Ongelmia:
oli vähän hitaahko
välillä vähän vänkäsi
näytti kuulemma alkutunnista kieltä
valuttiin välillä mystisesti aidalle

Parannusta:
kevyt edestä

Venla videoi tuntiamme:

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Arabiloikkia alas ja ylös

Sunnuntaina oli vielä hyvä keli kun palasin Suomeen. Maanantaina taas päästiin niukasti +10°C yläpuolelle ja illan satoi vettä. Tuntilista tarjosi kuitenkin aikamoisen yllätyksen: uusi arabi Aapo. Ratsukoita tunnille tuli 5.

Hoitaessa heppa oli vähän herkkis. Harja taisi ensin olla liian kova, päätä ei olisi saanut harjata ja kuolaimia ei olisi halunnut millään suuhun. Selvisin kuitenkin ajoissa kentälle.

Menin penkiltä kyytiin ja hetken kaikki vaikutti olevan ok. Sitten hepo kiihdytti laukkaan ja sain käännettyä ympyrälle. Mutta ei oikein hidastanut vaan pyörittiin ympyrää. Lopulta otin enemmän vain sisäohjasta ja sain käännettyä niin pienelle ympyrälle että hidasti. Kauaa ei tätä riemua kestänyt kun spurttasi uudestaan. Yritin jotenkin pysyä kyydissä mutta kun hepo oli niin kaita niin en saanut jalkoja kunnolla ympärille ja tuntui että joka pohkeen hipaisusta meni lujempaa. Satula keikahti vasemmalle kyljelle ja heppa oli väärässä askellajissa. Yritin hypätä hallitusti alas mutta eihän se onnistunut vaan pyllähdin. Ehdotin jo että saisinko jonkun muun ratsun mutta ei ollut tarjolla.

Uudella yrityksellä menin suoraan maasta kyytiin ja ope painoi vastaan. Kiristettiin vyötä ihan kunnolla. Heppa yritti ottaa kierroksia mutta ope ohjissa rauhoitti molempia. Käyntiin lähdettiin ohjat tuntumalla ja ohje oli ratsastaa sitä ihan niin kuin mitä tahansa muutakin hevosta. Ihme ja kumma tämä toimi. Ei säntäilty. Käynnissä kavalettien yli. Rauhallisesti raviin. Pientä epätasaisuutta toki. Laukat nousi näppärästi. Tosin vähän huijasin ja maiskutin nostoissa kun heppa oli niin ääniherkkä. Kavaleteistä yli, ohjautui. Laukkaa pystyi jopa vähän säätelemään. Pikkuhiljaa rupesin rentoutumaan. Tehtiin siirtymiä ravista ja laukasta käyntiin. Parani. Vähän tuijotteli opea kulmassa.

Sitten loikittiin ristikkoa laukassa molemmista suunnista. Kertaalleen pudotettiin kun askel ei sopinut ja tultiin ihan juureen. Mutta ei Aapoa haitannut. Este nousi ja yhä helposti yli.

Sitten tultiin pikkurata. Pysty, okseri ja toinen pysty, isolla s-kuviolla. Tultiinkohan 2 vai 3 kierrosta. Lopulta hypättiin okseri vielä uudestaan perään. 80 cm kierros meni hyvin ja vikalla kierroksella esteet oli metrin pintaan. Empimättä yli. Vika kierros tallentui videolle eikä karma iskenyt näpeille. Mehän hypättiin jopa suht sujuvasti. Ei olisi alkuminuuttien perusteella uskonut!

Loppuraveissa otti vähän kipinää kun Listra pinkoi hetken yksinään. Pysyin kuitenkin kyydissä. Loppukäynnit maastossa meni suokkivarmuudella. Ei hätkynyt eikä tuijotellut. Ohjia en kuitenkaan uskaltanut päästää pois tuntumalta.

Jalkojen kylmäys onnistui helposti kun ahne heppa sai syötyä samalla. Siinä huomasi myös muita arabipiirteitä, meinasi välillä tulla turhan syliin.

Alkutunnin maastoutuminen jäi kaivelemaan vaikka muuten meni ihan hyvin. En ole varma olisinko tarpeeksi kärsivällinen tämän kuskiksi. Ja onhan se järkyttävän kapea. Omasta mielestä pitkähköt jalustimeni näyttivät kuulemma todella lyhyiltä. Video paljastaa ainakin sen että jalkani olivat hypyissä alhaalla, jihuu!

Ongelmia:
kuolainten laitto
selkäännousun kiihdyttely
satula pyörähti kyljelle ja kuski maahan
kuulin opetusta välillä huonosti

Parannusta:
ohjat tuntumalla kulki tasaisesti
ei katsonut esteitä
ei hermostunut pudotuksesta
empimättä kaikesta yli
maastossa oli todella tasainen
niin nälkäinen että jalat sai letkutettua ongelmitta

Jenna kuvasi vikan ratamme:

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Perjantaina vielä toiveratsuilla

Perjantain sääennuste lupasi sateen uhkaa ja +16°C. Olikin positiivinen yllätys kun paistoi aurinko. Pakko oli vaihtaa hyppyreissulle lyhythihaiseen paitaan kun tuli kuuma jo odotellessa. Heppatoive ykkönen meni läpi ja kolmatta päivää hyppäsin Tip Toella.

Mentiin koko reissu aika tiiviisti eikä juuri kävelty väleissä. Käytiin kauhukuja ja hypättiin taas peltojen välissä, laukattiin alapellolla ja tultiin perään muuri ja pari tukkia. Siinä taas kun käytiin ravissa niin rytmi katosi ja tuli aika kamala loikka ekalle tukille. Alkumatkasta olisi saanut vähän päästellä suoralla mutta edessä oli hitaampi kaveri niin ei mahduttu. Kiilasin jatkossa niiden ohi. Kauhukujalla päästelin esteiden välissä vähän omin lupineni. Tänään piti pidättää aika kovaa että sain tamman hidastamaan. Nyt hypättiin myös kauhukujan jatke eli 3 estettä takaisinpäin.

Pääosin menin meistä noin neljäntenä ja se oli hyvä paikka. Edessä ei ollut hidastelijoita vaan edettiin vetoporukan vauhtia. Ehkä olin itse vähän hyydyksissä sillä taas tuli useampi huonompi ponnistuspaikka ja sitä myöten huonompi hyppykin. Onneksi Tip Toe oli turvaratsu, joka meni yli vaikka sähelsin mitä. Vasemman yläpellon isommat renkaat hypättiin aika kaukaa mutta heppa ei empinyt yhtään millekään esteelle.

Välilammessa ei käyty. Vikana hyppynä tultiin pikkulasku lampeen ja tukki lammessa. Ihan ok. Koko reissu mentiin reilussa tunnissa ja vähän lyhyeltä se tuntuikin.

Vasta kun palattiin tallille niin satoi vähän. Loistava ajoitus.

Ongelmia:
välillä piti pidättää aika kovasti
ponnistuspaikoissa oli vähän hakemista
oltiin aika lyhyt reissu

Parannusta:
kaikesta empimättä yli
keli oli hyvä

torstai 1. kesäkuuta 2017

Toinen kerta samalla hyppyhepalla tällä reissulla

Torstain iltapäivätunnille sain ensimmäistä kertaa tältä reissulta tutun hyppyhepan. Jatkoin eilisen Tip Toen kanssa. Sen laitoin myös ensimmäiseksi perjantain toivelistalle, toiseksi Cambellin.

Satoi yhä muttei enää ihan niin pahasti. Hypättiin myös nurmella eikä lipsuttu. Tosin liukasta oli sillä yksi heppa meni nurin. Ei onneksi käynyt mitään. Laitumelle hypyssä me kopsautettiin etujalat ihan kunnolla esteeseen mutta pysyttiin pystyssä. Suoralla (kevyessä istunnassa) annoin mennä ja huiput oli 36,6 km/h. Vähän odotin että tuleeko huutia mutta ei tullut. Kaveristakin päästiin etäältä ongelmitta ohi.

©Virpi


Tultiin taas runsaasti alashyppyjä sekä tiukka alamäki käynnissä. Hypättiin aika reippaaseen tahtiin eikä ollut tavanomaista pitkää kävelyä välissä. Tip Toe oli aika pelastaja ja meni yli vaikka toin huonostikin esteelle. Kuunteli kuitenkin ja välillä otti pikkuaskeleen tai lähti kauempaa jos pyysin. Mukaan mahtui kyllä pari tamman omaakin ratkaisua. Omistajan läsnäolo auttoi ja skarppasin. Kun joku välillä kommentoi vierestä että erittäin hyvin niin kyllä niitä kommentteja tahtoo saada lisää.

©Virpi


Tämän reissun riemu oli bonusesteet. Kolme meistä sai hypätä ison tukin. Isommat alashypyt veteen markkinoitiin että vain hyvin rohkeille. Sinne vaan. Ei olleet pahoja ja Tip Toe osasi laskeutua sulavasti. Olisiko vesirajaan ollut jotain metrin pintaan pudotusta ja pohjaan sitten vielä rahtunen lisää. Nämä tuli videolle (tekstin lopussa).

©Virpi


Loppulammella tamma innostui raviin kun olin polvillani kyydissä. Mielestäni se oli vain hauskaa. Jiihaa. Onneksi oli rainlegsit niin ei polvet roiskuneet märiksi.

Aikamoinen turvaratsu tämäkin oli. Mielelläni jatkaisin sillä vielä huomenna. Ihanan kevyt edestä.

Ongelmia:
lähes kompastui yhteen esteeseen
oli liukasta (yksi heppa meni nurin)

Parannusta:
eteni innokkaasti
kaikesta helposti yli
päästiin hyppäämään isompia bonusesteitä
ratsastuksen jälkeen omistaja kehui miten ratsastan extremely well (ja pari muuta meistä myös)

Virpi kuvasi isot hyppymme:

Day 4, raining

Torstaina satoi vettä. Poolon päälle takki ja housujen päälle rainlegsit. Ehkä eilinen huokailuni Shannonin ikävästä (myytiin Ruotsiin) vaikutti ja sain aamun hyppelyille eilisen sileän maaston tammani Izzyn.

Kävellessä heppa oli yhä vähän hidas. Laukassa oli vauhtia hyvin ja sai pidättää. Pysyi kuitenkin käsissä. Siitä en niin välittänyt että aina hidastaessa (eli laukasta käyntiin/seis) veti päätä alas.

Käytiin hyppäämässä kahdeksikko ja hypättiin jotain muitakin useamman esteen pätkiä. Jo alkuun huomasin että heppa hyppää mieluummin kaukaa kuin läheltä eikä ole kovin vesi-innokas. Reissun aikana tuli kymmenkunta hyppyä kun lähdettiin mielestäni loikkaan noin askelta liian aikaisin. Pysyin kyllä helposti mukana mutta osa tuli ihan yllätyksenä enkä aina ollut ihan nätisti mukana. En vetänyt suusta mutta ohjat lipesi ainakin kerran ihan kokonaan. Myös minihyppy vedestä ylös oli tamman mielestä suuruusluokkaa 120 cm okseri.

Ei otettu kieltoja mutta yksi uusinta kun viimeinen tukki jäi hyppäämättä koska en tajunnut että sekin pitää tulla. Onneksi tähän sai samalla uusittua tuon hypyn vedestä ylös ja nyt meni paremmin. Olin ihan tyytyväinen että välilampeen ei menty nyt alashypyillä. Muuten tultiin alashyppyjäkin ja meni ihan ok. Erityisempiä kehuja ei tullut ja omasta mielestäni ratsastin huonohkosti.

Puskien läheisyydessä tamma yritti syödä lähes aina kun oli tarpeeksi lähellä. En tykännyt. Pidemmällä laukkapätkällä yritin mennä kaverista ohi mutta Izzyllä kilahti päässä. Kun tajusi että mennään ohi niin rupesi pomppimaan ihan omiaan. Pää ylös ja perä maahan, ei sitten mentykään ohi. Ei onneksi loikkinut mitään kovin isoja.

Keli oli märkä ja ns. vedenpitävä takkini kastui läpimäräksi. Ehkä jo ensimmäinen pesukonepesu oli sille liikaa (oikeanlaisella pyykkiaineella jopa). Onneksi oli niin lämmintä ettei tullut vilu. Vielä suuremmaksi onneksi oli kuivat vaihtovaatteet mukana hanskoja myöten.

Hack eli sileän maasto jätettiin liiallisen märkyyden vuoksi välistä. Olisin hyvin voinut mennä.

Ongelmia:
hidastaessa veti päätä alas
yritti syödä
oli märkää
lähti välillä holtittoman kaukaa hyppyihin
vesihypyt oli välillä muutenkin erikoisia
meinasi lähteä pomppimaan kun oltiin laukkaamassa kaverin ohi

Parannusta:
kaikesta yli

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Iltapäivällä suursuosikki ja vähemmän hyppyjä

Keskiviikon iltapäivätunnille sain kuulemma isojakin hyppäävän Tip Toen. Kirjava tamma, korkeutta jotain 160 cm paikkeilla. Toinen ohjaajista sanoi että sen top vitosessa.

Käytiin alkuun hyppäämässä kaksi tukkia, lätäkön läpi, tien toiselta puolelta yksittäinen tolppapino, tukki ja avaimenreikä ja lopuksi muuri. Sitten lähdettiin kävelemään tietä pitkin. Odotin että oltaisiin menty lehmälaitumelle mutta mentiinkin siitä vain ohi ja lopulta tultiin samaan paikkaan takaisin. Tiellä tuli jokunen auto vastaan mutta ohitukset meni siististi. Ensimmäisissä hypyissä tamma tuntui siltä että ohjia lyhentämällä ratsun kaulaa voisi lyhentää loputtomiin. Piti siis keskittyä antamaan vähän ohjaa ja olemaan kerimättä.

©Rachel Howard


Pellolla hypättiin yksitellen kahden askeleen sarja, heti perään kapea laavu ja lopuksi tukkihauta. Väliin tuli 2 askelta muttei vieläkään kovin tasaisesti vaan iso ja pieni. Muut meni ihan ok. Tip Toe rupesi kiihtymään loppua kohti.

Odottelua tuli väliin aika paljon. Sitten tultiin taas yksitellen vedestä kaukaa tiukasta ylämäestä tukki, risut perään ja vielä muuri. Tässäkin tuntui että heppa tiesi tarkkaan mitä ollaan tekemässä. Vähän rupesi tohottamaan lähdöissä ja poikitteli. Saatiin lähtövuoromme taas vähän alumpaan.

©Rachel Howard


Lopuksi tultiin vielä hyppy alas veteen, vedessä tukki ja sen perästä toinen. Taas tämän jälkeen hepo tajusi itse himmailla raviin ennen toista vettä. Matkalla toiselle pellolle hypättiin vielä yksittäinen tukki ja sitten yksittäinen muuri. Pellolla hypättiin vielä joku ja se meni ihan ok.

©Rachel Howard


Välihengailua lammella ei tällä reissulla ollut. Sen verran vaan käytiin siinä kun käveltiin siitä läpi tukille. Lammen nurkilla oli myös valokuvaaja. Unohdin hymyillä ekoissa kuvissa ja ekoissa ja vikoissa en edes tajunnut että kuvaaja on paikalla.

©Rachel Howard


Reissuun meni taas lähes 1,5 tuntia mutta hyppyjä tuntui tulleen todella vähän. En oikein päässyt selville tamman olemuksesta. Reipas ja suht tasainen. Aika innokas lopuksi. Ei ollut ainakaan aluksi tarkka jaloistaan vaan kolisteli etusiaan esteisiin. Tuli pidätteistä takaisin. Satulaa purettaessa oli aika häslä eikä seissyt paikallaan. Muille hevosille ei äkäillyt vaikka ohjaajan heppa meinasi pari kertaa tulla iholle. Tielläkin sai kulkea kaverin kanssa rinnakkain ilman mitään mutinoita. Vaikka välillä heilutteli päätään käynnissä niin ei nykinyt yhtään ohjia.

Kiva heppa, mieluusti menisin sillä toistekin.

Ongelmia:
hyöri satulaa purettaessa
kuumahti lopuksi
taivaasta tippui linnunkakkaa housuille

Parannusta:
kaikesta empimättä yli
innostui sopivasti