Päivän jälkimmäinen kisaratsuni oli Fossi. Sille olin jo kolmas kuski tänään. Ratsun sain valmiina heti toisen ratansa jälkeen. Fossinkin kanssa verkattiin pihalla. Aikaa taisi olla 4 ratsukon verran. Alotettiin käynnissä ja tehtiin siirtymiä. Parhaimmillaan pääsin hienosti eroon Fossin tyypillisestä turvannykimisestä pysähdyksissä. Fossin kanssa pyöreänä pysähtyminen oli paljon helpompaa kuin Flikalla.
Ravissa meinasi alkuun olla vain kaahovaihde. Arvelin että olisiko ratsu jo vähän väsähtänyt. Mutta eihän tämä nyt niin rankkaa ole kun yleensäkin torstaisin juoksee ainakin 2 tuntia. Ravi parani pikkuhiljaa ja löytyi malttivaihdekin. Välillä ratsun keskittyminen herpaantui tuijottelemaan kentän ulkopuolisia juttuja. Onneksi ei kuitenkaan kovin usein. Estepuolella verkkaaminen ei onnistunut kun siellä oli liikaa ylimääräisiä virikkeitä.
Laukassa Fossi meinasi olla reipas. Nousin kevyeen istuntaan hetkeksi ja ratsu rauhottui. Kivan kiihtymättä saatiin sitten Fossinkin kanssa pyöriteltyä parit pääty-ympyrät ja lävistäjät. Laukasta alaspäin ei ollut Fossinkaan kanssa kovin priimaa. Ravista seis onnistui välillä hyvin, välillä aika huonosti.
Melko pian oli oman vuoron aika. Mutta kaiken ehdin verkassa tehdä mitä aioinkin. Kovin suuria suunnitelmia ei edes ollut.
Fossinkin kanssa tehtiin suht siisti suoritus ilman rikkoja. Parhaat numerot oli kuuspuolosia, joita oli kummaltakin tuomarilta useampi. Laukasta käyntiin tuli kummaltakin puoli pistettä vähemmän kuin Flikan kanssa. Kovin kaunista se ei ollutkaan. Mutta muistin hymyillä eikä tullut mitään katastrofeja. Edelleen tuli kehuja tarkoista teistä. Valmistele tehtävät puolipidättein ja taivutukset vielä pehmeämmiksi. Turha valittaa ettei Fossi osaisi kun pro-kuskinsa kanssa sai B:0:sta 61,7 %. Meidän loppuprossiksi tuli 59,4 (59,2 & 59,6 %) eli täsmälleen sama kuin viimeksi B:0:sta. Jotain 59 pintaan olisin itse tuomaroinut itselleni. Lisää treeniä vaan. Seuraavaksi tosin mieluisamman lajin pariin parin viikon päästä.
Catherine videoi:
sunnuntai 16. marraskuuta 2014
Kakkosratsulla koulukisoissa
Tallimestaruuksiin himoitsemani toinen ratsu olikin mulla lähtövuorossa ekana. Eli Flika. Kenttä oli tarpeeksi hyvässä kunnossa verkkoihin, joten siinä säästettiin vähän aikaa kun ei tarvinnut verkata ryhmissä. Keli oli hitusen plussan puolella ja edelleen oli ihana ratsastaa valoisalla.
Flika oli omaan tapaansa ihanan kiltti hoitaa. Edellisestä kerrasta on kyllä sen verran aikaa etten äkkiseltään edes muista että koska. (Blogi kertoo että toukokuun kisoissa.) Koska nämä olivat harkkakisat niin laitoin suojat ja piuhat. Pohdin gramaaneita mutta mietiskelin että mitä tammalla on viimeaikoina tunneilla ollut. Päädyin piuhoihin. En jaksanut letittää. Olin tamman eka kuski kolmesta.
Verkattiin pihalla. Pyörittelin suurimmaksi osaksi käyntiä. Halusin tammaa taipumaan ja rennoksi. Aika heikosti onnistui, varsinkin oikealle oli asetuksetkin aika hukassa. Yritin käyttää pohkeita huolellisesti ja riittävästi mutta ei juuri parantunut. Sekä käynnin että ravin yritin pitää rauhallisina. Laukka eteni itsestään rennoimpana mutta meno oli muuten jotenkin jäykkää ja rullaamatonta. Ei onneksi kuumunut eikä tuijotellut mitään. Ehkä parin tunnin pyörittelyllä olisi tullut hyvä. Ehdittiin kuitenkin verkata ihan hyvin kun kisat oli aavistuksen myöhässä.
Itse suoritus meni vähän jännittyneesti. Ei rikkoja mutta kaikki alaspäin siirtymät pahasti kättä vasten. Oma arvio olisi tuosta ollut n. 55 %. Omalta opelta tulikin 55,8 % mutta toiselta tallinomistajalta 58,6 %. Alunperin pisteet oli tähän toiseen paperiin laskettu väärin ja oli 60,8 %. Hienoltahan se näytti mutta pakko oli tarkistuslaskea. Eikä voi tulla yli 60 % tulosta jos paperi on täynnä viispuolikkaita ja kutosia. Tarkoista teistä saatiin kehuja kummaltakin ja 6,5. Lopullinen oikea tulos oli siis 57,2 % ja KN:n ja B:0:n 18 kisaajan joukosta 15. Ihan kiltisti.
Tältä se näytti:
Flika oli omaan tapaansa ihanan kiltti hoitaa. Edellisestä kerrasta on kyllä sen verran aikaa etten äkkiseltään edes muista että koska. (Blogi kertoo että toukokuun kisoissa.) Koska nämä olivat harkkakisat niin laitoin suojat ja piuhat. Pohdin gramaaneita mutta mietiskelin että mitä tammalla on viimeaikoina tunneilla ollut. Päädyin piuhoihin. En jaksanut letittää. Olin tamman eka kuski kolmesta.
Verkattiin pihalla. Pyörittelin suurimmaksi osaksi käyntiä. Halusin tammaa taipumaan ja rennoksi. Aika heikosti onnistui, varsinkin oikealle oli asetuksetkin aika hukassa. Yritin käyttää pohkeita huolellisesti ja riittävästi mutta ei juuri parantunut. Sekä käynnin että ravin yritin pitää rauhallisina. Laukka eteni itsestään rennoimpana mutta meno oli muuten jotenkin jäykkää ja rullaamatonta. Ei onneksi kuumunut eikä tuijotellut mitään. Ehkä parin tunnin pyörittelyllä olisi tullut hyvä. Ehdittiin kuitenkin verkata ihan hyvin kun kisat oli aavistuksen myöhässä.
Itse suoritus meni vähän jännittyneesti. Ei rikkoja mutta kaikki alaspäin siirtymät pahasti kättä vasten. Oma arvio olisi tuosta ollut n. 55 %. Omalta opelta tulikin 55,8 % mutta toiselta tallinomistajalta 58,6 %. Alunperin pisteet oli tähän toiseen paperiin laskettu väärin ja oli 60,8 %. Hienoltahan se näytti mutta pakko oli tarkistuslaskea. Eikä voi tulla yli 60 % tulosta jos paperi on täynnä viispuolikkaita ja kutosia. Tarkoista teistä saatiin kehuja kummaltakin ja 6,5. Lopullinen oikea tulos oli siis 57,2 % ja KN:n ja B:0:n 18 kisaajan joukosta 15. Ihan kiltisti.
Tältä se näytti:
lauantai 15. marraskuuta 2014
Pukiton maasto hiekkakuopille
Perjantaina tunnin jälkeen huokailin taas kuinka kiva Harmonialla oli mennä. Tallinpitäjä sitten kyseli että koska tulen seuraavan kerran ja ehdotti seuraavalle päivälle maastoa. Heti ekana henkäisin että enhän mä ilman satulaa voi maastoon lähteä. Mutta hiertymät on saaneet levätä jo sen aikaa että voi laittaa satulan. Näin olin helppo ylipuhuttava.
Lauantaina oli ihana mennä tallille valoisalla. Tamma löytyi tarhasta mutta ei hörissyt. Oli kuitenkin asiallisesti. Harjatessa tosin piti taas ottaa taikasauva (raippa) apuun taikomaan tammasta paremmin käyttäytyvä. Seinään kahlittu syövä tamma oli kuitenkin riittävän asiallinen hoitaa myös omassa karsinassaan. Ope sanoi että jos sikailee niin käytävälle vaan. Satulan laitto vähän kiukutti. Kehtasipa vielä yrittää haukata opea selästä kun tarkisti vyömme. Onneksi olin hereillä nykäisemässä ohjasta.
Tänään kyseessä olikin siis 2h maasto eikä 2x 1h maasto kuten kuvittelin. Ope kertoi että lähdetään hiekkakuopille, jee! Etukäteen toki pelkäsin kuinka Hoo käyttäytyy. Muistelen aiempien reissujen pukkeja. Hepo oli virkeä mutta käsissä pysyvä. Välillä pörhisteli vähän tarpeettomasti. Alkumatkasta mentiin tosi pitkät käyntipätkät, joten kuskikin ehti rentoutua. Ravipätkät oli lyhyitä eikä Hoo tehnyt mitään tyhmää. Kun ennakoin ja pyysin sen raviin ennen kuin edellä menevä ampaisi eteenpäin niin vältyttiin omilta singahduksilta.
Kuopille oli aika pitkä matka. Kun päästiin sinne niin hepo pörhistyi entisestään. On tainnut tottua että kohta päästellään täysiä. Maisemat oli tosi hienot. Vähän samaa luokkaa ympäristönä kuin Pikkaralan kuopat mutta jylhempää. Yritin rentoutella heppaa asetuksilla. Mentiin pätkät ravia ja omin lupineni vähän laukkasin letkan hännillä. Tosi rauhallista laukkaa eikä tamma yrittänyt mitään.
Porukan kanssa laukattiin ylämäessä. Kovin pitkälle ei päästy kun tuli kaaoksen alkeita yhden hepan ohitellessa muita. Hoo kuunteli pidätteet ja jäi laukkaamaan lähes paikoilleen. Ei mitään ylimääräisiä pomppuja! Ja sitten odoteltiin (lähes) rauhassa aloillamme ja käynnissä että muutkin sai ratsunsa käyntiin. Ei katastrofia.
Loppumatkasta mentiin metsäpolkuja, joissa oli sekä vähän kivikkoa että aika jyrkkiä alamäkiä. Otin pari oksatökkäisyä ja muutaman kerran piti vetää jalka pois hevosen ja puun välistä. Tykkään vähän leveämmistä poluista. Hoolla oli välillä vähän kiire mutta saattoi sille välillä antaa pidempääkin ohjaa. Tulipa loppumatkasta väisteltyä vielä pitkospuitakin. Yhdessä ahtaammassa kohdassa oli pakko mennä laudoituksella (kesti hevosen onneksi). Vaan olipa märät laudat liukkaat kesäkenkien alla. Onneksi oli monta jalkaa maassa kun neljäs lipsui.
Kentällä otettiin vielä laukkapätkät. Ope käski rentouttaa jalat ettei meno jarrutu. Yritin patistella eteenpäin. Ihan ok liikkui, vasemmassa jopa sangen kivasti.
Heppa hikosi märäksi vaikkei kovin lujaa menty. Taisi olla vähän liikaa padottua energiaa, jota purki jännityksenä. Tunnin jälkeen taas melko pienellä luimimisella selvisin harjaamisesta.
Ongelmia:
virtaisa ratsu
Parannusta:
ei pukkeja!
pysyi käsissä
Lauantaina oli ihana mennä tallille valoisalla. Tamma löytyi tarhasta mutta ei hörissyt. Oli kuitenkin asiallisesti. Harjatessa tosin piti taas ottaa taikasauva (raippa) apuun taikomaan tammasta paremmin käyttäytyvä. Seinään kahlittu syövä tamma oli kuitenkin riittävän asiallinen hoitaa myös omassa karsinassaan. Ope sanoi että jos sikailee niin käytävälle vaan. Satulan laitto vähän kiukutti. Kehtasipa vielä yrittää haukata opea selästä kun tarkisti vyömme. Onneksi olin hereillä nykäisemässä ohjasta.
Tänään kyseessä olikin siis 2h maasto eikä 2x 1h maasto kuten kuvittelin. Ope kertoi että lähdetään hiekkakuopille, jee! Etukäteen toki pelkäsin kuinka Hoo käyttäytyy. Muistelen aiempien reissujen pukkeja. Hepo oli virkeä mutta käsissä pysyvä. Välillä pörhisteli vähän tarpeettomasti. Alkumatkasta mentiin tosi pitkät käyntipätkät, joten kuskikin ehti rentoutua. Ravipätkät oli lyhyitä eikä Hoo tehnyt mitään tyhmää. Kun ennakoin ja pyysin sen raviin ennen kuin edellä menevä ampaisi eteenpäin niin vältyttiin omilta singahduksilta.
Kuopille oli aika pitkä matka. Kun päästiin sinne niin hepo pörhistyi entisestään. On tainnut tottua että kohta päästellään täysiä. Maisemat oli tosi hienot. Vähän samaa luokkaa ympäristönä kuin Pikkaralan kuopat mutta jylhempää. Yritin rentoutella heppaa asetuksilla. Mentiin pätkät ravia ja omin lupineni vähän laukkasin letkan hännillä. Tosi rauhallista laukkaa eikä tamma yrittänyt mitään.
Porukan kanssa laukattiin ylämäessä. Kovin pitkälle ei päästy kun tuli kaaoksen alkeita yhden hepan ohitellessa muita. Hoo kuunteli pidätteet ja jäi laukkaamaan lähes paikoilleen. Ei mitään ylimääräisiä pomppuja! Ja sitten odoteltiin (lähes) rauhassa aloillamme ja käynnissä että muutkin sai ratsunsa käyntiin. Ei katastrofia.
Loppumatkasta mentiin metsäpolkuja, joissa oli sekä vähän kivikkoa että aika jyrkkiä alamäkiä. Otin pari oksatökkäisyä ja muutaman kerran piti vetää jalka pois hevosen ja puun välistä. Tykkään vähän leveämmistä poluista. Hoolla oli välillä vähän kiire mutta saattoi sille välillä antaa pidempääkin ohjaa. Tulipa loppumatkasta väisteltyä vielä pitkospuitakin. Yhdessä ahtaammassa kohdassa oli pakko mennä laudoituksella (kesti hevosen onneksi). Vaan olipa märät laudat liukkaat kesäkenkien alla. Onneksi oli monta jalkaa maassa kun neljäs lipsui.
Kentällä otettiin vielä laukkapätkät. Ope käski rentouttaa jalat ettei meno jarrutu. Yritin patistella eteenpäin. Ihan ok liikkui, vasemmassa jopa sangen kivasti.
Heppa hikosi märäksi vaikkei kovin lujaa menty. Taisi olla vähän liikaa padottua energiaa, jota purki jännityksenä. Tunnin jälkeen taas melko pienellä luimimisella selvisin harjaamisesta.
Ongelmia:
virtaisa ratsu
Parannusta:
ei pukkeja!
pysyi käsissä
perjantai 14. marraskuuta 2014
Tasapainoilua
Perjantaina piti tietysti tuppautua illalla ratsastamaan kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Tällä kertaa en riskeerannut vaan laitoin jo kyselyyn toiveen Harmoniasta. Hoo myös luvattiin.
Tallilla kysyin että saanko jatkaa ilman satulaa. Lupa herui. Ratsukoita tunnilla oli 5 ja pitkästä aikaa meitä opetti nk. kesäope. Keli oli nollan tuntumassa. Kenttä oli tosi hyvässä kunnossa.
Tamma oli semikiltti hoitaessa. Pelkällä harjalla uhkailu ei auttanut vaan lopulta oli haettava raippa käteen. Asenteeni oli ”jos et ole kiltisti niin syön sinut”. Ei ihan auktoriteetti riittänyt. Väistö- ja talutusharjoitukset meni kuitenkin ihan ok.
Alkutunti tehtiin voltteja käynnissä ja pitkät sivut mentiin ravissa. Hepo oli jotenkin nippuuntuneen oloinen. Jännittyi ja lyhensi kaulaa mutta takajalat tuli kaukana takana ja selkä painui notkolle. Ilman satulaa tunsi selän jännitykset hyvin. Yritin saada sitä vähän rennommaksi, mieluummin vaikka pidemmälle kaulalle. Ravi oli alkuun vähän hiipimistä. Ope kaipasi enemmän liikettä ja lopulta kun rupesin komentamaan kunnolla liikkumaan niin muukin helpottui.
Jakauduttiin ympyröille tekemään siirtymisiä. Saatiin Hartsan kanssa ihan oma ympyrä. Oi että oli taas hankalaa ylipäänsä pysyä ympyrällä. Tammalla oli kummaa liirailua. Uralla oli hankala päästä käymään, takaosa kulki omia reittejään jne. Mutta lohikäärmehän kuulostaa aika luikerolta. Ravia, käyntiä ja pysähdyksiä alkuun. Yli 3/4 ympyrää harjotusravissa oli meille liian pitkä yhtenäinen pätkä. Meno parani kun rupesin tekemään vähän omia temponmuutoksia. Hyvin tuli ravista käyntiin tai seis, takaisin liikkeelle lähti vähän tahmeammin.
Tehtävää vaihdettiin ja puoli ympyrää ravissa, puomille seis, laukannosto ja puoli ympyrää laukkaa. Taisi nostaa joka kerta oikein. Vaan ite varmistelin ja kippasin nostossa etukenoon. Kun lakkasin kenoutumasta niin laukat lakkasi nousemasta. Pyysin välillä ihan kunnolla eteen. Kivointa oli tehdä omia kontrolliharjotuksia. Laukasta kahdessa askeleessa seis juuri vetämättä! Huippua! Ihana että joku kuuntelee pidätteitä. Ja toiseen suuntaan samat jutut.
Lopuksi ruvettiin tulemaan ympyrää mutterina. Yritin alkuun 8 suoralla sivulla mutta 6 sopi paremmin. Ratsu rupesi letkistymään ja liikkui. Kun vaihdettiin suuntaa niin muoto ei noussut yhtään asetuksen vaihtuessa. Jes! Opekin kehui että kulkee kouluratsun muodossa eikä pitkänä kuten yleensä. Kivalta tuntuikin. Eteni ja oli suht kevyt edestä. Ei ihan priimaa mutta 99,5 %. Laukkoja olisi ollut kiva ottaa vielä vähän lisää mutta sitten aika oli jo lopussa ja oli loppukäyntien aika.
Ihana Harmonia! Ei mitään omia vinkeitä ratsailla. Takamus tuli taas helläksi muttei ihan pahiten. Tunnin jälkeen harjatessa taisi tulla yksi luimu.
Samoissa puuhissa ilman satulaa kimoilemassa oli tänään myös Anne toisella puolen Suomea.
Ongelmia:
tallikäytös ei priimaa
ympyrällä pysyminen
olisi voinut olla vähän rennompi alkuun
Parannusta:
kuunteli pidätteet hyvin
ei säikkyjä tai kyttäystä kentällä
lopuksi tuli aika hyväksi
Tallilla kysyin että saanko jatkaa ilman satulaa. Lupa herui. Ratsukoita tunnilla oli 5 ja pitkästä aikaa meitä opetti nk. kesäope. Keli oli nollan tuntumassa. Kenttä oli tosi hyvässä kunnossa.
Tamma oli semikiltti hoitaessa. Pelkällä harjalla uhkailu ei auttanut vaan lopulta oli haettava raippa käteen. Asenteeni oli ”jos et ole kiltisti niin syön sinut”. Ei ihan auktoriteetti riittänyt. Väistö- ja talutusharjoitukset meni kuitenkin ihan ok.
Alkutunti tehtiin voltteja käynnissä ja pitkät sivut mentiin ravissa. Hepo oli jotenkin nippuuntuneen oloinen. Jännittyi ja lyhensi kaulaa mutta takajalat tuli kaukana takana ja selkä painui notkolle. Ilman satulaa tunsi selän jännitykset hyvin. Yritin saada sitä vähän rennommaksi, mieluummin vaikka pidemmälle kaulalle. Ravi oli alkuun vähän hiipimistä. Ope kaipasi enemmän liikettä ja lopulta kun rupesin komentamaan kunnolla liikkumaan niin muukin helpottui.
Jakauduttiin ympyröille tekemään siirtymisiä. Saatiin Hartsan kanssa ihan oma ympyrä. Oi että oli taas hankalaa ylipäänsä pysyä ympyrällä. Tammalla oli kummaa liirailua. Uralla oli hankala päästä käymään, takaosa kulki omia reittejään jne. Mutta lohikäärmehän kuulostaa aika luikerolta. Ravia, käyntiä ja pysähdyksiä alkuun. Yli 3/4 ympyrää harjotusravissa oli meille liian pitkä yhtenäinen pätkä. Meno parani kun rupesin tekemään vähän omia temponmuutoksia. Hyvin tuli ravista käyntiin tai seis, takaisin liikkeelle lähti vähän tahmeammin.
Tehtävää vaihdettiin ja puoli ympyrää ravissa, puomille seis, laukannosto ja puoli ympyrää laukkaa. Taisi nostaa joka kerta oikein. Vaan ite varmistelin ja kippasin nostossa etukenoon. Kun lakkasin kenoutumasta niin laukat lakkasi nousemasta. Pyysin välillä ihan kunnolla eteen. Kivointa oli tehdä omia kontrolliharjotuksia. Laukasta kahdessa askeleessa seis juuri vetämättä! Huippua! Ihana että joku kuuntelee pidätteitä. Ja toiseen suuntaan samat jutut.
Lopuksi ruvettiin tulemaan ympyrää mutterina. Yritin alkuun 8 suoralla sivulla mutta 6 sopi paremmin. Ratsu rupesi letkistymään ja liikkui. Kun vaihdettiin suuntaa niin muoto ei noussut yhtään asetuksen vaihtuessa. Jes! Opekin kehui että kulkee kouluratsun muodossa eikä pitkänä kuten yleensä. Kivalta tuntuikin. Eteni ja oli suht kevyt edestä. Ei ihan priimaa mutta 99,5 %. Laukkoja olisi ollut kiva ottaa vielä vähän lisää mutta sitten aika oli jo lopussa ja oli loppukäyntien aika.
Ihana Harmonia! Ei mitään omia vinkeitä ratsailla. Takamus tuli taas helläksi muttei ihan pahiten. Tunnin jälkeen harjatessa taisi tulla yksi luimu.
Samoissa puuhissa ilman satulaa kimoilemassa oli tänään myös Anne toisella puolen Suomea.
Ongelmia:
tallikäytös ei priimaa
ympyrällä pysyminen
olisi voinut olla vähän rennompi alkuun
Parannusta:
kuunteli pidätteet hyvin
ei säikkyjä tai kyttäystä kentällä
lopuksi tuli aika hyväksi
torstai 13. marraskuuta 2014
Laukan säätämistä ja tasapainotusta
Arvelin vähän että tänään olisi voinut olla koulutunti luvassa kun sunnuntaina on tallikoulumestaruudet. Olin väärässä eikä haitannut. Ratsukseni halusin Fossin ja sen myös sain. Hoitaessa oli ihanan kiltisti kuten aina.
Esteitä kasattiin kaksi kavalettia (minipystyä) kummallekin pitkälle sivulle. Toiseen väliksi 5 m, toiseen 7 m. Lävistäjälle okseri.
Heti alkuun yritin saada Fossin kulkemaan rauhassa. Käynnissä meinasi vähän kiihtyä mutta ravissa kulki aika tasaisesti ja kuunnellen. Laukassa päätin välttää edelliskerran kädelle makoilun. Alkuverkassa onnistui jotenkuten. Tehtiin ympyröitä ja loivia kiemurauria. Edelliskerran perusteella lienee helppo arvata että Fossi ei laukkoja vaihdellut vahingossa vääriksi.
Aika pitkät laukkahöykyytykset oli lopulta. Ympyröitä ja vähän laukkasulkua volttia pienentäen. Harmi että Fossille aika monet pohjeavut tarkotti eteenpäin. Opelta ei hirmuisesti kommenttia tullut, arvelen että menomme oli sen verran epätoivoista. Kerrankin ratsu, jota kovin herkästi en saa mutkalle. Välillä piti ratsastaa vähän eteen ja näiden jälkeen oli taas vähän työläämpää saada menoa koottua. Oli kuitenkin hallittua. Lisää sisäpohjetta parempaa tasapainoa varten kaipasi ope. Tunnin ainoa laukanvaihto sössittiin.
Verkkojen jälkeen puolet tunnista oli jo mennyt. Hypyt alotettiin lyhyen välin kavaleteilla. Alkuun tuli paljon sanomista että käsi rennommaksi. Pidin välissäkin liikaa ja tultiin sitten vähän laakana. Mutta hyvin mahtui joka kerta väliin. Kumpaankin suuntaan ensin lyhyttä väliä jokusen kerran, sitten pidempää. Säätely onnistui ihan ok. Lyhyt laukka tuli helpommin sillä että pienestä käynnistä nosti pienen laukan. Ja oikeasti ratsastin lyhyttä laukkaa. Pohkeet kiinni. Isommasta laukasta lyhentäminen oli huomattavasti vaikeampaa. Ja mieluusti melko pian noston jälkeen tehtävälle eikä volttailua alle. En meinannut tänäänkään osata tehdä nostavia pidätteitä oikein. Lopulta hepo sai kaipaamansa rauhan tehtävillä. Ponnistuspaikat osui pääosin ihan ok. Ongelmana oli väärät laukat tehtävän jälkeen.
Sitten hypättiin lyhyempi väli, okseri ja pidempi väli. Kuskilta pientä jäätymistä mutta selvittiin. Fossi hyppi mukisematta vaikka jätin okserille vähän yksin kun en osannut päättää mitä tehdä. Kaarteissa oli edelleen ongelmia rullaavan laukan ja hyvän tasapainon kanssa. Pari kertaa näin ja sitten vaihdettiin. Iso väli ensin, okseri ja lopuksi lyhyt väli. Sopivasti haastetta. Päästiin taas yli mutta koska kaarre ennen okseria (väärässä laukassa) oli niin epämääräinen niin saatiin sakkokierros. Taas oltiin ekan välin jälkeen vasemmassa laukassa. Vaihdoin laukan ravin kautta ja okseri olisi ollut niin lähellä (ja koska tarkotus oli saada tasapainoisempi kaarre) niin hyvin tapojeni vastaisesti tein voltin alle. Paikka jäi vähän kauas ja kiihdytettiin kohti estettä. Hienolla hypyllä yli 95-senttisestä okserista. Ja kulmaan kiinni. Reitti luisui taas turhan seinälle mutta linjaan mennessä oli laukka lyhentynyt ja hallitusti päästiin myös lyhyen laukan väli.
Tänään pääsin hienosti eroon edelliskerran harmituksista. On se Fossi vaan makea! Eikä edes kaahoteltu vaan laukassa oli säätövaraa. Keulan nostoa pitäisi vielä treenata. En osaa sanoa pudotettiinko tänään mitään kun en keskittynyt kolinoihin. Ihan hyvä pohjustustreeni koulukisoja varten. Jonne sain kinuttua vielä toisen startin. Fossille oli 3 kuskia kasassa. Ope ehdotti Mörköä. Ei kelvannut vaan haaveilin jostain pienestä ja liikkuvasta hasardiratsusta. Seuraava ehdotus oli Flika. Jee, kelpasi! Eli KN x 2, F & F.
Ongelmia:
laukat vaihtui suorilla
laukkasulku
tasapainottomuus kaarteissa
Parannusta:
kaikesta helposti yli
säätyi Fossiksi hyvin
Esteitä kasattiin kaksi kavalettia (minipystyä) kummallekin pitkälle sivulle. Toiseen väliksi 5 m, toiseen 7 m. Lävistäjälle okseri.
 |
| Ravia. ©Jenna A. |
 |
| Ovisivun tehtävä. ©Jenna A. |
Heti alkuun yritin saada Fossin kulkemaan rauhassa. Käynnissä meinasi vähän kiihtyä mutta ravissa kulki aika tasaisesti ja kuunnellen. Laukassa päätin välttää edelliskerran kädelle makoilun. Alkuverkassa onnistui jotenkuten. Tehtiin ympyröitä ja loivia kiemurauria. Edelliskerran perusteella lienee helppo arvata että Fossi ei laukkoja vaihdellut vahingossa vääriksi.
 |
| Laukkaa. ©Jenna A. |
 |
| Peilisivun eka este. ©Jenna A. |
 |
| Peilisivun toka este. ©Jenna A. |
Aika pitkät laukkahöykyytykset oli lopulta. Ympyröitä ja vähän laukkasulkua volttia pienentäen. Harmi että Fossille aika monet pohjeavut tarkotti eteenpäin. Opelta ei hirmuisesti kommenttia tullut, arvelen että menomme oli sen verran epätoivoista. Kerrankin ratsu, jota kovin herkästi en saa mutkalle. Välillä piti ratsastaa vähän eteen ja näiden jälkeen oli taas vähän työläämpää saada menoa koottua. Oli kuitenkin hallittua. Lisää sisäpohjetta parempaa tasapainoa varten kaipasi ope. Tunnin ainoa laukanvaihto sössittiin.
 |
| Fossi näyttää rennolta, kuski vähän häärää omiaan. ©Jenna A. |
 |
| Asiallisemmat kädet. ©Jenna A. |
Verkkojen jälkeen puolet tunnista oli jo mennyt. Hypyt alotettiin lyhyen välin kavaleteilla. Alkuun tuli paljon sanomista että käsi rennommaksi. Pidin välissäkin liikaa ja tultiin sitten vähän laakana. Mutta hyvin mahtui joka kerta väliin. Kumpaankin suuntaan ensin lyhyttä väliä jokusen kerran, sitten pidempää. Säätely onnistui ihan ok. Lyhyt laukka tuli helpommin sillä että pienestä käynnistä nosti pienen laukan. Ja oikeasti ratsastin lyhyttä laukkaa. Pohkeet kiinni. Isommasta laukasta lyhentäminen oli huomattavasti vaikeampaa. Ja mieluusti melko pian noston jälkeen tehtävälle eikä volttailua alle. En meinannut tänäänkään osata tehdä nostavia pidätteitä oikein. Lopulta hepo sai kaipaamansa rauhan tehtävillä. Ponnistuspaikat osui pääosin ihan ok. Ongelmana oli väärät laukat tehtävän jälkeen.
 |
| Hypättiin molemmista suunnista. ©Jenna A. |
 |
| Hyppy vai sukellus? ©Jenna A. |
Sitten hypättiin lyhyempi väli, okseri ja pidempi väli. Kuskilta pientä jäätymistä mutta selvittiin. Fossi hyppi mukisematta vaikka jätin okserille vähän yksin kun en osannut päättää mitä tehdä. Kaarteissa oli edelleen ongelmia rullaavan laukan ja hyvän tasapainon kanssa. Pari kertaa näin ja sitten vaihdettiin. Iso väli ensin, okseri ja lopuksi lyhyt väli. Sopivasti haastetta. Päästiin taas yli mutta koska kaarre ennen okseria (väärässä laukassa) oli niin epämääräinen niin saatiin sakkokierros. Taas oltiin ekan välin jälkeen vasemmassa laukassa. Vaihdoin laukan ravin kautta ja okseri olisi ollut niin lähellä (ja koska tarkotus oli saada tasapainoisempi kaarre) niin hyvin tapojeni vastaisesti tein voltin alle. Paikka jäi vähän kauas ja kiihdytettiin kohti estettä. Hienolla hypyllä yli 95-senttisestä okserista. Ja kulmaan kiinni. Reitti luisui taas turhan seinälle mutta linjaan mennessä oli laukka lyhentynyt ja hallitusti päästiin myös lyhyen laukan väli.
 |
| Hyppy. ©Jenna A. |
 |
| Sukellus. ©Jenna A. |
Tänään pääsin hienosti eroon edelliskerran harmituksista. On se Fossi vaan makea! Eikä edes kaahoteltu vaan laukassa oli säätövaraa. Keulan nostoa pitäisi vielä treenata. En osaa sanoa pudotettiinko tänään mitään kun en keskittynyt kolinoihin. Ihan hyvä pohjustustreeni koulukisoja varten. Jonne sain kinuttua vielä toisen startin. Fossille oli 3 kuskia kasassa. Ope ehdotti Mörköä. Ei kelvannut vaan haaveilin jostain pienestä ja liikkuvasta hasardiratsusta. Seuraava ehdotus oli Flika. Jee, kelpasi! Eli KN x 2, F & F.
 |
| Välillä jarrutehtosteissa oli ongelmia. ©Jenna A. |
laukat vaihtui suorilla
laukkasulku
tasapainottomuus kaarteissa
Parannusta:
kaikesta helposti yli
säätyi Fossiksi hyvin
maanantai 10. marraskuuta 2014
Kiireen hillintää
Koulutunnille ratsukseni oli merkattu Tytsy. Pakko tunnustaa että olin hyvin pettynyt etten saanut mennä Harmonialla. Ope ajatteli kuulemma takapuoleni parasta. Tosiaan 2 tuntia satulatta olisi voinut olla aika tiukka.
Ihana hoitajani laittoi ratsun valmiiksi. Wanesallekin löytyi innokas hoitaja. Tytsyllä oli olympian tilalta nivel kielilätkällä. Olihan ne jarrutehosteet vähän heikommat näin. Ratsukoita oli kivasti vain 4. Silti meinasi olla hetkittäin ahdasta kun meidän jarrutusmatkat venyi.
Tunnin aikana tehtiin taas ohjattuja siirtymiä ja täyskaartoja. Voltteja ja väistöjä. Tytsyllä meinasi olla aika kova kiire ja jotenkin itsekin menin hätäiseksi. Välillä hidasti turhankin hyvin. Kehuja saatiin huolellisista teistä ja tarkasta suoristuksesta lyhyelle sivulle. Tytsy oli vähän jäykähkö varsinkin vasemmalle. Jos sain turpaa käännettyä sisään niin herkästi tuli koko tamma mukana. Olisin voinut työskennellä käynnissä vähän enemmänkin. Onneksi mentiin hyvin myös käyntipätkiä.
Laukassa vauhtia vasta olikin. Yksi vaihde melko lujaa eteen. Hyvä että myös kääntyi mutta ympyröiden pyörittely ei juuri auttanut kun muiden takalistot lähestyivät niin ripeästi. Tehtiin lävistäjiä ja yritettiin vaihtaa laukkaa. Lävistäjillä pidätteet ei menneet sitäkään vähää läpi. Vaihtoi monesti edestä. Kertaalleen tuli puhdas vaihto mutten ollut ajoissa reagoimassa kehuilla. Tarkoitus oli siis vaihtaa ravin kautta. Ravia ei vain näkynyt. Siihen nähden sain yllättävän hyvin hepan hidastamaan laukasta ravin kautta käyntiin.
Laukkojen jälkeen ravissakin oli kiire. Vaikka sain tamman joka sivulla malttamaan niin aina ennen kulmaa lähti kiihdyttämään kuin odottaen seuraavaa laukannostoa. Tein omia siirtymiä käyntiin ja seis. Kuunteli kyllä ja lopulta sain pahimman vauhdintavoittelun hillittyä ja päästiin rauhallistakin ravia. Aika oleellinen juttu jos meinaa tehdä edes siedettäviä raviväistöjä.
Väistöt onnistui tänään yllättävän hyvin sekä käynnissä että ravissa. Odotin jotain paljon hankalampaa. Loppuraveissa tamma kulki jopa suht rentona. Viimeinen silaus vasempaan jäi puuttumaan ja käynnissä sitten vielä vähän kääntelin turpaa ennen kuin annoin pitkät ohjat.
Olipa ihanan tasaista ja turvallista Wanesan jälkeen. Ei se vauhti haittaa kun ratsu on muuten tolkku. Sen verran oli tekemistä tunnilla etten edes huomannut kun rupesi tihuttelemaan. Pihalle jätetyt kamppeeni oli tunnin jälkeen ihan märkiä.
Ongelmia:
kiire kummallakin
jarrut on toimineet paremminkin
Parannusta:
väistöt yllättävän ok
rauhallinenkin meno löytyi
Ihana hoitajani laittoi ratsun valmiiksi. Wanesallekin löytyi innokas hoitaja. Tytsyllä oli olympian tilalta nivel kielilätkällä. Olihan ne jarrutehosteet vähän heikommat näin. Ratsukoita oli kivasti vain 4. Silti meinasi olla hetkittäin ahdasta kun meidän jarrutusmatkat venyi.
Tunnin aikana tehtiin taas ohjattuja siirtymiä ja täyskaartoja. Voltteja ja väistöjä. Tytsyllä meinasi olla aika kova kiire ja jotenkin itsekin menin hätäiseksi. Välillä hidasti turhankin hyvin. Kehuja saatiin huolellisista teistä ja tarkasta suoristuksesta lyhyelle sivulle. Tytsy oli vähän jäykähkö varsinkin vasemmalle. Jos sain turpaa käännettyä sisään niin herkästi tuli koko tamma mukana. Olisin voinut työskennellä käynnissä vähän enemmänkin. Onneksi mentiin hyvin myös käyntipätkiä.
Laukassa vauhtia vasta olikin. Yksi vaihde melko lujaa eteen. Hyvä että myös kääntyi mutta ympyröiden pyörittely ei juuri auttanut kun muiden takalistot lähestyivät niin ripeästi. Tehtiin lävistäjiä ja yritettiin vaihtaa laukkaa. Lävistäjillä pidätteet ei menneet sitäkään vähää läpi. Vaihtoi monesti edestä. Kertaalleen tuli puhdas vaihto mutten ollut ajoissa reagoimassa kehuilla. Tarkoitus oli siis vaihtaa ravin kautta. Ravia ei vain näkynyt. Siihen nähden sain yllättävän hyvin hepan hidastamaan laukasta ravin kautta käyntiin.
Laukkojen jälkeen ravissakin oli kiire. Vaikka sain tamman joka sivulla malttamaan niin aina ennen kulmaa lähti kiihdyttämään kuin odottaen seuraavaa laukannostoa. Tein omia siirtymiä käyntiin ja seis. Kuunteli kyllä ja lopulta sain pahimman vauhdintavoittelun hillittyä ja päästiin rauhallistakin ravia. Aika oleellinen juttu jos meinaa tehdä edes siedettäviä raviväistöjä.
Väistöt onnistui tänään yllättävän hyvin sekä käynnissä että ravissa. Odotin jotain paljon hankalampaa. Loppuraveissa tamma kulki jopa suht rentona. Viimeinen silaus vasempaan jäi puuttumaan ja käynnissä sitten vielä vähän kääntelin turpaa ennen kuin annoin pitkät ohjat.
Olipa ihanan tasaista ja turvallista Wanesan jälkeen. Ei se vauhti haittaa kun ratsu on muuten tolkku. Sen verran oli tekemistä tunnilla etten edes huomannut kun rupesi tihuttelemaan. Pihalle jätetyt kamppeeni oli tunnin jälkeen ihan märkiä.
Ongelmia:
kiire kummallakin
jarrut on toimineet paremminkin
Parannusta:
väistöt yllättävän ok
rauhallinenkin meno löytyi
Pukkipäivä
Maanantaina kuulin heti tallin pihalla että saan estetunnille Wanesan ja poni on jo hommissa. Jäin siis saman tien kasaamaan esteitä. 3 metrin innaritehtävä pysty-okseri-pysty sekä kaksi yksittäistä pystyä. Kenttä oli käsittämättömän hyvässä kunnossa perjantaihin verrattuna. Toinen takakulma oli vähän märkä, muualta hyvä.
Samalla tuli seurattua että ponini oli virkkuna. Laukassa sen pieni pukki oli vielä soma mutta kun tamma loppuraveissa heitti takapuolta ihan kunnolla ja kuski muksahti tantereeseen ei ollut enää yhtään hauskaa. Onneksi ei käynyt mitään. Lisäjännitykseksi ope sitten kertoi että tänään hypätään ilman satulaa. Jahas! Keräsin ehkä vähän turhia tutinoita. Ratsukoita tunnilla oli 5. Kelinä kostea +5°C.
Yritin askarrella tamman tukkaa pois edestä. Käytännössä sain yli puolet ponnareista poikki. Mutta lopulta tuli 3 jonkun sortin ponnaria. Ei huopia vaan kuski kyytiin. Alkuverkassa pidin puolipitkät ohjat. Käynnissä ja ravissa meni ihan ok. Kääntyi jopa voltit puolipitkällä ohjalla kun sain istuntani kohdilleen. Ohjista vetämällä vain liirasi ulos. Alkulaukat mentiin varmuuden vuoksi alkeistyyliin eli käveltiin osastossa ja eka laukkasi vikan kiinni. Pikkuruisia ohjausongelmia mutta ei pukkeja. Sama kumpaankin suuntaan pari kertaa.
Verkkahypyt tultiin ristikolle ravissa. Alkuun suht ok. Laukassa alkoi pukittelu. Ei mitään valtavaa mutta kävin kertaalleen kaulalla. Pidin edelleen oikealla kädellä tiukasti harjasta. Tätä jonkun verran. Kerran vedettiin etäältä ohi kun poni juoni omiaan.
Sitten hypättiin jumppaa. Ekalla kerralla tuli ajatusvirhe ja olisin ottanut ekaan väliin yhden askeleen. Mutta tämä olikin innariväleillä. Aika reippaasti piti tulla sisään että sujui myös ulos. Vähän liirattiin reunoille mutta poni ei ajatellutkaan jättää hyppäämättä. Muutaman kerran päästiin myötälaukassa alas. Valitettavan paljon tuli vääriä alastuloon.
Tultiin vielä ratakierros. Huusin omaksi lähtövuoroksi kolmosen. Jännitys lisääntyi kun yksi hepoista oli aika lennokkaalla tuulella ja takamus nousi ilmavasti. Ristikko, jumppa, ristikko ja pysty. Kaikki hypättiin valolta poispäin. Wanesa liikkui mukavasti ja hyppäsi mielellään. Yhdessä välissä oltiin ristilaukalla. Käytiin ravissa ja ajattelin että laukka korjaantui. Mutta kuulemma vedeltiin ristilaukalla. Täh! Joko ponilla on supertasainen ristilaukka tai sitten kuskilla oli ylimääräisiä kierroksia niin paljon ettei keskittyminen riittänyt. Esteet oli n. 50 - 60 cm.
Lopuksi hypättiin vielä jumppa. Kun nostin kulmasta laukkaa niin poni meinasi lähteä kiikuttelemaan. Pidäte tuli tehtyä juuri oikeaan aikaan ja tarpeeksi napakasti. Sinne jäi vikurointihalut. Okseri oli noussut välissä mutta hienosti yli. Olin samaa mieltä että meille riitti.
Loppuraveissa poni tasottui kivaksi. Pidin yhä suht tiukkaa kuria.
Ope kommentoi että poni meni hyvin mutta multa ois voinut vaatia vielä vähän enemmän. Vähemmän harjassa roikkumista ja enemmän ratsastusta. Tunnustan. Eihän se niin kamalaa ollut. Pitäisi vaan luottaa siihen että ponin pukeissa pysyy kyllä mukana kunhan ei anna sen nykiä päätä alas. Satulattomuus toi tänään lisäjännitystä.
Ongelmia:
pukitteleva poni
kuski taisi jännittää vähän liikaa
Parannusta:
ei kieltoja
kuski pysyi kyydissä
eihän ne pukit niin pahoja olleet
Samalla tuli seurattua että ponini oli virkkuna. Laukassa sen pieni pukki oli vielä soma mutta kun tamma loppuraveissa heitti takapuolta ihan kunnolla ja kuski muksahti tantereeseen ei ollut enää yhtään hauskaa. Onneksi ei käynyt mitään. Lisäjännitykseksi ope sitten kertoi että tänään hypätään ilman satulaa. Jahas! Keräsin ehkä vähän turhia tutinoita. Ratsukoita tunnilla oli 5. Kelinä kostea +5°C.
Yritin askarrella tamman tukkaa pois edestä. Käytännössä sain yli puolet ponnareista poikki. Mutta lopulta tuli 3 jonkun sortin ponnaria. Ei huopia vaan kuski kyytiin. Alkuverkassa pidin puolipitkät ohjat. Käynnissä ja ravissa meni ihan ok. Kääntyi jopa voltit puolipitkällä ohjalla kun sain istuntani kohdilleen. Ohjista vetämällä vain liirasi ulos. Alkulaukat mentiin varmuuden vuoksi alkeistyyliin eli käveltiin osastossa ja eka laukkasi vikan kiinni. Pikkuruisia ohjausongelmia mutta ei pukkeja. Sama kumpaankin suuntaan pari kertaa.
Verkkahypyt tultiin ristikolle ravissa. Alkuun suht ok. Laukassa alkoi pukittelu. Ei mitään valtavaa mutta kävin kertaalleen kaulalla. Pidin edelleen oikealla kädellä tiukasti harjasta. Tätä jonkun verran. Kerran vedettiin etäältä ohi kun poni juoni omiaan.
Sitten hypättiin jumppaa. Ekalla kerralla tuli ajatusvirhe ja olisin ottanut ekaan väliin yhden askeleen. Mutta tämä olikin innariväleillä. Aika reippaasti piti tulla sisään että sujui myös ulos. Vähän liirattiin reunoille mutta poni ei ajatellutkaan jättää hyppäämättä. Muutaman kerran päästiin myötälaukassa alas. Valitettavan paljon tuli vääriä alastuloon.
Tultiin vielä ratakierros. Huusin omaksi lähtövuoroksi kolmosen. Jännitys lisääntyi kun yksi hepoista oli aika lennokkaalla tuulella ja takamus nousi ilmavasti. Ristikko, jumppa, ristikko ja pysty. Kaikki hypättiin valolta poispäin. Wanesa liikkui mukavasti ja hyppäsi mielellään. Yhdessä välissä oltiin ristilaukalla. Käytiin ravissa ja ajattelin että laukka korjaantui. Mutta kuulemma vedeltiin ristilaukalla. Täh! Joko ponilla on supertasainen ristilaukka tai sitten kuskilla oli ylimääräisiä kierroksia niin paljon ettei keskittyminen riittänyt. Esteet oli n. 50 - 60 cm.
Lopuksi hypättiin vielä jumppa. Kun nostin kulmasta laukkaa niin poni meinasi lähteä kiikuttelemaan. Pidäte tuli tehtyä juuri oikeaan aikaan ja tarpeeksi napakasti. Sinne jäi vikurointihalut. Okseri oli noussut välissä mutta hienosti yli. Olin samaa mieltä että meille riitti.
Loppuraveissa poni tasottui kivaksi. Pidin yhä suht tiukkaa kuria.
Ope kommentoi että poni meni hyvin mutta multa ois voinut vaatia vielä vähän enemmän. Vähemmän harjassa roikkumista ja enemmän ratsastusta. Tunnustan. Eihän se niin kamalaa ollut. Pitäisi vaan luottaa siihen että ponin pukeissa pysyy kyllä mukana kunhan ei anna sen nykiä päätä alas. Satulattomuus toi tänään lisäjännitystä.
Ongelmia:
pukitteleva poni
kuski taisi jännittää vähän liikaa
Parannusta:
ei kieltoja
kuski pysyi kyydissä
eihän ne pukit niin pahoja olleet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)