Lauantaina pääsin kokeilemaan työkavereiden kanssa viime kuukausien eniten uteliaisuutta herättäneen tulokkaan, ratsastuskoulu Ainon Järvenpäässä. Saatiin ensin tutustumiskierros paikkoihin omistajan johdolla. Jos Heponiitty on hieno ja Riders Inn hulppea niin tämä oli vielä astetta päheämpi. Valkoisia sohvia ja baaritiski. Pukuhuoneet. Tuli olo kuin olisi messuhallissa. Sisälämpö maneesissa n. +10°C.
Etukäteen oli listattu että menisin Elviksellä. Heppajako meni kuitenkin omalta osaltani uusiksi ja listassa luki Dino. Kimo ruuna, jonka kuntoonlaitossa avustin edellisen tunnin kuskia. Mentiin siis omalla väellä kahdessa porukassa. Meidän ryhmässä 5 ratsukkoa. Ekalla tunnilla Dino näytti porukan tasaisimmalta ja menin ihan luottavaisin mielin kyytiin. Heppa oli isompi kuin miltä katsomosta oli näyttänyt, päälle 160 cm varmaankin. Meidän tunnit oli isommassa maneesissa. Keskellä oli muutama este mutta ne pääsi kiertämään hyvin.
Ope ei mitään pohjustellut vaan aloitettiin heti hommat. Dino oli reipas mutta vähän hidas jalalle. Hitusen tuijotteli mutta lopetti kun sille antoi muuta mietittävää. Sangen mutkaton otus.
Ensin tehtiin käynnissä väistöjä uran sisälle ja takaisin. Meni ihan ok. Ravissa pyöriteltiin omiamme, kulmiin piti vähän hidastaa. Dino oli hieman kipittelevää sorttia. Alkuun otettiin myös laukannostoja. Ensimmäinen oli nahkea mutta rupesi nousemaan paremmin. Kaikki myötäisinä. Laukan jälkeen ravissa oli entistä enemmän kiire mutta malttoi kuitenkin odottaa.
Sitten tultiin raviväistöjä lähes keskilinjalta uralle. Yllättävän hyvin meni. Ei siis lähellekään täydellisesti mutta ihan tunnistettavaa. Jopa vaikeampaan suuntaani vasempaan eli oikea kierros (jolla aloitettiin). Väistöissä ope käski käyttää jalkaa nopeasti. Toiselle sivulle tehtiin pari käyntisiirtymää. Sitten väistön jälkeen uralla nostettiin laukkaa. Lopuksi jäätiin hetkeksi laukkaamaan. Vasemmassa kierroksessa sitten vielä pääty-ympyrälle. Tahti piti pitää rauhallisena ja hyvin Dino malttoi. Ohjia vähän pidemmäksi ja ratsut matalaan muotoon. Hieman pyöreämmäksi vielä oli toive ja osasin sitä toteuttaa. Sitten hetki ravia samassa pidemmässä muodossa ja siitä käyntiin ja pitkät ohjat.
Ihan hauska kokeilutunti. Kommentteja ei hirveästi tullut. Istunnasta ei muistaakseni mitään. Dino oli oikein perussimppeli hevonen. Tasoittui helposti pyöreäksi tuntumalle ja teki mitä pyysin. Sopivan herkkä. Vähän ihmettelen miksi ruunalla koulutunnilla oli martingaalit. Ei yhtään nostellut päätään.
Tämän perusteella ei tullut hirveää hinkua vaihtaa tuonne ratsastamaan. Varsinkin kun hinnat ovat Hyvinkäältä katsottuna suolaiset (irtotunti 50 e, kausikortilla 40 e/h) ja matkakin on kipurajoilla (reilu 30 min/suunta). Olisin kuitenkin hyvin utelias kokeilemaan estetunninkin.
Ongelmia:
raviväistöt ei olleet ihan sulavia
opetus vähän puuroutui kauemmassa päässä
vaatetta oli liikaa (poolo, fleece ja sukkahousut)
Parannusta:
kiva ja mutkaton ratsu
asiallinen karsinassa
hienot puitteet
Vasta jälkikäteen luin mitä Dinosta sanotaan kotisivuilla:
Ditzo HC
"Dino"
i: Indorado ei: Corlando
s. 2008
Isä Indorado on kuuluisa esteperiyttäjä
Dino on kisannut 130-tasolla nuoresta iästään huolimatta
Erittäin kapasiteetikas, herkkä ruuna
"Dino on herkkä ja laadukas ruuna. Dino on yritteliäs hevonen, jonka selässä osaava ratsastaja pääsee kokemaan miltä tuntuu laadukas hyppy, ja kuinka koulukiemurat sujuvat kuin tanssi."
lauantai 30. tammikuuta 2016
perjantai 29. tammikuuta 2016
Onnistumisia käyntityöllä
Perjantaina kävin taas liikuttamassa Prestoa. Luvassa tunti. Eilen sillä oli ollut vapaa. Lämpötila oli aamulla käynyt pakkasella mutta nyt oli plussaa ja satoi vettä. Tosin huomasin vesisateen kunnolla vasta loppukäynneissä. Ratsukoita tunnilla oli 6. Tänään oli kuulemma satulaton päivä muttei ollut yhtään huvitusta sellaiseen, joten laitoin satulan. 4 meni ilman.
Pohjan takia aloitettiin käynnissä. Ihan alkuun Presto kulki asiallisesti kun annoin mennä. Ensimmäisenä tehtävänä oli koota käyntiä lyhyiden sivujen keskellä ja ruuna oli sitä mieltä etten olisi saanut ottaa ohjasta yhtään ja nyki päätään. Ope ohjeisti käyttämään pohkeita. Tänään olin entistä tarkempi siinä että aina kun Presto malttoi hidastaa niin myötäsin kunnolla ja kehuin. Kulmissa taivuteltiin. Välillä voltattiin. Aika pian käynti rupesi säätymään ja sain koottua askelta ilman protesteja, jes!
Ravia otettiin alkuun vain pitkille sivuille. Nyt olin herkillä eteenpyytämisenkin kanssa. Yritin hengitellä ja ajatella ruunan raviin mutta ihan niin hyvin ei lähtenyt. Laukkaa kyllä tarjosi. Onneksi tosi maltillista. Teki Limozamaisia siirtymiä ja käynnistä raville hypähdettiin tosi monesti yhden laukka-askeleen kautta vaikka kuinka hellästi käytin pohkeita. Tässäkin taika oli oikeasti antaa kevyt pohjeapu eikä juntata ponityyliin. Samalla myös jarrut käyntisiirtymissä toimi kivasti.
Käynnissä tultiin väistöjä uran sisältä uralle. Kun keskityin istumaan suorana, keskellä ja pitkänä niin meni helposti. Vaikeampi kierros meni helpommin. Vasemmassa kierroksessa kallistuin itse ja homma parani kun tajusin suoristaa muka auttamaan tarkoitetun kenotuksen pois. Vähemmän on enemmän.
Lopputunnista tehtiin toiselle pitkälle sivulle ravissa loiva kiemura. Meni aika kivasti. Käynnistä tehtiin pysähdyksiä ja voltteja. Välillä pysähtyikin rauhassa. Toisinaan nyki ohjia. Loppuun ravattiin ihan uraa pitkinkin. Kivan maltilla. Vaikkei kaahattukaan niin silti meillä taisi olla porukasta eniten vauhtia ja välimatkojen pitämisessä oli vähän tekemistä.
Tänään Presto oli kivan rento. Opekin kehui. Ei jumitellut, narskutellut, tuijotellut (edes kaatunutta tötsää), säikkynyt (autoja), ei painunut pahasti liian matalaksi, ei kiihdytellyt ja jarrutkin toimi herkästi. Vau! Ohjien nykiminenkin oli suht maltillista.
Ongelmia:
yhä nyki vähän ohjia
Parannusta:
meni tosi kivasti!
Pohjan takia aloitettiin käynnissä. Ihan alkuun Presto kulki asiallisesti kun annoin mennä. Ensimmäisenä tehtävänä oli koota käyntiä lyhyiden sivujen keskellä ja ruuna oli sitä mieltä etten olisi saanut ottaa ohjasta yhtään ja nyki päätään. Ope ohjeisti käyttämään pohkeita. Tänään olin entistä tarkempi siinä että aina kun Presto malttoi hidastaa niin myötäsin kunnolla ja kehuin. Kulmissa taivuteltiin. Välillä voltattiin. Aika pian käynti rupesi säätymään ja sain koottua askelta ilman protesteja, jes!
Ravia otettiin alkuun vain pitkille sivuille. Nyt olin herkillä eteenpyytämisenkin kanssa. Yritin hengitellä ja ajatella ruunan raviin mutta ihan niin hyvin ei lähtenyt. Laukkaa kyllä tarjosi. Onneksi tosi maltillista. Teki Limozamaisia siirtymiä ja käynnistä raville hypähdettiin tosi monesti yhden laukka-askeleen kautta vaikka kuinka hellästi käytin pohkeita. Tässäkin taika oli oikeasti antaa kevyt pohjeapu eikä juntata ponityyliin. Samalla myös jarrut käyntisiirtymissä toimi kivasti.
Käynnissä tultiin väistöjä uran sisältä uralle. Kun keskityin istumaan suorana, keskellä ja pitkänä niin meni helposti. Vaikeampi kierros meni helpommin. Vasemmassa kierroksessa kallistuin itse ja homma parani kun tajusin suoristaa muka auttamaan tarkoitetun kenotuksen pois. Vähemmän on enemmän.
Lopputunnista tehtiin toiselle pitkälle sivulle ravissa loiva kiemura. Meni aika kivasti. Käynnistä tehtiin pysähdyksiä ja voltteja. Välillä pysähtyikin rauhassa. Toisinaan nyki ohjia. Loppuun ravattiin ihan uraa pitkinkin. Kivan maltilla. Vaikkei kaahattukaan niin silti meillä taisi olla porukasta eniten vauhtia ja välimatkojen pitämisessä oli vähän tekemistä.
Tänään Presto oli kivan rento. Opekin kehui. Ei jumitellut, narskutellut, tuijotellut (edes kaatunutta tötsää), säikkynyt (autoja), ei painunut pahasti liian matalaksi, ei kiihdytellyt ja jarrutkin toimi herkästi. Vau! Ohjien nykiminenkin oli suht maltillista.
Ongelmia:
yhä nyki vähän ohjia
Parannusta:
meni tosi kivasti!
torstai 28. tammikuuta 2016
Vaihtoja ja suoristamista
Torstaina meitä oli ihanasti tunnilla vaan 2. Ratsuksi tuli odotetusti Lida. Esteitä kasattiin 3. Pihalla oli plussalla ja jäätikkö. Tosin kentän kulmasta pilkotti hiekka. Maneesiin siis.
Lida oli tänään poikkeuksellisen lutunen hoitaa. Ei luiminutkaan yhtään. Edessä olevat heinät taisi lohduttaa. Odotin tämän perusteella kammottavaa ratsastusta. Onneksi olin väärässä. Tänään päätin ihan keskenäni pitää tamman suorana. Ulkotuki helpottikin elämää. Pienen alkupatistelun jälkeen vauhtia oli ihan hyvin eikä jolkotellut pitkänä.
Alkuun tehtiin ravista käyntisiirtymiä R:n ja S:n kohdalla uran sisällä. Myöhemmin tehtiin samoilla linjoilla nostoja ravista laukkaan. Vasen nousi kerran-pari vääränä. Muuten tuli aika kivoja nostoja. Kun ovea välillä avattiin niin Lida meni siitä ihan tiloihin. Sen jälkeen pari kierrosta mentiin oikein reippaasti spurtilla höystettynä.
Tämän jälkeen tultiin ravissa keskilinjalle ja puomikasan päällä nostettiin laukka. Pari ekaa kertaa meni hyvin. Sitten rupesin söhläämään. Laukka nousi myöhässä tai vääränä ja itse keikuin liikaa. Seuraavaksi tätä tultiin laukassa ja puomikasalla piti vaihtaa laukka. Aloitettiin vahvasti ja oikeasta vasempaan tuli ehkä 4 vaihtoa. Oikeaan ei vaihtanut. Sitten lakkasi vaihtamasta vasemmallekin. Kaikenlaisia vippaskonsteja yritettiin mutta koordinaatio ja ajoitus olivat hukassa. Uudella sisäkädellä pidäte kohti korvia, ulkokädellä ei saanut vetää. Kun tuurilla vaihtoi niin saatiin huilata hetki.
Sitten sama ristikkoa ylittäen. Alkuun keskityin pitämään tasaisen laukan ja suoran kaulan. Este tuli vähän yllättäen eteen. Esteen jälkeen muistin että unohdin ajatella vaihtoa. Ope ei enää tyytynyt ravin kautta korjailuihin vaan patisti tekemään C:ssä vaihdon. Yllättäen Lida sitten vaihtoikin. Välillä tosin vaati voltinkin.
Tämän jälkeen tehtävään lisättiin uudesta suunnasta lävistäjällä okseri, jolle sillekin piti saada vaihto. Kun tajusin että pitää saada paino uuden suunnan sisäjalustimelle niin Lida rupesi vaihtamaan. Vau! Hypättiin siis ristikko ja okseri kahdesti kummastakin suunnasta. Tässä kävi niin hassusti että kertaalleen ristikolla ei tullut vasenta laukkaa ja C:ssä kun törkkäsin kannuksen kylkeen niin Lida vaihtoi laukan ja veti perään oikein muhevat pukit ja keikahdin hiekkaan ennen kuin huomasinkaan. Seuraavalla kierroksella en uskaltanut pyytää vaihtoa yhtä terävästi, joten vaihto jäi tulematta. Mutta koska pukkiin oli niin selkeä syy niin tästä ei jäänyt kummempia jännityksiä. Lopuksi saatiin kuitenkin kumpaankin suuntaan molemmat vaihdot kerralla!
Loppuun tultiin vielä rata. Okserit 70 cm pintaan, ristikko vähemmän. Oikeassa laukassa vinosti ristikko, vasemmalta okseri lävistäjällä, suoralla linjalla ristikon yli (ei vaihtoa), oikealta okseri ja lopuksi vielä ristikko vinosti toisesta suunnasta. Eli 2 vaihtoa, 1 ilman ja taas 2 vaihtoa. Ekalla kierroksella jäi 1 tai 2 laukkaa vaihtumatta ja se, minkä ei pitänyt vaihtua, vaihtui. Ainakin yksi vaihto tuli jo ennen estettäkin. Eli ainakin jotain tunnen selkään, jes! Toinen kierros meni vaihtojen osalta paremmin. Kaksi ekaa vaihtui kuten pitikin, kolmas pysyi myötäisenä ja tokavikakin tuli. Sitten taisin jo tuudittautua ja vika jäi vaihtumatta. Taas pari volttia ennen kuin vaihto tuli. Mutta huima parannus vaihtojen suhteen alkutuntiin!
Radoissa positiivista oli sekin että esteiden jättölinjat ei olleet ihan kaameita. Sitä pelkäsin etukäteen ettei päästä kulmiin ja oiotaan tiet. Käännös suoralle linjalle kyllä pullahti koska okserin jälkeen kaaduttiin sisään.
Tämä oli tosi kiva tunti. Luksusta olla kahdella ratsukolla. Ehdittiin tehdä kaikki mitä pitikin. Ope tuumasi että kerrankin. Lida oli hyväntuulinen, mitä nyt hieman säikky. Mutta ratsastettavuus oli hyvä ja löydetyt vaihdot lohdutti kovasti. Hypyissä itse välillä heittäydyin liikaa menemään. Mutta ponnistuspaikat oli tänään kaikki asiallisella alueella vaikka pari kertaa hyppäsinkin ennen tammaa. Eikä kyllä pudoteltukaan. Ehkä yksi jos sitäkään? Eikä maastoutuminenkaan lannistanut tunnetta hyvin menneestä tunnista.
Tunnin jälkeenkin Lida jatkoi käyttäytymistä. Harjaus ja fleece niskaan ilman yhtään luimimista.
Ongelmia:
yläkroppa oli liikaa menossa hyppyihin
vaihdot puomilla
vasemmassa kierroksessa kääntäessä sisäkäsi jähmettyi alas (enkä huomannut)
kuski keikahti pukista alas
Parannusta:
liikkui hyvin eteen
laukat nousi hyvin eikä pudotellut raviin
minimaalisesti pudotuksia
kääntyi hyvin keskilinjalle
lopuksi vaihdot löytyi
sain muutaman vaihdon sileälläkin!
Lida oli tänään poikkeuksellisen lutunen hoitaa. Ei luiminutkaan yhtään. Edessä olevat heinät taisi lohduttaa. Odotin tämän perusteella kammottavaa ratsastusta. Onneksi olin väärässä. Tänään päätin ihan keskenäni pitää tamman suorana. Ulkotuki helpottikin elämää. Pienen alkupatistelun jälkeen vauhtia oli ihan hyvin eikä jolkotellut pitkänä.
Alkuun tehtiin ravista käyntisiirtymiä R:n ja S:n kohdalla uran sisällä. Myöhemmin tehtiin samoilla linjoilla nostoja ravista laukkaan. Vasen nousi kerran-pari vääränä. Muuten tuli aika kivoja nostoja. Kun ovea välillä avattiin niin Lida meni siitä ihan tiloihin. Sen jälkeen pari kierrosta mentiin oikein reippaasti spurtilla höystettynä.
Tämän jälkeen tultiin ravissa keskilinjalle ja puomikasan päällä nostettiin laukka. Pari ekaa kertaa meni hyvin. Sitten rupesin söhläämään. Laukka nousi myöhässä tai vääränä ja itse keikuin liikaa. Seuraavaksi tätä tultiin laukassa ja puomikasalla piti vaihtaa laukka. Aloitettiin vahvasti ja oikeasta vasempaan tuli ehkä 4 vaihtoa. Oikeaan ei vaihtanut. Sitten lakkasi vaihtamasta vasemmallekin. Kaikenlaisia vippaskonsteja yritettiin mutta koordinaatio ja ajoitus olivat hukassa. Uudella sisäkädellä pidäte kohti korvia, ulkokädellä ei saanut vetää. Kun tuurilla vaihtoi niin saatiin huilata hetki.
Sitten sama ristikkoa ylittäen. Alkuun keskityin pitämään tasaisen laukan ja suoran kaulan. Este tuli vähän yllättäen eteen. Esteen jälkeen muistin että unohdin ajatella vaihtoa. Ope ei enää tyytynyt ravin kautta korjailuihin vaan patisti tekemään C:ssä vaihdon. Yllättäen Lida sitten vaihtoikin. Välillä tosin vaati voltinkin.
Tämän jälkeen tehtävään lisättiin uudesta suunnasta lävistäjällä okseri, jolle sillekin piti saada vaihto. Kun tajusin että pitää saada paino uuden suunnan sisäjalustimelle niin Lida rupesi vaihtamaan. Vau! Hypättiin siis ristikko ja okseri kahdesti kummastakin suunnasta. Tässä kävi niin hassusti että kertaalleen ristikolla ei tullut vasenta laukkaa ja C:ssä kun törkkäsin kannuksen kylkeen niin Lida vaihtoi laukan ja veti perään oikein muhevat pukit ja keikahdin hiekkaan ennen kuin huomasinkaan. Seuraavalla kierroksella en uskaltanut pyytää vaihtoa yhtä terävästi, joten vaihto jäi tulematta. Mutta koska pukkiin oli niin selkeä syy niin tästä ei jäänyt kummempia jännityksiä. Lopuksi saatiin kuitenkin kumpaankin suuntaan molemmat vaihdot kerralla!
Loppuun tultiin vielä rata. Okserit 70 cm pintaan, ristikko vähemmän. Oikeassa laukassa vinosti ristikko, vasemmalta okseri lävistäjällä, suoralla linjalla ristikon yli (ei vaihtoa), oikealta okseri ja lopuksi vielä ristikko vinosti toisesta suunnasta. Eli 2 vaihtoa, 1 ilman ja taas 2 vaihtoa. Ekalla kierroksella jäi 1 tai 2 laukkaa vaihtumatta ja se, minkä ei pitänyt vaihtua, vaihtui. Ainakin yksi vaihto tuli jo ennen estettäkin. Eli ainakin jotain tunnen selkään, jes! Toinen kierros meni vaihtojen osalta paremmin. Kaksi ekaa vaihtui kuten pitikin, kolmas pysyi myötäisenä ja tokavikakin tuli. Sitten taisin jo tuudittautua ja vika jäi vaihtumatta. Taas pari volttia ennen kuin vaihto tuli. Mutta huima parannus vaihtojen suhteen alkutuntiin!
Radoissa positiivista oli sekin että esteiden jättölinjat ei olleet ihan kaameita. Sitä pelkäsin etukäteen ettei päästä kulmiin ja oiotaan tiet. Käännös suoralle linjalle kyllä pullahti koska okserin jälkeen kaaduttiin sisään.
Tämä oli tosi kiva tunti. Luksusta olla kahdella ratsukolla. Ehdittiin tehdä kaikki mitä pitikin. Ope tuumasi että kerrankin. Lida oli hyväntuulinen, mitä nyt hieman säikky. Mutta ratsastettavuus oli hyvä ja löydetyt vaihdot lohdutti kovasti. Hypyissä itse välillä heittäydyin liikaa menemään. Mutta ponnistuspaikat oli tänään kaikki asiallisella alueella vaikka pari kertaa hyppäsinkin ennen tammaa. Eikä kyllä pudoteltukaan. Ehkä yksi jos sitäkään? Eikä maastoutuminenkaan lannistanut tunnetta hyvin menneestä tunnista.
Tunnin jälkeenkin Lida jatkoi käyttäytymistä. Harjaus ja fleece niskaan ilman yhtään luimimista.
Ongelmia:
yläkroppa oli liikaa menossa hyppyihin
vaihdot puomilla
vasemmassa kierroksessa kääntäessä sisäkäsi jähmettyi alas (enkä huomannut)
kuski keikahti pukista alas
Parannusta:
liikkui hyvin eteen
laukat nousi hyvin eikä pudotellut raviin
minimaalisesti pudotuksia
kääntyi hyvin keskilinjalle
lopuksi vaihdot löytyi
sain muutaman vaihdon sileälläkin!
keskiviikko 27. tammikuuta 2016
Vähemmän liukastelua, helpot väistöt ja hallittua laukkaa
Neljäs kerta tähän nippuun Preston kyydissä oli keskiviikkona. Tosiaan nöyrryin ja palasin tunnille. Niitä oli yhdistetty mutta mut otettiin seitsemänneksi. Ihan reilua, koska olin kuitenkin kysellyt paikkaa jo etukäteen.
Tänään Presto oli tosi rauhallinen hoitaessa. Ei onneksi kentälläkään tuijotellut edes autoja. Pohja oli eilistä märempi. Keli oli taas plussalla. Vaan jotenkin mentiin ehkä tasapainoisemmin ja entistä tarkemmin keskityin etten jää vetämään. Tänään ei liukasteltu.
Ravissa vauhtia oli reippaasti. Tein perusmantraa: pidätä, päästä, pidätä, päästä. Helpompaa oli jos ei päässyt kiihtymään kuin hidastaa vauhtiravista. Ensimmäinen suunta parani suht rauhalliseksi mutta käyntipätkän jälkeen vasempaan jatkui kiire.
Tultiin pohkeenväistöä ravissa taas ennen pitkää sivua kääntäen ja väistettiin uralle. Ekan kerran otin varaslähtönä käynnissä. Aloitettiin vielä oikeassa kierroksessa eli vasemmalle väistäen. Meidän (mun) hankalampaan suuntaan. Vaan väistöt meni ihan hyvin! Vasen kierros tuntui vaikeammalta kun vauhtia oli enemmän eikä pidätteet meinanneet mennä läpi.
Väistöjen jälkeen Presto rupesi nykimään ohjia. Yritin kaikenlaista. Elävämpää, löysempää, pidempää, tasaisempaa, vaan en löytänyt syytä enkä apua. Samoin jumahdukset ravista käyntiin esiintyivät taas. Raippaa ei tänään ollut. Arvelen yhdeksi syyksi sitä etten päässyt missään vaiheessa ratsastamaan eteen.
Otettiin laukkojakin ja taas nostettiin kulman jälkeen käynnistä. Kahdella sivulla laukkaa, kaksi muuta ravissa. Ensin surkuttelin itseäni että voih kuinka meille hankalaa. Vaan päätin lopettaa itsesäälin ja ratsastaa. Siitähän tuli yllättävän hyvä. Tosin vasemmassa kierroksessa lähes kaikki laukat nousi väärin. Mutta ei sinkoiltu ja päästiin raviin ennen kulmaa. Kulman ympäri taivuttaminen ja kunnon sisältä höllääminen toi myötälaukan mutten osannut tätä toistaa.
Laukkojen välinen ravi oli yllättävän vähän kiireistä. Oikeaan laukat nousi myötäisinä. Vielä hallitummin sinkoilematta. Toistojen myötä Presto rupesi jopa rauhoittumaan ja kaksi viimeistä laukkaa oli jo rauhallisia. Vika laukka ihan rauhallinen ja hallittu ja raviinkin tultiin tosi nätisti.
Tämän päivän istuntakorjaukset oli että käsiä alemmas. Jopas! Istu suorempana eli takakenotuksen ajattelua. Reidet rennoiksi. Harjoitusravissa oli helpompi säädellä vauhtia kuin keventäen. Parhaiten ravia sai hidastettua ajatuksella kokoamisesta ja istumisesta moottorin päällä.
Ongelmia:
ohjien nykiminen
käyntijumitukset
ei mennyt kunnolla jalasta eteen
vasen laukka nousi vääränä
narskutteli laukoissa
jarrut olisivat voineet olla vielä herkemmät
valitettavan harvoin pääsin ratsastamaan eteen
unohdin taivuttaa
Parannusta:
väistöt meni huimasti paremmin
oikea laukka nousi oikein
lopuksi laukkasi rauhallisesti
ei tuijotellut
ei kiemurreltu
käynti sujui kivasti
Tänään Presto oli tosi rauhallinen hoitaessa. Ei onneksi kentälläkään tuijotellut edes autoja. Pohja oli eilistä märempi. Keli oli taas plussalla. Vaan jotenkin mentiin ehkä tasapainoisemmin ja entistä tarkemmin keskityin etten jää vetämään. Tänään ei liukasteltu.
Ravissa vauhtia oli reippaasti. Tein perusmantraa: pidätä, päästä, pidätä, päästä. Helpompaa oli jos ei päässyt kiihtymään kuin hidastaa vauhtiravista. Ensimmäinen suunta parani suht rauhalliseksi mutta käyntipätkän jälkeen vasempaan jatkui kiire.
Tultiin pohkeenväistöä ravissa taas ennen pitkää sivua kääntäen ja väistettiin uralle. Ekan kerran otin varaslähtönä käynnissä. Aloitettiin vielä oikeassa kierroksessa eli vasemmalle väistäen. Meidän (mun) hankalampaan suuntaan. Vaan väistöt meni ihan hyvin! Vasen kierros tuntui vaikeammalta kun vauhtia oli enemmän eikä pidätteet meinanneet mennä läpi.
Väistöjen jälkeen Presto rupesi nykimään ohjia. Yritin kaikenlaista. Elävämpää, löysempää, pidempää, tasaisempaa, vaan en löytänyt syytä enkä apua. Samoin jumahdukset ravista käyntiin esiintyivät taas. Raippaa ei tänään ollut. Arvelen yhdeksi syyksi sitä etten päässyt missään vaiheessa ratsastamaan eteen.
Otettiin laukkojakin ja taas nostettiin kulman jälkeen käynnistä. Kahdella sivulla laukkaa, kaksi muuta ravissa. Ensin surkuttelin itseäni että voih kuinka meille hankalaa. Vaan päätin lopettaa itsesäälin ja ratsastaa. Siitähän tuli yllättävän hyvä. Tosin vasemmassa kierroksessa lähes kaikki laukat nousi väärin. Mutta ei sinkoiltu ja päästiin raviin ennen kulmaa. Kulman ympäri taivuttaminen ja kunnon sisältä höllääminen toi myötälaukan mutten osannut tätä toistaa.
Laukkojen välinen ravi oli yllättävän vähän kiireistä. Oikeaan laukat nousi myötäisinä. Vielä hallitummin sinkoilematta. Toistojen myötä Presto rupesi jopa rauhoittumaan ja kaksi viimeistä laukkaa oli jo rauhallisia. Vika laukka ihan rauhallinen ja hallittu ja raviinkin tultiin tosi nätisti.
Tämän päivän istuntakorjaukset oli että käsiä alemmas. Jopas! Istu suorempana eli takakenotuksen ajattelua. Reidet rennoiksi. Harjoitusravissa oli helpompi säädellä vauhtia kuin keventäen. Parhaiten ravia sai hidastettua ajatuksella kokoamisesta ja istumisesta moottorin päällä.
Ongelmia:
ohjien nykiminen
käyntijumitukset
ei mennyt kunnolla jalasta eteen
vasen laukka nousi vääränä
narskutteli laukoissa
jarrut olisivat voineet olla vielä herkemmät
valitettavan harvoin pääsin ratsastamaan eteen
unohdin taivuttaa
Parannusta:
väistöt meni huimasti paremmin
oikea laukka nousi oikein
lopuksi laukkasi rauhallisesti
ei tuijotellut
ei kiemurreltu
käynti sujui kivasti
tiistai 26. tammikuuta 2016
Nykimistä ja narskuttelua
Tiistainakin päädyin liikuttamaan Prestoa. Tänään menin sekä aikataulullisista syistä että ihan omasta tahdostanikin itsenäisesti. Keli oli kivunnut plussalle ja kenttä oli loskaisa. Urat paremmassa kunnossa.
Otin esteraipan mukaan koska pohdin että jos tulee jumitteluja niin kukaan ei ole ojentamassa raippaa. Liekö tämä ollut sitten lisäkimmoke sille, että Prestolla tuntui olevan tänään kovin kiire. Käynnissä oli vielä säätövaraa mutta ravissa olisi ollut kiva painaltaa menemään. Pohjan takia en voinut kovin reipasta menoa sallia. Tästä Presto otti nokkiinsa, narskutteli ja heitteli päätään. Heittelyä oli eniten pysähdyksissä ja kun keräsin ohjia tuntumalle. Toki myös ravin hidastusyrityksissä.
Lopulta sain käynnin haltuun ja ravissa tehtiin temponmuutoksia. Parhaiten hidasti ravia kun kädellä ei tarvinnut tehdä juuri mitään. Harmi vaan että yleensä ei malttanut kuunnella istuntaa. Otettiin kuitenkin lopulta myös laukkoja. Nostot ravista ja laukkaa vain pitkällä sivulla. Vasen kierros ensin. Joitain kertoja tuli väärä. Mutta saatiin noin 7 laukkapätkää ennen kuin kaasu hirtti eikä Presto enää tullut asiallisesti takaisin raviin.
Toiseen suuntaan pohjustin taas huolellisesti. Kierroksia oli sen verran paljon enemmän että tuli vain yksi rauhallinen laukka ja jo toisesta ei olisi halunnut pudottaa ollenkaan raville. Järki sanoi että kun ravissakin lipsuttiin muutaman kerran niin nyt ei kerätä turhia kierroksia. Eikä laukattu enempää. Raipankin tiputin pois kun jämähdyksiä ei tullut.
Loppuraveissa vauhtia oli yhä liikaa. Muuten tasoittui eikä valahtanut ihan matalaksi. Mentiin ympyrällä ja yritin rauhoittaa tahtia. Lopulta kun himmaili niin palkkioksi tuli loppukäynnit. Lopulta talutin pari kierrosta myös maasta. Siinä heppa otti jotkut menninkäishepulit ja säntäsi lähes ylitseni. Onneksi vain tönäisi enkä kaatunut.
Tallille mennessä harjoiteltiin kuuliaisuutta eikä sitä että ratsu kiirehtii edeltä. Siinä otti vielä toiset säikkyloikat mutta nyt ei tullut päälle. Taluttautuminen parani huomattavasti ennen kuin päästiin talliin asti.
Kuvittelin että itsenäinen olisi lohduttanut helpompien tehtävien muodossa. Pieleen meni. Nöyrryn ja jatkan treenejä opetuksessa.
Ongelmia:
raippa saattoi pahentaa tilannetta
narskutteli
kiirehti
pohja oli vähän liukas
kädet seilasi taas omilla teillään
säikyt tunnin jälkeen
Parannusta:
laukat nousi paremmin (tosin joitain vääriä)
ei ollut niin etumatala
ei juminut
ei tuijotellut ratsastuksen aikana pahasti
Otin esteraipan mukaan koska pohdin että jos tulee jumitteluja niin kukaan ei ole ojentamassa raippaa. Liekö tämä ollut sitten lisäkimmoke sille, että Prestolla tuntui olevan tänään kovin kiire. Käynnissä oli vielä säätövaraa mutta ravissa olisi ollut kiva painaltaa menemään. Pohjan takia en voinut kovin reipasta menoa sallia. Tästä Presto otti nokkiinsa, narskutteli ja heitteli päätään. Heittelyä oli eniten pysähdyksissä ja kun keräsin ohjia tuntumalle. Toki myös ravin hidastusyrityksissä.
Lopulta sain käynnin haltuun ja ravissa tehtiin temponmuutoksia. Parhaiten hidasti ravia kun kädellä ei tarvinnut tehdä juuri mitään. Harmi vaan että yleensä ei malttanut kuunnella istuntaa. Otettiin kuitenkin lopulta myös laukkoja. Nostot ravista ja laukkaa vain pitkällä sivulla. Vasen kierros ensin. Joitain kertoja tuli väärä. Mutta saatiin noin 7 laukkapätkää ennen kuin kaasu hirtti eikä Presto enää tullut asiallisesti takaisin raviin.
Toiseen suuntaan pohjustin taas huolellisesti. Kierroksia oli sen verran paljon enemmän että tuli vain yksi rauhallinen laukka ja jo toisesta ei olisi halunnut pudottaa ollenkaan raville. Järki sanoi että kun ravissakin lipsuttiin muutaman kerran niin nyt ei kerätä turhia kierroksia. Eikä laukattu enempää. Raipankin tiputin pois kun jämähdyksiä ei tullut.
Loppuraveissa vauhtia oli yhä liikaa. Muuten tasoittui eikä valahtanut ihan matalaksi. Mentiin ympyrällä ja yritin rauhoittaa tahtia. Lopulta kun himmaili niin palkkioksi tuli loppukäynnit. Lopulta talutin pari kierrosta myös maasta. Siinä heppa otti jotkut menninkäishepulit ja säntäsi lähes ylitseni. Onneksi vain tönäisi enkä kaatunut.
Tallille mennessä harjoiteltiin kuuliaisuutta eikä sitä että ratsu kiirehtii edeltä. Siinä otti vielä toiset säikkyloikat mutta nyt ei tullut päälle. Taluttautuminen parani huomattavasti ennen kuin päästiin talliin asti.
Kuvittelin että itsenäinen olisi lohduttanut helpompien tehtävien muodossa. Pieleen meni. Nöyrryn ja jatkan treenejä opetuksessa.
Ongelmia:
raippa saattoi pahentaa tilannetta
narskutteli
kiirehti
pohja oli vähän liukas
kädet seilasi taas omilla teillään
säikyt tunnin jälkeen
Parannusta:
laukat nousi paremmin (tosin joitain vääriä)
ei ollut niin etumatala
ei juminut
ei tuijotellut ratsastuksen aikana pahasti
maanantai 25. tammikuuta 2016
Sinkoilunostoja ja väistönestoa vasempaan
Maanantaille tuli taas kysely voinko liikuttaa Preston. Tässä kävi samoin kuin keskiviikkona ja päädyin sen kanssa tunnille. Mikäli tunteja olisi ollut vain 1 niin olisin mennyt itsenäisesti. Nytkin pohdin että olisiko 2 + 1 jo liikaa.
Ratsukoita tälle tunnille tuli vain 3. Kaikilla aika herkkisratsut: Listra, Limoza ja Presto. Aloitettiin onneksi ihan käynnissä hakemaan hevosia aktiivisesti eteen ja tasaiselle tuntumalle. Prestolla meinasi olla vähän kiire ja hypähteli jokusen kerran raville. Käynnissäkin kauhoi menemään. Yritin keskittyä tasaiseen tuntumaan. Volteilla kuulin yhä elävästä sisäkädestä ja tarkentavaan kysymykseeni vastaus oli että ulkotuki pitäisi pitää tasaisena. Ihan asiallisia voltteja mielestäni esitettiin. Ravissakin, vaikka välillä meno meinasi kiihtyä.
Melko pian ruvettiin tekemään laukannostoja. Ensin voltti kulmaan käynnistä, suoristus ja nosto. Sitten otettiin vielä suoristuksen jälkeen pysähdys ja nosto. Paremmin nousi myötäiset kuin viimeksi. Tosin vielä muutama väärä välissä. Vaan toistojen myötä nostot meni aikamoiseksi ampumiseksi. Nousi joo mutta ensimmäinen laukka-askel oli varmaan 5-metrinen. Siinä tuli kulmat äkkiä vastaan ja useamman kerran jarrutukset meni vähän pitkiksi ja kauhistelin kaarrevauhtia. Jotenkin leijuin jalustimilla ja taisin jäädä liikaa vetämään. Tuli tosi pahasti kättä vasten pois laukasta ja valitettavan isoilla ohjasotteilla. Yritin mutista että tämä ei ole meille järkevä tehtävä. Laukkaympyrä ei parantanut tilannetta kun ruuna kompuroi siinä. Arvelen että ravista oltaisiin saatu asiallisemmat nostot ja asiallisesta laukasta olisi jarrutkin toimineet paremmin. Tämä osuus meni huonommin kuin viimeksi.
Sitten tultiin väistöjä. Sekä käynnissä että ravissa suunnat meni kuten arvasin. Vasemmalle en osaa väistää, oikealle meni helposti. Alkuun esitettiin jotain kelvollista vasemmallekin. Oikea meni siististi. Kun käännettiin takaisin vasempaan niin olin jo valmiiksi tappiomielialalla ja homma meni ihan puihin. Liikuttiin enemmän väärään kuin oikeaan suuntaan. Lopulta väistöstä tuli vain kelvollista. Otettiinpa muutamat käyntijumitkin ja tarvitsin raipan ennen kuin päästiin asiallisesti takaisin raviin.
Loppuraveissa Presto valui taas turhan matalaksi mutten saanut sitä nostettua ylemmäs. Koska väistöjen kanssa meni hinkatessa niin jäätiin vielä kävelemään loppukäyntejä yksin kentälle. Lopulta päätin testata väistöt vielä. Olin päässyt tiloistani eroon ja käynnissä väistettiin ihan tunnistettavin ristiaskelin vasemmalle. Tiesinhän että osaan. En vain tajua mikä pingotus meni päälle ja tuhosi rentouden omasta tekemisestä aiemmin. Tämä oli taas niitä tunteja kun kuvittelin olevani paljon parempi kuin olenkaan ja sitten turhautti kun ei sujunutkaan.
Ongelmia:
tehtävät vähän turhan vaikeita meille
laukat nousi aika singoten
laukassa oli huonommat jarrut kuin viimeksi
väistö vasemmalle (kuskin ongelma)
muutamat käyntiinjumahdukset
tasainen tahti
tilsat
Parannusta:
laukat nousi paremmin myötäisinä kuin viimeksi
kyttäsi vähemmän kuin viimeksi
sain käteni kannettua tavallista paremmin
kiltti hoitaa
sain lopuksi väistöaskelia vasempaankin
Ratsukoita tälle tunnille tuli vain 3. Kaikilla aika herkkisratsut: Listra, Limoza ja Presto. Aloitettiin onneksi ihan käynnissä hakemaan hevosia aktiivisesti eteen ja tasaiselle tuntumalle. Prestolla meinasi olla vähän kiire ja hypähteli jokusen kerran raville. Käynnissäkin kauhoi menemään. Yritin keskittyä tasaiseen tuntumaan. Volteilla kuulin yhä elävästä sisäkädestä ja tarkentavaan kysymykseeni vastaus oli että ulkotuki pitäisi pitää tasaisena. Ihan asiallisia voltteja mielestäni esitettiin. Ravissakin, vaikka välillä meno meinasi kiihtyä.
Melko pian ruvettiin tekemään laukannostoja. Ensin voltti kulmaan käynnistä, suoristus ja nosto. Sitten otettiin vielä suoristuksen jälkeen pysähdys ja nosto. Paremmin nousi myötäiset kuin viimeksi. Tosin vielä muutama väärä välissä. Vaan toistojen myötä nostot meni aikamoiseksi ampumiseksi. Nousi joo mutta ensimmäinen laukka-askel oli varmaan 5-metrinen. Siinä tuli kulmat äkkiä vastaan ja useamman kerran jarrutukset meni vähän pitkiksi ja kauhistelin kaarrevauhtia. Jotenkin leijuin jalustimilla ja taisin jäädä liikaa vetämään. Tuli tosi pahasti kättä vasten pois laukasta ja valitettavan isoilla ohjasotteilla. Yritin mutista että tämä ei ole meille järkevä tehtävä. Laukkaympyrä ei parantanut tilannetta kun ruuna kompuroi siinä. Arvelen että ravista oltaisiin saatu asiallisemmat nostot ja asiallisesta laukasta olisi jarrutkin toimineet paremmin. Tämä osuus meni huonommin kuin viimeksi.
Sitten tultiin väistöjä. Sekä käynnissä että ravissa suunnat meni kuten arvasin. Vasemmalle en osaa väistää, oikealle meni helposti. Alkuun esitettiin jotain kelvollista vasemmallekin. Oikea meni siististi. Kun käännettiin takaisin vasempaan niin olin jo valmiiksi tappiomielialalla ja homma meni ihan puihin. Liikuttiin enemmän väärään kuin oikeaan suuntaan. Lopulta väistöstä tuli vain kelvollista. Otettiinpa muutamat käyntijumitkin ja tarvitsin raipan ennen kuin päästiin asiallisesti takaisin raviin.
Loppuraveissa Presto valui taas turhan matalaksi mutten saanut sitä nostettua ylemmäs. Koska väistöjen kanssa meni hinkatessa niin jäätiin vielä kävelemään loppukäyntejä yksin kentälle. Lopulta päätin testata väistöt vielä. Olin päässyt tiloistani eroon ja käynnissä väistettiin ihan tunnistettavin ristiaskelin vasemmalle. Tiesinhän että osaan. En vain tajua mikä pingotus meni päälle ja tuhosi rentouden omasta tekemisestä aiemmin. Tämä oli taas niitä tunteja kun kuvittelin olevani paljon parempi kuin olenkaan ja sitten turhautti kun ei sujunutkaan.
Ongelmia:
tehtävät vähän turhan vaikeita meille
laukat nousi aika singoten
laukassa oli huonommat jarrut kuin viimeksi
väistö vasemmalle (kuskin ongelma)
muutamat käyntiinjumahdukset
tasainen tahti
tilsat
Parannusta:
laukat nousi paremmin myötäisinä kuin viimeksi
kyttäsi vähemmän kuin viimeksi
sain käteni kannettua tavallista paremmin
kiltti hoitaa
sain lopuksi väistöaskelia vasempaankin
Normitunti hangessa
Maanantaina oli taas väkeä kahden tunnin verran. Ekalla tunnilla meitä taisi olla 6. Pakkasta oli enää muutama aste. Ratsukseni osui Roze. Laitoin ihan suosiolla satulan. Talli tosin oli niin täynnä että hoidin tamman pihalla.
Tunnilla pyöriteltiin voltteja ja tehtiin siirtymiä. Käyntivoltista laukkaan. Laukkaa mentiin muistaakseni vain yksi sivu suoraan. Välillä siinäkin vähän kaviot lipsui (kantahokit) jos tamma nosti laukkaa ihan keskeltä kulmaa. Voltit ja nostot tehtiin siis ristikkäisistä kulmista.
Ei mikään kovin häikäisevä tunti muttei pahimmastakaan päästä. Nopeasti hujahti ohi.
Ongelmia:
ei oikein taipunut vasemman pohkeen ympäri
lopputunnista nyki ohjia
oli vähän itsepäinen
Parannusta:
nosti laukat helposti ja oikein
vähän lyheni loppua kohti
ei jumitellut
Tunnilla pyöriteltiin voltteja ja tehtiin siirtymiä. Käyntivoltista laukkaan. Laukkaa mentiin muistaakseni vain yksi sivu suoraan. Välillä siinäkin vähän kaviot lipsui (kantahokit) jos tamma nosti laukkaa ihan keskeltä kulmaa. Voltit ja nostot tehtiin siis ristikkäisistä kulmista.
Ei mikään kovin häikäisevä tunti muttei pahimmastakaan päästä. Nopeasti hujahti ohi.
Ongelmia:
ei oikein taipunut vasemman pohkeen ympäri
lopputunnista nyki ohjia
oli vähän itsepäinen
Parannusta:
nosti laukat helposti ja oikein
vähän lyheni loppua kohti
ei jumitellut
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)