Tänään meitä tuli tunnille vain 3. Ratsukseni oli merkattu Nuppu. En ois kyllä arvannut. Mutta mikäpä siinä, viimeksi oli ihan hauska tapaus. Harjatessa hämmästelin että oliko se oikeasti noin pieni. Hädin tuskin hevoskokoinen (jos sitäkään). Kuulin vasta juuri ennen tuntia että tämä olisi ns. ilman satulaa tunti. Minäkin olisin halunnut! Ilman satulaa hyppämisestähän olen haaveillut nyt vaikka kuinka pitkään. Mutta kommentti tuntikaverilta oli ettei Nupulla voi mennä ilman satulaa koska silloin sitä ei voi työstää. Ajattelin että ne työstötunnit on erikseen.
Esteet oli kisojen jäljiltä aloillaan. Hinguttiin pihalle vaikka satoi, +12°C. Kenttä oli märkä ja möyheä. Ei ollut kuin pari lätäkköä.
Otin näemmä satulasta jonkin asennevamman. Ravi meni vielä ihan ok vaikka ratsu olikin vino ja jäykkä. Tai en osannut ratsastaa sitä ja vaatia oikein. Vaan laukka oli semmosta vipellystä että tuskin olisin edes pysynyt kyydissä ilman satulaa. Ei liitovaihetta. Helpompi oli olla kevyessä istunnassa.
Hypyt menin tänään puolivaloilla. Pompittiin alusta asti miten sattuu. Ensin linjaa, johon ympyrä väliin. Vääriä laukkoja taisi tulla ekassa kierroksessa ekan hypyn jälkeen 100 %. Ja joka ikinen hyppy meni vasemmasta laidasta.
Kun alotettiin hyppytehtävät 4 hypyn radalla niin posottelin autopilotilla. Hepo kiihtyi välissä aika paljon mutta ajattelin että menköön kun on innoissaan. Väärin! Vedettiin okserista vasemmalta ohi eikä itellä ollut juuri edes motivaatiota toimia. Otettiin siihen kai 3 kieltoa ennen kuin rupesin vähän tahtomaan esteestä yli. Muuten kuulemma ratsastin turhan lyhyellä ohjalla ja liian kankealla kädellä. Meno ei ainakaan rentoa ollut kun käskettiin rentouttamaan hartioitakin.
Seuraavalla kierroksella taidettiin kieltää samalle esteelle uudestaan. Kaareva linja oikealle. Loput meni kerralla yli. Ja ite hyppelin etukenossa.
Sitten tultiin 4 hypyn pätkänä kisojen esteitä 4-7. Vitonen, joka kisoissa tippui, oli tänään meidän tyylikkäin suoritus. Taidettiin ottaa tähänkin joku kielto? Olisiko toinen kierros mennyt sitten puhtaasti?
Lopuksi tultiin vielä kääntötehtävää. Käännökset ja vinohypyt meni ok mutta helppo suora lähestyminen pystylle toi taas tökkäyksen. Nyt olin vihdoin hereillä enkä päästänyt Nuppua ohi. Ja hyvin pienellä tiellä uusi lähestyminen ja yli.
Lopuksi halusin hypätä vielä eniten kieltoja aiheuttaneen okserin. Esteitä oli käännetty eli hyppysuunta säilyi mutta kaarevaa linjaa ei tullut. Nämä esteet oli pieniä. Okseri max 70. Aiempien kierrosten korkeus max 80. Nyt päästiin kierros puhtaasti.
Meidät päästettiin loppuverkkaamaan muiden hypätessä kierros loppuun. Itseäni ärsytti hyvin pitkälti kaikki. Nakkasin ohjat pitkiksi ja istuin kevyessä istunnassa Nupun hölkätessä loppuraveja. Motivaatio ratsun työstöön oli nolla. Loppukäynnit mentiin maneesissa. Itselläni meni parikymmentä minuuttia toipua keljutuksistani. Näemmä satula häiritsi henkistä tasapainoani näin paljon että siksi sössin tämän tunnin. Tuskin Nuppu olisi edes kiellellyt noin paljon jos en olisi ekaa kieltoa päästänyt niin löperösti tulemaan. Tunnin jälkeen pohdin että olisi vain sittenkin pitänyt mennä ilman satulaa silläkin riskillä etten olisi päässyt hyppäämään mitään enkä olisi laukassa pysynyt kyydissä. Enpähän olisi nössöillyt. Open kanssa ei satulasta edes puhuttu.
Ongelmia:
väärät laukat esteiden jälkeen
hypyt vasemmasta reunasta
omat motivaatio-ongelmat
kiellot
hankala laukka istua
Parannusta:
kisoissa pudonnut vitonen meni ihan tyylikkäästi
pysyin kyydissä
torstai 12. kesäkuuta 2014
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
Koulutunnilla ravipuomeja
Keskiviikkona tuppasin itseni taas tallille. Kuudenneksi tunnille, Harmonialla. Hepo oli pääosin mukavan lupsakka hoitaessa paitsi muutaman kerran tarjosi hampaita. Satulan laitollekin vähän kiukutteli.
Ratsastaessa yritin keskittyä jalkoihini sekä tasaiseen tuntumaan. Nyt yritin alkutunnista pitää tuntuman napakampana kuin yleensä. Opelta ei hirmuisesti kommenttia tänään tullut eikä haitannut. Volteilla Hoo meinasi tuttuun tapaansa liirata lapa edellä ulos ja sitä yritin vahtia. Liikkui ihan ok eteen muttei erityisen reippaasti.
Tämä yritti kai olla puomitunti. Toisessa päässä oli 4 ravipuomia suht pitkillä väleillä. Alkuun saatiin pelkkiä kehuja vaikken omasta mielestäni tehnyt juuri mitään. Toiseen suuntaan tuli enemmän sanomista puolipidätteiden puutteesta alkuun ja ponnistuspaikoista. Mutta jos katseeni on tehtävän yli niin enhän mitenkään näe tähdätä puomeille. Vähän kopisteltiin oikeassa kierroksessa.
Muualla yritin taivutella ja huolehtia ulko-ohjasta. Piti tehdä pääty-ympyrä harjoitusravissa. Unohdin sen harjoitusistunnan täysin ja kevensin. Toiseen suuntaan tuli sanomista mutta koska ratsu ei tuntunut kovin hyvältä niin edelleen pääosin kevensin. Ei ollut sellainen päivä, jolloin on hyvä "harjoitella satulassa istumista".
Laukat tehtiin yksi kerrallaan. Odotettiin osastossa paikallaan. Pysähdyksestä raviin, laukka, keskiympyrä ja raville. Tein tämän lisäksi ravipätkälle siirtymiä seis ja raville. Nyt osasin olla tarpeeksi napakka ja hepo herkistyi kuulolle. Laukatkin nousi oikein. Tosin vasemmassa perä liirasi taas sisään. Huomasin ihan itse. Kiva oli kerrankin valmistella laukat tarpeeksi rauhassa niin muistin pitää ohjastuntuman kunnollisena. Laukassa ajatuksena oli mennä reippaasti ja kevyellä keulalla.
Muutamia pieniä pyöristymisiä kesken tunnin saatiin. Taikasana oli jälleen kerran ulko-ohja. Kuvittelen aina että se on kunnolla kädessä mutta ei se ole. Ja sitten hepo pitää oikeasti saada liikkeelle ja astumaan sisätakanen kunnolla alle. Eikä tule aina ihan ensimmäisestä pienestä pyynnöstä. Oltaisiin kaivattu 55 minuutin alkuverkat.
Loppuverkassa hepo oli taas jo suht kiva. Aiempi olo ettei se ole avuilla (okei, vähän liioteltua) haihtui. Pyöristyi taas mutta nyt meinasi mennä jo möyrimiseksi turpa matalalla.
Tunnin jälkeen syöttelin ja kehotus oli laittaa kypärä päähän ja hypätä kyytiin. Hepo oli kuitenkin selänhuuhtelustani sen verran märkä etten viitsinyt. Mutta tällä tunnilla heräsi polte maastolenkille.
Ongelmia:
alkuun oli taas jäykkä
Parannusta:
laukat nousi oikein
lopuksi oli parempi kuin maanantaina
en turhautunut liiallisiin vaatimuksiin
ei kiihdytellyt ravipuomeilla
Ratsastaessa yritin keskittyä jalkoihini sekä tasaiseen tuntumaan. Nyt yritin alkutunnista pitää tuntuman napakampana kuin yleensä. Opelta ei hirmuisesti kommenttia tänään tullut eikä haitannut. Volteilla Hoo meinasi tuttuun tapaansa liirata lapa edellä ulos ja sitä yritin vahtia. Liikkui ihan ok eteen muttei erityisen reippaasti.
Tämä yritti kai olla puomitunti. Toisessa päässä oli 4 ravipuomia suht pitkillä väleillä. Alkuun saatiin pelkkiä kehuja vaikken omasta mielestäni tehnyt juuri mitään. Toiseen suuntaan tuli enemmän sanomista puolipidätteiden puutteesta alkuun ja ponnistuspaikoista. Mutta jos katseeni on tehtävän yli niin enhän mitenkään näe tähdätä puomeille. Vähän kopisteltiin oikeassa kierroksessa.
Muualla yritin taivutella ja huolehtia ulko-ohjasta. Piti tehdä pääty-ympyrä harjoitusravissa. Unohdin sen harjoitusistunnan täysin ja kevensin. Toiseen suuntaan tuli sanomista mutta koska ratsu ei tuntunut kovin hyvältä niin edelleen pääosin kevensin. Ei ollut sellainen päivä, jolloin on hyvä "harjoitella satulassa istumista".
Laukat tehtiin yksi kerrallaan. Odotettiin osastossa paikallaan. Pysähdyksestä raviin, laukka, keskiympyrä ja raville. Tein tämän lisäksi ravipätkälle siirtymiä seis ja raville. Nyt osasin olla tarpeeksi napakka ja hepo herkistyi kuulolle. Laukatkin nousi oikein. Tosin vasemmassa perä liirasi taas sisään. Huomasin ihan itse. Kiva oli kerrankin valmistella laukat tarpeeksi rauhassa niin muistin pitää ohjastuntuman kunnollisena. Laukassa ajatuksena oli mennä reippaasti ja kevyellä keulalla.
Muutamia pieniä pyöristymisiä kesken tunnin saatiin. Taikasana oli jälleen kerran ulko-ohja. Kuvittelen aina että se on kunnolla kädessä mutta ei se ole. Ja sitten hepo pitää oikeasti saada liikkeelle ja astumaan sisätakanen kunnolla alle. Eikä tule aina ihan ensimmäisestä pienestä pyynnöstä. Oltaisiin kaivattu 55 minuutin alkuverkat.
Loppuverkassa hepo oli taas jo suht kiva. Aiempi olo ettei se ole avuilla (okei, vähän liioteltua) haihtui. Pyöristyi taas mutta nyt meinasi mennä jo möyrimiseksi turpa matalalla.
Tunnin jälkeen syöttelin ja kehotus oli laittaa kypärä päähän ja hypätä kyytiin. Hepo oli kuitenkin selänhuuhtelustani sen verran märkä etten viitsinyt. Mutta tällä tunnilla heräsi polte maastolenkille.
Ongelmia:
alkuun oli taas jäykkä
Parannusta:
laukat nousi oikein
lopuksi oli parempi kuin maanantaina
en turhautunut liiallisiin vaatimuksiin
ei kiihdytellyt ravipuomeilla
maanantai 9. kesäkuuta 2014
Kehuttavana estetunnilla
Maanantaina jatkoin koulutunnin jälkeen siis esteille suoraan. Ratsuvaihtoehdot oli Roze ja Tytsy, toivoin Tytsyä ja sen myös sain. Tamma oli hommissa jo kahdella aiemmallakin tunnilla, joten varustuksen kanssa ei ollut ongelmia. Harmoniallekin löytyi purkaja.
Jätin kannukset matkasta enkä ottanut raippaakaan. Turvaliivikin jäi puolivahingossa kentän laidalle koko tunniksi. Tytsy tuntui hauskan pieneltä ja juuri sopivan kapoiselta että sain pohkeet kivasti kiinni kylkiin. Alkuverkka alotettiin taas pitkin ohjin. Ravissa vaan vauhti tuppasi kiihtymään kierros kierrokselta. Vaan sitten otettiinkin virkistävästi ohjat käteen ja vähän työskenneltiin. Ravissa voltteja kulmiin, laukassa myöhemmin sama juttu. Tytsy painoi tosi törkeästi kumpaankin suuntaan sisäpohjetta vasten. Ja kun ei siitä toennut niin ohje oli laittaa kannukset takaisin jalkaan.
Sain nyt jalkojeni asennosta jopa kehuja! Kommentti oli ettei mitään ongelmaa laittaa kannuksia kun jalat pysyy noin hyvin paikallaan. Ja että menisi hyvin jopa ponikannuksiani pidemmätkin. Onko se sitten opesta vai hevosesta kiinni? Ponikannukset kuitenkin ajoivat asiansa ja sisäpohkeen päälle kaatuminen lakkasi tai ainakin väheni huomattavasti.
Tänään alotettiin hypyt jumpalla. Innarivälein pysty, okseri ja pysty. Ja kuulemma lyhyet välit eli varsinkin Tytsyn kanssa ei saanut kaahottaa. Kivasti hepo kuunteli pidätteet (vaikka hitusen protestoi). Ekalla yrityksellä tipahti raville juuri ennen mutta mentiin silti. Ja kivasti malttoi asetella jalkansa väliin. Toinen kerta oli jo sangen hyvä. Opekin kehui miten näyttää helpolta.
Päivän toinen tehtävä oli etukäteen vähän pelottava. 3 estettä mutta eivät linjalla vaan keskimmäinen oli esteen verran sisempänä. Väleihin tuli 2 laukkaa. Ekalla yrityksellä otettiin vikalle kielto. Toisella kerralla tyylillä yli ja vaihdotkin tuli. Ne meni kyllä ihan Tytsyn ansioksi. Sitten hypättiin tynnyrit perään, mukisematta yli.
Taidettiin tulla hyppy vielä portin yli (isolla loikalla) ennen kuin hypättiin rataa. Muut parkkikselle odottamaan ja mentiin kaksi kierrosta. Muutama väärä laukka meille tuli mutta viimeviikon tapaisia kääntämisongelmia ei ollut. Tokalla kierroksella esteet vähän nousi. Portti oli ainoa jännittävän iso. Harjasta kiinni ja yli. Plussaa siitä että tänään meidän ponnistuspaikatkin oli aika tolkkuja.
Lopuksi hypättiin portti vielä kerran. Meni hyvin ja se riitti. Opelta tuli semmosia kehuja että meinasi ruveta jo leijuttamaan. Ei ole Tytsy kuulemma koskaan aiemmin mennyt tunnilla noin hienosti. Näytti siltä että tiedän mitä olen tekemässä. Pidätin kun piti ja sitten myötäsin. Eikä ryysäillyt tehtävien jälkeenkään. Itestä hienointa oli että nyt ekaa kertaa pääsin oikeasti säätelemään Tytsyn laukkaa ilman että pudotti raville. Mainio tapaus!
Loppuverkat mentiin kentällä eikä lähdetty enää maastoon. Tunnin jälkeen mutinoin että Tytsy on käsitellessä vähän kurja kun kuskaa perässään jos päättää lähteä ruoholle. Tänään onneksi osoitti tämänkin vääräksi ja oli oikein nätisti. Myös tarhaan päästäminen sujui tällä kertaa kiltisti odottaen että saan narun irti. Tosin heinäkasakin oli ihan turvan juuressa. Tunnin jälkeen vielä muut ryhmäläiset kehuivat meidän menoa ja kommentoivat että mun pitää lähteä Tytsyllä kisoihin :D Tämä oli niitä kaipaamiani hyvän mielen tunteja!
Ongelmia:
yksi kielto
muutamia vääriä laukkoja
Parannusta:
kielto ei jäänyt harmittamaan
tosi helposti hyppäsi
kuunteli pidätteet ja laukka oli säädeltävissä
käyttäytyi tolkusti myös taluttaessa
Tuntikaveri ja Anni videoivat meidän menoa:
Jätin kannukset matkasta enkä ottanut raippaakaan. Turvaliivikin jäi puolivahingossa kentän laidalle koko tunniksi. Tytsy tuntui hauskan pieneltä ja juuri sopivan kapoiselta että sain pohkeet kivasti kiinni kylkiin. Alkuverkka alotettiin taas pitkin ohjin. Ravissa vaan vauhti tuppasi kiihtymään kierros kierrokselta. Vaan sitten otettiinkin virkistävästi ohjat käteen ja vähän työskenneltiin. Ravissa voltteja kulmiin, laukassa myöhemmin sama juttu. Tytsy painoi tosi törkeästi kumpaankin suuntaan sisäpohjetta vasten. Ja kun ei siitä toennut niin ohje oli laittaa kannukset takaisin jalkaan.
Sain nyt jalkojeni asennosta jopa kehuja! Kommentti oli ettei mitään ongelmaa laittaa kannuksia kun jalat pysyy noin hyvin paikallaan. Ja että menisi hyvin jopa ponikannuksiani pidemmätkin. Onko se sitten opesta vai hevosesta kiinni? Ponikannukset kuitenkin ajoivat asiansa ja sisäpohkeen päälle kaatuminen lakkasi tai ainakin väheni huomattavasti.
Tänään alotettiin hypyt jumpalla. Innarivälein pysty, okseri ja pysty. Ja kuulemma lyhyet välit eli varsinkin Tytsyn kanssa ei saanut kaahottaa. Kivasti hepo kuunteli pidätteet (vaikka hitusen protestoi). Ekalla yrityksellä tipahti raville juuri ennen mutta mentiin silti. Ja kivasti malttoi asetella jalkansa väliin. Toinen kerta oli jo sangen hyvä. Opekin kehui miten näyttää helpolta.
Päivän toinen tehtävä oli etukäteen vähän pelottava. 3 estettä mutta eivät linjalla vaan keskimmäinen oli esteen verran sisempänä. Väleihin tuli 2 laukkaa. Ekalla yrityksellä otettiin vikalle kielto. Toisella kerralla tyylillä yli ja vaihdotkin tuli. Ne meni kyllä ihan Tytsyn ansioksi. Sitten hypättiin tynnyrit perään, mukisematta yli.
Taidettiin tulla hyppy vielä portin yli (isolla loikalla) ennen kuin hypättiin rataa. Muut parkkikselle odottamaan ja mentiin kaksi kierrosta. Muutama väärä laukka meille tuli mutta viimeviikon tapaisia kääntämisongelmia ei ollut. Tokalla kierroksella esteet vähän nousi. Portti oli ainoa jännittävän iso. Harjasta kiinni ja yli. Plussaa siitä että tänään meidän ponnistuspaikatkin oli aika tolkkuja.
Lopuksi hypättiin portti vielä kerran. Meni hyvin ja se riitti. Opelta tuli semmosia kehuja että meinasi ruveta jo leijuttamaan. Ei ole Tytsy kuulemma koskaan aiemmin mennyt tunnilla noin hienosti. Näytti siltä että tiedän mitä olen tekemässä. Pidätin kun piti ja sitten myötäsin. Eikä ryysäillyt tehtävien jälkeenkään. Itestä hienointa oli että nyt ekaa kertaa pääsin oikeasti säätelemään Tytsyn laukkaa ilman että pudotti raville. Mainio tapaus!
Loppuverkat mentiin kentällä eikä lähdetty enää maastoon. Tunnin jälkeen mutinoin että Tytsy on käsitellessä vähän kurja kun kuskaa perässään jos päättää lähteä ruoholle. Tänään onneksi osoitti tämänkin vääräksi ja oli oikein nätisti. Myös tarhaan päästäminen sujui tällä kertaa kiltisti odottaen että saan narun irti. Tosin heinäkasakin oli ihan turvan juuressa. Tunnin jälkeen vielä muut ryhmäläiset kehuivat meidän menoa ja kommentoivat että mun pitää lähteä Tytsyllä kisoihin :D Tämä oli niitä kaipaamiani hyvän mielen tunteja!
Ongelmia:
yksi kielto
muutamia vääriä laukkoja
Parannusta:
kielto ei jäänyt harmittamaan
tosi helposti hyppäsi
kuunteli pidätteet ja laukka oli säädeltävissä
käyttäytyi tolkusti myös taluttaessa
Tuntikaveri ja Anni videoivat meidän menoa:
Hoo takaisin hommissa
Viikko alkoi kivasti sillä Harmonia oli saanut kengät takaisin ja edellisviikon alustavan kuntokuurin jälkeen palasi nyt hommiin. Tuplatunnilla ei heppaa kiusattu vaan menin sillä vain koulutunnin. Mielellään lähti tarhasta hommiin ja hoitaessa oli muuten asiallisesti mutta kun meinasi jälleen kerran väistää ylitseni enkä siirtynyt tamman mielestä tarpeeksi ripeästi pois alta niin siitä suuttui ja protestoi potkaisemalla ilmaan. Minä yritin komentaa. Nyt tiesin jo että jos olisin väistänyt niin tuskin olisi kiukkuillut. Mutta enhän voi antaa hepan pompotella itseäni. Satulallekin yritti äkäillä alkuun.
Maanantaina uhkasi ukkosta koko illaksi. Onneksi ukkosta ei tullut mutta heti tunnin alkuun vähän isompi vesisade. Onneksi otin takin mukaan ja takki hoiti hommansa hienosti pitäen minut kuivana. Housut kyllä kastui.
Hepo oli vähän veltto. Koko tunnin kaikki siirtymät oli vähän valuvia sekä alas että ylöspäin. Eikä raipasta juuri reipastunut. Yritin taivuttaa mutta ratsu oli välipalaksi tainnut nauttia seipäitä. Vasemmassa oli edelleen aika pahasti kiinni enkä saanut irrotettua. Yritin sitten keskittyä tasaiseen tuntumaan kummallakin ohjalla ja pyytämään eteen sekä pitämään pohkeet kiinni. Tämän päivän hankalin juttu oli open vaatimus pitää alapohje kiinni. Ei se vain taivu ilman liimaa sinne ratsun kylkeen. Ehkä se Hoo on sittenkin vähän turhan muhku mulle muodoiltaan.
Paljon tuli sanomista että kannukseni naputtaa jatkuvasti kylkiin. Tätä en ihan usko ilman todistusaineistoa, pitänee hankkia. Ponikannukseni on säädetty ihan alas, joten ilman kantapään nostoa (jota kyllä valitettavasti tapahtuu) kannus tuskin edes ylettyy ratsuun. Varsinkin kun pohkeeni leijailevat irti. Varpaita pitäisi kuulemma kääntää enemmän eteenpäin. Siihenkin jalkani taipuvat muka huonosti.
Tunnin piti olla kevyt mutta päädyttiin alkutunnin tehokkaan volttailun jälkeen tekemään siirtymiä. Meille muutama ja täsmällinen olisi ehkä ajanut homman paremmin. Nyt tuli niin paljon mietittävää että meinasin jatkuvasti tipahtaa kärryiltä että missäs askellajissa pitikään olla.
Aluksi mentiin harjotusravia (myöhemmin nostin jalustimet ylös). Joka sivulle 3 askeleen käyntiinsiirtymä. Sitten lisättiin pitkille sivuille näiden lisäksi vielä pysähdykset. Me valuttiin edelleen. Sitten pitkät sivut laukassa, lyhyet harjoitusravissa. Ja joka sivulle 3 askeleen käyntisiirtymä. Tässä vaiheessa välimuisti rupesi jo piiputtamaan enkä ehtinyt valmistella tehtäviä tarpeeksi. Ensin vasen kierros. Vähän liikaa vetämistä ja raviaskelia laukkasiirtymissä. Laukat kuitenkin nousi koko tunnin vissiin 1 vai 2 poikkeusta lukuunottamatta oikein!
Oikeassa kierroksessa ruvettiin Hoon kanssa saamaan juonesta kiinni. Vähemmän vetoa, rennompi istunta. Itellä oli vain semmonen olo että meiltä vaaditaan vähän liikaa ja jäykistyin paineista. Kun sain ratsastettua rennommalla mielellä niin ehdin valmistella ja siirtymät parani. Vaan edelleen olisin kaivannut itselleni lisää ajatusta mukaan.
Loppuraveissa kun lähdin keventämään niin hepo keveni edestä, tuntuma ilmavoitui ja ratsu pyöristyi. Liikaa on taas yritetty värkätä ja pingottaa kun Hoon kanssa tarvitsisi ratsastaa rennonletkeästi.
Loppukäynnit käytiin suht pikaisesti maastossa. Malttoi jopa eikä ollut edessä menevän hännässä.
Ongelmia:
kuski jännittyi liikaa
ratsu jäykkä
siirtymät löysiä
Parannusta:
laukat nousi lähes oikein
lopuraveissa löytyi rentous
Maanantaina uhkasi ukkosta koko illaksi. Onneksi ukkosta ei tullut mutta heti tunnin alkuun vähän isompi vesisade. Onneksi otin takin mukaan ja takki hoiti hommansa hienosti pitäen minut kuivana. Housut kyllä kastui.
Hepo oli vähän veltto. Koko tunnin kaikki siirtymät oli vähän valuvia sekä alas että ylöspäin. Eikä raipasta juuri reipastunut. Yritin taivuttaa mutta ratsu oli välipalaksi tainnut nauttia seipäitä. Vasemmassa oli edelleen aika pahasti kiinni enkä saanut irrotettua. Yritin sitten keskittyä tasaiseen tuntumaan kummallakin ohjalla ja pyytämään eteen sekä pitämään pohkeet kiinni. Tämän päivän hankalin juttu oli open vaatimus pitää alapohje kiinni. Ei se vain taivu ilman liimaa sinne ratsun kylkeen. Ehkä se Hoo on sittenkin vähän turhan muhku mulle muodoiltaan.
Paljon tuli sanomista että kannukseni naputtaa jatkuvasti kylkiin. Tätä en ihan usko ilman todistusaineistoa, pitänee hankkia. Ponikannukseni on säädetty ihan alas, joten ilman kantapään nostoa (jota kyllä valitettavasti tapahtuu) kannus tuskin edes ylettyy ratsuun. Varsinkin kun pohkeeni leijailevat irti. Varpaita pitäisi kuulemma kääntää enemmän eteenpäin. Siihenkin jalkani taipuvat muka huonosti.
Tunnin piti olla kevyt mutta päädyttiin alkutunnin tehokkaan volttailun jälkeen tekemään siirtymiä. Meille muutama ja täsmällinen olisi ehkä ajanut homman paremmin. Nyt tuli niin paljon mietittävää että meinasin jatkuvasti tipahtaa kärryiltä että missäs askellajissa pitikään olla.
Aluksi mentiin harjotusravia (myöhemmin nostin jalustimet ylös). Joka sivulle 3 askeleen käyntiinsiirtymä. Sitten lisättiin pitkille sivuille näiden lisäksi vielä pysähdykset. Me valuttiin edelleen. Sitten pitkät sivut laukassa, lyhyet harjoitusravissa. Ja joka sivulle 3 askeleen käyntisiirtymä. Tässä vaiheessa välimuisti rupesi jo piiputtamaan enkä ehtinyt valmistella tehtäviä tarpeeksi. Ensin vasen kierros. Vähän liikaa vetämistä ja raviaskelia laukkasiirtymissä. Laukat kuitenkin nousi koko tunnin vissiin 1 vai 2 poikkeusta lukuunottamatta oikein!
Oikeassa kierroksessa ruvettiin Hoon kanssa saamaan juonesta kiinni. Vähemmän vetoa, rennompi istunta. Itellä oli vain semmonen olo että meiltä vaaditaan vähän liikaa ja jäykistyin paineista. Kun sain ratsastettua rennommalla mielellä niin ehdin valmistella ja siirtymät parani. Vaan edelleen olisin kaivannut itselleni lisää ajatusta mukaan.
Loppuraveissa kun lähdin keventämään niin hepo keveni edestä, tuntuma ilmavoitui ja ratsu pyöristyi. Liikaa on taas yritetty värkätä ja pingottaa kun Hoon kanssa tarvitsisi ratsastaa rennonletkeästi.
Loppukäynnit käytiin suht pikaisesti maastossa. Malttoi jopa eikä ollut edessä menevän hännässä.
Ongelmia:
kuski jännittyi liikaa
ratsu jäykkä
siirtymät löysiä
Parannusta:
laukat nousi lähes oikein
lopuraveissa löytyi rentous
sunnuntai 8. kesäkuuta 2014
Kevätjamboreet
Sunnuntaina oli odotettu jamboreepäivä Uotilassa. Lähes vuoden (kahden kauden) treenien jälkeen olin vihdoinkin paikalla estekisojen aikaan. Ja mikä mainiota niin samana päivänä oli luvassa ensin koulu- sitten estekisat. Eikä ratsuvalintaa tarvinnut hirveästi pohtia. Flika oli piikitetty niin jäljelle jäi Fossi. Kolmas kutkuttanut vaihtoehto Arttu oli ep.
Luokkavalinnat oli kombeja. Toinen mahdollisuus oli KN ja 60/70 cm. Mutta päädyin menemään he B:0:n ja 80 cm. Koulupuolta jännäsin vähän että miten Fossi keskittyy vaan tuijottelemaan yleisöä. Onneksi olin väärässä.
Olin Fossille päivän keskimmäinen kuski. Ensin verkka maneesissa, sitten pihalle kävelemään, koulurata, jalustimien säätö ja esteet heti putkeen. 4 verkkahyppyä alle.
Kiva oli nähdä ensin Fossin suoritus toisella kuskilla ja huomata että hepohan on ihan tolkku. Meillä kouluverkassa haastavinta oli pysähdykset. Sekunnin jälkeen rupesi nyppimään päällään. Nämäkin oli harkkakisat eli suojat ja apuohjat oli sallittuja. Mentiin silti ihan kisasääntöjen mukaan. Verkan menin pääosin ilman raippaa. Mutta koska pysähdyksistä ja käynnistä liikkeellelähtö/ravi oli niin nahkeita niin hetken verkkasin myös raipan kanssa. Yritin taivutella ja tehdä paljon siirtymiä. Hidastaminen istunnalla ilman ohjista vetämistä oli myös hetkittäin hankalaa. Ja laukan jälkeen oli vähän täpinöissään.
Kentälle päästiin talutuksessa kun heppaa ei napannut. Siellä oli kuitenkin ihan ok. Tuomaripöytää kavahti oikeassa kierroksessa. Onneksi oli aikaa pyöriä siitä tarpeeksi monta kertaa ohi ennen lähtömerkkiä. Neljäs ohitus sujui jo ilman ristiaskelia.
Koulurata oli yllättävänkin tasainen. Vähän mutkiteltiin mutta hepo ei kaahannut ja saatiin tehtävät tehtyä. Keskiravit ei oikein irronneet enkä uskaltanut usuttaa kun pelkäsin laukkarikkoja. Keskilaukat lähti paremmin. Kolmikaarinen oli yllättävän hyvä ja poikitti vähemmän kuin verkassa. Keskikäynti tuntui pahalta hyytymiseltä muttei onneksi videolta näytä siltä. Mitä nyt ennen laukannostoa meinasi jumia kokonaan ja taisin sitten maiskauttaakin (hups, onneksi tuomari ei kuullut). Laukat nousi vähän turhan singahtaen. Ei onneksi pahimmasta päästä. Peruutuksesta tuli radan huonoin numero (5). Ei yllätä. Ei seissyt tasan ja liikkeellelähdössä pomppasi laukalle vaikka piti ravata. Laukkaa tuli useampikin singahdus. Sitten tuli oma moka. Olin opetellut toisen laukannoston kulmaan. Vaikka oikeasti se oli vasta B:n jälkeen. Melko kulman jälkeen jäätiin laukkaan eli vähän ennen aikojamme. Tästä ei kyllä rokotettu. Parhaat pisteet tuli jälkimmäisestä laukkavoltista (7). Lopputervehdykseen mentiin pienellä kiemuralla.
Olihan Fossilla tuhannesti helpompaa ratsastaa koulurata kuin Flikalla. 59,400 %, ihan kelpo. Ja ihan hyvä luokkavalinta.
Koulurata:
Sitten jalustimet 4 reikää lyhemmiksi ja hyppelemään. Ristikko kahdesti vasemmassa kierroksessa. Pudotettiin ekalla. Sitten ykköskakkoslinja oikeassa laukassa. Annoin sujua ja mentiin viidellä. Yllättäen päästiin myötälaukassa kakkoselta alas. Ennen alotusta tein taas siirtymiä sillä hepo ei ihan malttanut kuunnella. Vääriä laukkoja ja lapa edellä ulos luisumista. Kevyemmässä istunnassa hepo toimi paremmin.
Eka linja meni ihan ok. Kakkosen jälkeen oltiin väärässä laukassa kuten arvasin jo etukäteen. Jarrutusmatka raviin oli aika pitkä. Korjasin laukan mutta hiivatti kun nosti edelleen väärän. Sitten ei ollut enää aikaa tehdä uusia korjausliikkeitä. Kolmonen mentiin puhtaasti yli totaalisen väärällä laukanvaihdolla väärästä väärään. Ja korjausyrityksistäni huolimatta väärä myös pysyi. Hoh! Nelonen kopsahti ja kuulin kun puomi putosi. Ajattelin että se siitä nollasta sitten. Enkä jaksanut varmistella vitoselle, jonka olin nähnyt riskiksi. Ties kuinka moni pudotti vitosen. Mekin ajauduttiin juureen ja hypättiin yläpuomi enemmän läpi kuin yli. Yksi askel pois ois ollut parempi ratkaisu. Väärät laukat pysyivät mutta nyt annoin vain mennä. Isohko hyppy kutosesta yli ja 4 laukan väli meinasi käydä jo vähän ahtaaksi. Seiskakin kuitenkin puhtaasti. Arvostelu oli A.2.0, eli esteet loppuivat siihen. Maalilinjan jälkeen huomasin että nelosesta putosikin keskimmäinen puomi. Eli selvittiin yhdellä pudotuksella. Vähän turhaan jätin vitosen varmistelut siis tekemättä.
Mutta kiva oli hypätä, hepo kuunteli myötälaukkoja lukuunottamatta ja kääntyikin suht hyvin. Estekorkeus ei tuntunut pätkän vertaa pahalta enkä ehtinyt edes jännittää.
Esteet:
Kaikki kolmisenkymmentä kisaajaa palkittiin samana luokkana. Koulussa oltiin yhdeksänsiä, esteillä 22. Yhteissijaa ei kerrottu. Ja vasta tässä vaiheessa kuulin huiman hyvistä palkinnoista. Sijoittuneet saivat ratsastustunnit. Onneksi kaikki kisaajat palkittiin karkeilla. Kiva oli saada minipussi ja karkkiaski. Ja ehdottoman kiva oli tällaiset kombikisat. Vähän jo kenttäkisojen suuntaan :)
Luokkavalinnat oli kombeja. Toinen mahdollisuus oli KN ja 60/70 cm. Mutta päädyin menemään he B:0:n ja 80 cm. Koulupuolta jännäsin vähän että miten Fossi keskittyy vaan tuijottelemaan yleisöä. Onneksi olin väärässä.
Olin Fossille päivän keskimmäinen kuski. Ensin verkka maneesissa, sitten pihalle kävelemään, koulurata, jalustimien säätö ja esteet heti putkeen. 4 verkkahyppyä alle.
Kiva oli nähdä ensin Fossin suoritus toisella kuskilla ja huomata että hepohan on ihan tolkku. Meillä kouluverkassa haastavinta oli pysähdykset. Sekunnin jälkeen rupesi nyppimään päällään. Nämäkin oli harkkakisat eli suojat ja apuohjat oli sallittuja. Mentiin silti ihan kisasääntöjen mukaan. Verkan menin pääosin ilman raippaa. Mutta koska pysähdyksistä ja käynnistä liikkeellelähtö/ravi oli niin nahkeita niin hetken verkkasin myös raipan kanssa. Yritin taivutella ja tehdä paljon siirtymiä. Hidastaminen istunnalla ilman ohjista vetämistä oli myös hetkittäin hankalaa. Ja laukan jälkeen oli vähän täpinöissään.
Kentälle päästiin talutuksessa kun heppaa ei napannut. Siellä oli kuitenkin ihan ok. Tuomaripöytää kavahti oikeassa kierroksessa. Onneksi oli aikaa pyöriä siitä tarpeeksi monta kertaa ohi ennen lähtömerkkiä. Neljäs ohitus sujui jo ilman ristiaskelia.
Koulurata oli yllättävänkin tasainen. Vähän mutkiteltiin mutta hepo ei kaahannut ja saatiin tehtävät tehtyä. Keskiravit ei oikein irronneet enkä uskaltanut usuttaa kun pelkäsin laukkarikkoja. Keskilaukat lähti paremmin. Kolmikaarinen oli yllättävän hyvä ja poikitti vähemmän kuin verkassa. Keskikäynti tuntui pahalta hyytymiseltä muttei onneksi videolta näytä siltä. Mitä nyt ennen laukannostoa meinasi jumia kokonaan ja taisin sitten maiskauttaakin (hups, onneksi tuomari ei kuullut). Laukat nousi vähän turhan singahtaen. Ei onneksi pahimmasta päästä. Peruutuksesta tuli radan huonoin numero (5). Ei yllätä. Ei seissyt tasan ja liikkeellelähdössä pomppasi laukalle vaikka piti ravata. Laukkaa tuli useampikin singahdus. Sitten tuli oma moka. Olin opetellut toisen laukannoston kulmaan. Vaikka oikeasti se oli vasta B:n jälkeen. Melko kulman jälkeen jäätiin laukkaan eli vähän ennen aikojamme. Tästä ei kyllä rokotettu. Parhaat pisteet tuli jälkimmäisestä laukkavoltista (7). Lopputervehdykseen mentiin pienellä kiemuralla.
Olihan Fossilla tuhannesti helpompaa ratsastaa koulurata kuin Flikalla. 59,400 %, ihan kelpo. Ja ihan hyvä luokkavalinta.
Koulurata:
 |
| Ratapiirros. |
Sitten jalustimet 4 reikää lyhemmiksi ja hyppelemään. Ristikko kahdesti vasemmassa kierroksessa. Pudotettiin ekalla. Sitten ykköskakkoslinja oikeassa laukassa. Annoin sujua ja mentiin viidellä. Yllättäen päästiin myötälaukassa kakkoselta alas. Ennen alotusta tein taas siirtymiä sillä hepo ei ihan malttanut kuunnella. Vääriä laukkoja ja lapa edellä ulos luisumista. Kevyemmässä istunnassa hepo toimi paremmin.
Eka linja meni ihan ok. Kakkosen jälkeen oltiin väärässä laukassa kuten arvasin jo etukäteen. Jarrutusmatka raviin oli aika pitkä. Korjasin laukan mutta hiivatti kun nosti edelleen väärän. Sitten ei ollut enää aikaa tehdä uusia korjausliikkeitä. Kolmonen mentiin puhtaasti yli totaalisen väärällä laukanvaihdolla väärästä väärään. Ja korjausyrityksistäni huolimatta väärä myös pysyi. Hoh! Nelonen kopsahti ja kuulin kun puomi putosi. Ajattelin että se siitä nollasta sitten. Enkä jaksanut varmistella vitoselle, jonka olin nähnyt riskiksi. Ties kuinka moni pudotti vitosen. Mekin ajauduttiin juureen ja hypättiin yläpuomi enemmän läpi kuin yli. Yksi askel pois ois ollut parempi ratkaisu. Väärät laukat pysyivät mutta nyt annoin vain mennä. Isohko hyppy kutosesta yli ja 4 laukan väli meinasi käydä jo vähän ahtaaksi. Seiskakin kuitenkin puhtaasti. Arvostelu oli A.2.0, eli esteet loppuivat siihen. Maalilinjan jälkeen huomasin että nelosesta putosikin keskimmäinen puomi. Eli selvittiin yhdellä pudotuksella. Vähän turhaan jätin vitosen varmistelut siis tekemättä.
Mutta kiva oli hypätä, hepo kuunteli myötälaukkoja lukuunottamatta ja kääntyikin suht hyvin. Estekorkeus ei tuntunut pätkän vertaa pahalta enkä ehtinyt edes jännittää.
Esteet:
Kaikki kolmisenkymmentä kisaajaa palkittiin samana luokkana. Koulussa oltiin yhdeksänsiä, esteillä 22. Yhteissijaa ei kerrottu. Ja vasta tässä vaiheessa kuulin huiman hyvistä palkinnoista. Sijoittuneet saivat ratsastustunnit. Onneksi kaikki kisaajat palkittiin karkeilla. Kiva oli saada minipussi ja karkkiaski. Ja ehdottoman kiva oli tällaiset kombikisat. Vähän jo kenttäkisojen suuntaan :)
torstai 5. kesäkuuta 2014
Reipasta menoa Fossilla
Torstaina kevätkauden tokavikalla viikkotunnilla sain ratsukseni Fossin, josta haaveilinkin. Sunnuntaina ois kisat tiedossa. Fossi oli aiemmin juossut jo yhden tunnin. Ehkä siksi meidän altajuoksut oli tänään entistä maltillisempia. Yhden kierroksen aikana sain homman haltuun kun alkuverkat alkoi käynnin jälkeen viipotusravissa. Loppuverkassa sama juttu ja ope naureskeli montelähdöstä.
Alkuverkat mentiin hyvin itsenäisesti. 4 ratsukkoa, +26 astetta. Estepuoli pölisi jonkin verran. Kommentit oli lähinnä että hyvännäköinen laukka ja onko raskas edestä. Tänään ei laukannostot olleet ihan niin sinkoavia kuin aiemmin. Edelleen tosin pyrähtäviä. Ja kuten joskus muinoin huomasin niin kevyessä istunnassa meno oli helpompaa. Vaan hepo herkästi painui edestä matalaksi vaikkei painanutkaan ohjille.
Alkuun tultiin kahta pientä pystyä linjalla. Oikeassa kierroksessa 100 % väärä laukka jälkimmäisen esteen jälkeen. Sain lopulta kuitenkin välissä pysymään myötäisenä.
Hypättiin n. 6 esteen radanpätkiä. Ensin linjoja, sitten vähän enemmän kaarroksia ja lopuksi tiukkaa kääntöä. Esteet oli aika maltillisen kokoisia. Joka kierroksen jälkeen pohdin että pitäisi laukata enemmän. Fossi ei suoranaisesti painanut kädelle mutta pääosin en saanut keulaa tarpeeksi kevyeksi enkä päässyt päästämään tarpeeksi hyvissä ajoin ennen estettä. Ja tästä seurasi lähes varma pudotus joka kerta. Eli aika paljon keilattiin. Hienosti hepo kapusi esteet myös aika juuresta. Ponnistuspaikkojen kanssa oli taas säätöä. Nyt hypin pari hyppyä ennen hevosta ja kertaalleen kävin aika korkealla ilmassa. Onneksi Fossi ei käyttänyt tilaisuutta hyödykseen hankkiutua kuskista eroon.
Tänäänkin kaikki erikoisemmatkin esteet meni mukisematta yli. Enempi ongelmia kääntymisessä ja kavioiden nostamisessa. Tiet oli välillä hieman eksoottisia varsinkin tiukemmilla kurveilla. Mutta osuttiin esteille. Jostain syystä varsinkin kentän takakulma ja muutenkin oikealle kääntyminen on hankalaa. Mahdan istua paino vinossa. Kovin huikeaa suoritusta en meille kisoihin povaa. Nyt ei olla edes ajateltu aikaratsastusta. Vaikka loppua kohti meno salakavalasti kiihtyikin.
Opelta ei muuten enää tule niin paljon kommenttia istuntaani vaikka olen aika varma ettei se ole juuri parantunut. Liiallisesta etukenotuksesta tulee kommenttia mutta jaloista ja myötäämisestä ei.
Loppuraveissa jarrut toimi jo superhyvin ja tosiaan reippaan lähdön jälkeen hepo oli aika rennonletkeä. Yritin välillä ajatella keulaa ylemmäs muttei tainnut juuri nousta. Kouluradan asioita en edes miettinyt. Lähinnä murehdin sitä miten hepo intoutuu tuijottamaan jotain ja kuuroutuu täysin avuille.
Ongelmia:
keilattiin paljon
käännökset valui lapa edellä ulos
Parannusta:
kaikesta mukisematta yli
jarrut toimi taas aiempaa paremmin
Alkuverkat mentiin hyvin itsenäisesti. 4 ratsukkoa, +26 astetta. Estepuoli pölisi jonkin verran. Kommentit oli lähinnä että hyvännäköinen laukka ja onko raskas edestä. Tänään ei laukannostot olleet ihan niin sinkoavia kuin aiemmin. Edelleen tosin pyrähtäviä. Ja kuten joskus muinoin huomasin niin kevyessä istunnassa meno oli helpompaa. Vaan hepo herkästi painui edestä matalaksi vaikkei painanutkaan ohjille.
Alkuun tultiin kahta pientä pystyä linjalla. Oikeassa kierroksessa 100 % väärä laukka jälkimmäisen esteen jälkeen. Sain lopulta kuitenkin välissä pysymään myötäisenä.
Hypättiin n. 6 esteen radanpätkiä. Ensin linjoja, sitten vähän enemmän kaarroksia ja lopuksi tiukkaa kääntöä. Esteet oli aika maltillisen kokoisia. Joka kierroksen jälkeen pohdin että pitäisi laukata enemmän. Fossi ei suoranaisesti painanut kädelle mutta pääosin en saanut keulaa tarpeeksi kevyeksi enkä päässyt päästämään tarpeeksi hyvissä ajoin ennen estettä. Ja tästä seurasi lähes varma pudotus joka kerta. Eli aika paljon keilattiin. Hienosti hepo kapusi esteet myös aika juuresta. Ponnistuspaikkojen kanssa oli taas säätöä. Nyt hypin pari hyppyä ennen hevosta ja kertaalleen kävin aika korkealla ilmassa. Onneksi Fossi ei käyttänyt tilaisuutta hyödykseen hankkiutua kuskista eroon.
Tänäänkin kaikki erikoisemmatkin esteet meni mukisematta yli. Enempi ongelmia kääntymisessä ja kavioiden nostamisessa. Tiet oli välillä hieman eksoottisia varsinkin tiukemmilla kurveilla. Mutta osuttiin esteille. Jostain syystä varsinkin kentän takakulma ja muutenkin oikealle kääntyminen on hankalaa. Mahdan istua paino vinossa. Kovin huikeaa suoritusta en meille kisoihin povaa. Nyt ei olla edes ajateltu aikaratsastusta. Vaikka loppua kohti meno salakavalasti kiihtyikin.
Opelta ei muuten enää tule niin paljon kommenttia istuntaani vaikka olen aika varma ettei se ole juuri parantunut. Liiallisesta etukenotuksesta tulee kommenttia mutta jaloista ja myötäämisestä ei.
Loppuraveissa jarrut toimi jo superhyvin ja tosiaan reippaan lähdön jälkeen hepo oli aika rennonletkeä. Yritin välillä ajatella keulaa ylemmäs muttei tainnut juuri nousta. Kouluradan asioita en edes miettinyt. Lähinnä murehdin sitä miten hepo intoutuu tuijottamaan jotain ja kuuroutuu täysin avuille.
Ongelmia:
keilattiin paljon
käännökset valui lapa edellä ulos
Parannusta:
kaikesta mukisematta yli
jarrut toimi taas aiempaa paremmin
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Tytsyllä yllättävän tyylikkäästi esteillä
Maanantaina oli luvassa esteitä Tytsyllä. Meni paljon paremmin kuin arvelin. Olen nähnyt Tytsyn loikkivan herkästi vähän mistä sattuu ja aika reippaasti.
Päivän eka raviloikka oli kummallisin. Ponkaisi vasta esteen päältä hyppyyn ja samalla taidettiin keilata kaikki alas. Alkuun vähän kiihdytteli mutta tosi tolkusti loikki.
Aika vähän tuli kommentteja. Hankalinta oli kääntää esteiden välissä vasempaan. Loppuverkan kommentti oli että sain narut pidettyä käsissä niin ei hyppinyt mistä sattuu. Muut tuntilaiset kehui menoa. Itellä jäi vaihtumattomat laukat hitusen kaihertamaan, niitä en saanut korjattua. Ja ei-toivotuista ravilähestymisistä tuli noottia. Minä kun oon oppinut siihen että askellajista viis kunhan mennään yli ja turhat voltit on pahasta. Ope kaipasi laukassa pysymistä.
Ainakin kasikymppisiä oli osa.
Ongelmia:
pudoteltiin välillä raville ennen estettä
ainakin jotain putosi
laukat ei vaihtuneet toivotusti
vasemmalle kääntäminen
Parannusta:
ponnistuspaikat oli paljon paremmat kuin odotin
kaikesta helposti yli
Meidän menoa:
 |
| ©Krista |
Päivän eka raviloikka oli kummallisin. Ponkaisi vasta esteen päältä hyppyyn ja samalla taidettiin keilata kaikki alas. Alkuun vähän kiihdytteli mutta tosi tolkusti loikki.
 |
| ©Krista |
 |
| ©Krista |
Ainakin kasikymppisiä oli osa.
 |
| ©Krista |
 |
| ©Krista |
 |
| ©Krista |
 |
| Pikkusen laidasta yli. ©Krista |
pudoteltiin välillä raville ennen estettä
ainakin jotain putosi
laukat ei vaihtuneet toivotusti
vasemmalle kääntäminen
Parannusta:
ponnistuspaikat oli paljon paremmat kuin odotin
kaikesta helposti yli
Meidän menoa:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)