Vauhtimaastossa Valmalla

Estetunnin jälkeen oli päivän pikainen ratsunlaitto numero 2. Koran sain jätettyä muiden huomaan, joten ripeästi Valmalle kamppeet takaisin niskaan ja maastoon. Seuraksi lähti Aarre.

Tallin pihalla Valma taas hyöri eikä malttanut millään seistä aloillaan. Vyötä kiristäessä pullisteli oikein kunnolla. Siitä sitten suunnattiin ponin kanssa lumisateeseen. Sen verta pimeää oli että kypäräkameran kuvausyritelmä näytti pelkkää mustaa. Ihmissilmällä näki ihan hyvin. Toivottavasti hepatkin näki.

Pysyttiin ratsastusreitillä. Eka kierros mentiin käyntiä ja ravia, ei mitään ongelmia. Välillä rinnakkain, välillä jompikumpi edeltä. Seuraavalla kierroksella otettiin laukkaa. Alkuun nössöilin ja halusin tulla perästä. Seura ois halunnut mennä täysiä, alkuun himmailtiin. Valma pukitti kahdesti, onneksi ei pahoja. Lopussa laukattiin jo suht reippaasti ja Valma lähti vielä kiihdyttelemään. Semmonen olo että jarrut meni rikki ja kyydissä oli vähän avuton olo. Päästiin kuitenkin takaisin raville. Seuraavalla laukapätkällä halusin kokeilla mennä edeltä. Valma kulki fiksusti eikä enää halunnutkaan ampailla menemään. Hepan tarjoama vauhti oli jopa rauhallista. Loppumatkasta pyysin sitten eteen ja kyllähän sitä vauhtia irtosi. Gps sanoi huippunopeudeksi 40,1 km/h. Maastoseurallekin vauhti kelpasi. Ja myös jarrut toimi eikä yrittänyt mitään. Ei pukitellutkaan.

Palatessa unohtui lammen vieressä polun alla ollut jää ja siinä meinasi vähän lipsua ravissa. Käynnissä ei ollut mitään pito-ongelmia. Käynnissä hepo oli niin rauhallinen että pystyttiin menemään pitkin ohjin. Ei säikkynyt mitään. Lopuksi piti vielä Valmankin kanssa testata ylämäkeen peruutus. Siinä tuli reissun pahimmat (lievät) änkyröinnit. Taisi hepo luulla että lähdetään vielä uudelle kierrokselle kun yritin kääntää tulosuuntaan. Lopulta sain kuitenkin käännettyä ja itse peruutus onnistui paremmin kuin olin aavistellut. Pientä mutkailua mutta ihan hyvin liikkui myös taaksepäin.

Halusin vielä kiertää Saaran parkkipaikan kautta, jotta näkisin miten hepo kaverin kanssa ja ratsailta käyttäytyy. Ei mitään ongelmia.

Ongelmia:
pari pukkia
kiihdytys laukassa

Parannusta:
laukkasi nätisti ekana
oli tosi fiksusti
voitiin mennä ponin kanssa rinnakkainkin, eivät kiukutelleet toisilleen

Helppoa hyppäämistä ja oikeaa ratsastamista

Perjantain estetunnille sain toiveestani vaihtaa ratsun. Valmalla hyppäsin keskiviikon estevalkassa ja seuraavana päivänä olisi kisat luvassa, joten sekä omasta että valkun mielestäni oli järkevää olla hyppäämättä enää kolmatta päivää. Toivoin Koraa ja sen myös sain. Edellisestä kerrastani sillä olikin mennyt hirmu kauan (syyskuusta).

Aika vauhdilla laitoin Koran kuntoon. Tuntui että koska olin hyvin jämäkkänä ja määrätietoisena niin heppakin käyttäytyi nätisti. Pientä nyrpistelyä oli tallissa muttei pahempaa protestointia mistään. Maneesille heppa tuli vähän perässä vetäen. Ratsukoita tunnilla oli 5. Tunnin piti punatukkainen kesäope.

Selkään kun pääsin niin ensimmäinen havainto oli taas kuinka kapoinen ratsu Kora onkaan. Ravi tuntui Hassen tapaan poniravilta ja laukka oli hirveän kulmikas. Mutta koska Valman kanssa olen tottunut hepan omiin loikkiin ja tiesin ettei Kora moista tee niin kerrankin uskalsin ratsastaa ihan kunnolla. Ja jösses sentään, se tuotti myös tulosta. Kora ei säikkynyt eikä pahemmin kyttäillyt mitään. Ovipäädyssä yritti hienovaraisesti kiertää pari metriä uran sisäpuolelta. Muttei mitään muuta. Ja heppa jopa hetkittäin pyöristyi! Eipä ole moista käynyt kunnolla sitten ensimmäisen kertani Koralla.

Toki tänäänkään ei täydellisesti mennyt, muutaman kerran taisi nousta väärä laukka. Mutta laukassakin oli kulmikkuudessaan suht helppoa. Vauhti säätyi juuri kuten halusin. Aika paljon kyllä laukassakin sai tehdä töitä mutta eipä heppa juossut tyypilliseen tapaansa jatkuvasti turpa ylhäällä.

Tämän päivän estetehtävänä oli kolme pystyä 17 metrin välein. Ope sanoi että hypyissä Kora saattaa vähän kiihtyä. Ensin hypättiin vain kaksi ekaa vasemmasta kierroksesta. Päätin ottaa väliin 5 laukkaa ja niin myös tein. Helposti ja tasaisesti. Sitten hypättiin kaikkia kolmea. Ensin vasemmasta, sitten oikeasta ja taas vasemmasta kierroksesta. Esteet nousi pikkuhiljaa. Ainoa parannusehdotus taisi olla että vähemmän etukenoa esteiden välissä. Alkuun mentiin välit viidellä askeleella, sitten päätin vaihtaa neljään. Siinä sai ratsastaa eteen ja siis oikeasti pyytää Koraa eteen mutta tasaisesti onnistui neljälläkin. Ja matkan varrella meni pidätteet läpi, joten jälkimmäinenkin väli onnistui joka kerta samalla askelmäärällä ilman että kävi ahtaaksi. Pientä viilaamista jos olisi kaivannut niin eka este hypättiin monesti vähän oikeasta reunasta.

Mitään erikoisempaa ei tunnin aikana tehty. Kaikilla meni melko hyvin, joten päästiin hyppäämään aika paljon. Meille tuli päivän hassuimmat hypyt toiseksi viimeisellä kierroksella, estekorkeus oli jossain 80 cm hujakoilla. Askel ei ihan sopinut ekalle enkä osannut korjata oikein. Vähän kengurutyyliin tasajalkapompuilla hypättiin esteet. Kuski vain käkätteli kyydissä. Koska meno oli open mielestä kuitenkin suht tyylikästä niin meille vielä nostettiin. Vikalla kierroksella korkein este oli 95 cm, muut taisi olla 90 ja 80. Open kommentti siitä kierroksesta oli että "tässä oli mallisuoritus". Kora hyppäsi hyvin ja empimättä ja edelleen meno oli tasaista.

Loppuraveissa olin aika mielissäni kun Kora edelleen kulki enempi pyöreänä kuin pitkänä. Näemmä tarpeeksi jämynä olo kannatti. Enkä usko että kannuksistakaan oli haittaa. Kerrankin ratsastin kunnolla. Todistusaineistoa tästä pyöreydestä ei harmi kyllä taida olla. Meidän jotkut hypyt on kuvattu maneesin keskeltä, muu tunti kypäräkameralla (hepasta näkyy vain korvat jos sitäkään). Katsotaan taas tuleeko jossain vaiheessa videoita tännekin.

Ongelmia:
vääriä laukkoja linjan jälkeen
kuski vähän etukenossa esteiden välissä

Parannusta:
ei kieltoja, ei pudotuksia
laukka säätyi hyvin
pyöristyi niskasta

Pörisemässä kentällä

Perjantaina Valman kanssa mentiin itsenäisesti ennen tuntia. Pihalla satoi lunta mutta koska kenttä oli vihdoin ratsastettavassa kunnossa niin halusin mennä sinne. Pakkasta oli n. -4. Pimeääkin oli mutta onneksi kentällä on valot.

Arvelin ihan oikein että alkuun heppa on vähän levoton. Mutta juuri siksi tällaisia treenataan että niihin tottuu. Huomenna on taas paljon jännempää luvassa kisoissa. Satulavyötä kentällä kiristäessä Valma vähän hyöri. Alkukäynneissäkin vähän pärisi. Taisi Valma vähän jännätä omaa varjoaan kun sitä kohti oli takkuisempaa menoa.

Ravissa vauhtia oli paljon. Otin muutamat kontrollisiirtymät mutta ravi ei siitä paljoa hidastunut. Tuntui kuitenkin siltä että hepo on hanskassa. Muutamat säikyt otti kentän mörkökulmasta. Kertaalleen yritti kiihdytellä pakoon. Yllättävän vähän reagoi naapureiden ääniin ja ohi ajaviin autoihin. Autoja taisi kuski jännätä enemmän.

Heppa kuitenkin rauhottui alkutäpinöistään, joten uskalsin laukatakin. Laukat meni kumpaankin suuntaan hyvin, ei pukkeja mutta laukassakin vauhti oli suht reipas. Päätin että tänään enempi tutustellaan yksin kentällä olemiseen kuin erityisemmin väännellään mitään. Onneksi meille löytyi sitten vielä myöhemmälle illalle maastoseuraa. Sinne kun vähän himotti.

Loppuverkoissakin ravi oli reipasta. Mutta hepo oli selvästi jo tottuneempi ympäristöön. Ihan lopuksi saatiin vielä seuraakin.

Ongelmia:
vähän säikkyi mörkökulmaa alkuun

Parannusta:
ei pukitellut
laukat meni hyvin

Kypäräkamera oli päässä. Pimeäähän siellä oli mutta jos saan editoitua niin jotain pientä videopätkää saattaa joskus tulla näkyviin.

Siirtymiä lumituiskussa

Kuluva viikko on Easylla rankahko, joten luvassa oli kevyt liikutus. En taaskaan ehtinyt ihan valoisalla, vaan hämärsi jo kun pääsin ratsaille. Pakkasta oli viitisen astetta ja melko pian rupesi tuiskuamaan lunta. Easy oli alkuun vähän haluttoman olonen, mateli menemään ja takaosa poikitteli ihan omiaan. Ravissa oli suht tasainen muttei kovin innokas. Annoin sitten jolkotella matalampana enkä hirmuisesti vaatinut. Kiva oli taas huomata että vaikka tarhassa yksi hepo rallaili laukassa kohti niin siitä Easy ei hätkyillyt. Mutta tuulen heilutus puomien päällä olevassa pressussa sen sijaan kirvoitti sinkauksen laukkaan. Onneksi olin hereillä ja pako loppui lyhyeen.

Laukkaa mentiin alkuun keskiympyrällä kumpaankin suuntaan. Vasempaan kierrokseen tuli yksi kierrepukki väliin. Kivasti on oma itseluottamus kyydissä pysymiseen parantunut. Nyt vain komensin heppaa olemaan asiallisesti. Ei pelkoakaan kinostautumisesta. Lumisella kentällä pörrättiin siis. Laukan jälkeen vuorossa oli siirtymät. Kivan herkästi tuli taas käyntiin ja pysähdyksiin. Eikä liikoja töksinyt. Pysähdyksestä raville olisi voinut lähteä lennokkaamminkin. Tein siirtymiä melko tiuhaan. Yritinpä väliin laukassa kolmikaarista. Vaihdot käynnin kautta. Siitä keräsi sen verran kierroksia ja jarrutusmatkat venyi että siirryttiin takaisin käynnin ja ravin pariin.

Lopulta tehtiin taas ravi-laukka-ravi-siirtymiäkin kumpaankin suuntaan. Laukannostoissa takaosa yritti taas pullistua sisään. Yritin miettiä omaa ulkojalkaani etten sillä ainakaan aiheuttaisi sitä. Tämän päivän ahaa-elämykset tuli siitä että sain laukan nousemaan lähes olemattomilla pohjeavuilla. Jotenkin heilautin ratsun lantiollani laukkaan. Tätä on joskus ammoisina aikoina yritetty tunnillakin ja joidenkin heppojen kanssa laukka pitäisi nostaa juurikin lantiolla. Epäilen silti ettei ehkä vielä toimisi muilla ratsuilla. Pitää testata. Mutta noin pysyi nostoissa suorempana. Ja edelliskerran tasaiset siirtymät ei olleet pelkkää sattumaa. Taas saatiin muutamia oikein kelvollisia laukasta raville siirtymiä. Easy laukkasi rauhassa ja laskeutui raviin. Edelleen toki olisi paljon viilattavaa esim. liian matalassa muodossa ja kuolaimen puremisessa. Taisi aukoa suutaankin mutten sitä selästä tiedä.

Tehtiin muutamia kontrolliperuutuksia välissä kun jarrutehostin huononi. Peruutti ihan ok ja nykyään ei enää nosta turpaansa taivaisiin. Yksi peruutus oli jo lähes pyöreä ja sain vaikutettua muotoon peruutuksen aikana. Loppuun pyörittelin ympyräkahdeksikkoa ja oli sangen tasainen. Ei polkenut takaa ihan parhaiten alle mutta edestä oli suht kelpo. Vähän turhan matala mutta loppuverkassa annetaan anteeksi. Käynnissäkin vähän houkuttelin eteen tuntumalla. Toimii paremmin kuin muinoin mutta edelleen tuntuma vähän karkailee.

Loppukäynnit käytiin kävelemässä maastossa. Ulutuksen blogista nappasin vinkin ylämäkeen peruuttamisesta. Pitihän se testata. Selässä tuntui alkuun vähän hassulta mutta pienen empimisen jälkeen Easy peruutti siihen pienelle kummulle, jossa on maastoesteitä. Ensin vähän loivempaa, sitten jyrkempää kohtaa ylös. Paluumatkalla käyntiaskel venyikin ihan eri lailla. Takaisin tallille tuli aika luminen heppa ja kuski.

Ongelmia:
yksi pukki ja säikkyloikka
alkuun oli vähän haluton

Parannusta:
siirtymät parhaimmillaan tasaisia

Lisää juonipaljastuksia: Joudun lopettamaan Easyn vuokrauksen ja muutkin heppakuviot menevät ihan uusiksi. Muutan pois Oulusta.

Kuumumista estevalkassa

Keskiviikkona oli taas estevalkkapäivä. Tallireissu alkoi lupaavasti, sillä ekaa kertaa Valma tuli tarhasta portille vastaan. Estevalkassa meitä oli tällä kertaa neljästä viiteen ratsukkoa. Viides tuli vähän myöhemmin ja lopetti ekana. Pakkasta pihalla oli -2 ja maneesissa tarkenin hyvin ilman takkia. Viritin myös kypäräkameran mutta joku epäsymmetria iski väliin ja se kuvasi videon sijasta sarjakuvausta. Eipä siitä oikein käyttistä tullut.

Valma säikkyi taas muita. Vaikka yritin olla varovainen. Silti tuli useampi tilanne, jolloin hepo olisi tahtonut poistua takaviistoon. Käynnissä ongelmia ei onneksi ole. Hepalla oli tänään myös keveä peräpää. Vähän innostui.

Alkuun mentiin puomeja oikeassa kierroksessa. Kuski ei taas edes tajunnut että väärin menee. Mikäköhän siinä on etten osaa? Kolmannella kierroksella vasta malttoi ope huomauttaa asiasta. Kuvittelin meneväni kahdella laukalla mutta puomi jäikin väärään väliin. Sitten vaihdettiin yritykset kolmeen laukkaan. Kai se siitä vähän parani. Vasempaan kierrokseen väli oli sama mutta kaarre puomien väliin oli tiukempi. Välillä liirattiin ulkoreunaan. Tiputeltiin ravillekin. En jotenkin saanut itsestäni parasta irti. Aika vähän kommenttiakin tuli alkuun.

Sitten hypättiin pitkällä sivulla olleet kolme estettä toiselta sivulta tehden aina ympyrät niille. Oikea kierros meni paremmin. Tunnustan etten kyllä ite huomannut suurta eroa. Alkuun kuulemma piti saada energisempi laukka ja lopussa vahtia ettei kiihdy. Huomasin kummatkin kun sanottiin. Kumpaankin suuntaan tuli yksi sakkoympyrä.

Tämän jälkeen hypättiin lävistäjällä ollutta jumppasarjaa: kavaletti, pieni pysty ja kavaletti. Väleihin yhdet laukat. Ekalla kerralla Valma kiihtyi ja jälkimmäinen väli meni innarina. Mutta hepo paransi ja kuski opetteli olemaan vähäeleisemmin mukana. Saatiin siihen heti toisesta yrityksestä alkaen jälkimmäinenkin laukka-askel mahtumaan. Valma oli muuten ihan täpinöissään ja kun keräilin ohjia niin kiihdytteli itekseen laukkaan. Poukkoilipa vähän muutenkin aina ennen omaa vuoroa. Kun tätä poukkoilua sitten yritettiin tallentaa videolle niin hepo huomasi hämäyksen heti ja oli ihan rauhallinen.

Sitten tultiin vasemmasta kierroksesta eka pysty, ympyrä, eka uudestaan, okserikin kahdesti ympyrällä, sitten suoraan ja päädyn kautta vielä jumppa toiseen suuntaan. Yritin muka ekalla hypyllä johtaa hyvin ja olla vetämättä sisältä. Valma heittäytyi hypyssä vasemmalle, puomi putosi ja tammaa ärsytti. Uudestaan huusi ope. Edelleen vähän valuttiin kummallakin hypyllä vasempaan reunaan. Alkupään esteet melko juureen, linjan viimeinen kaukaa. Muuten ihan ok. Välissä vähän kiihtyi ja ennen jumppaa piti pidättää reilummin. Jumpan vika sohotettiin ravilla.

Lopuksi kaikki tuli vielä omat hankalimmat kohtansa uudestaan. Me hypättiin siis linjaa suoraan vasemmassa kierroksessa. Väleihin piti saada 6 laukkaa. Ensin viipaistiin kuudella ja viidellä. Tulipa toinen pudotuskin. Sitten esitettiin pieniä ja vähän isompiakin kiemuroita ekan esteen jälkeen. Edelleen ekalta esteeltä heittäydyttiin vasemmalle. Lopuksi sain ulko-ohjan pysymään tarpeeksi tiukalla ja tajusin jälkimmäisessä välissä hidastaa vauhtia hengittämällä rauhallisesti ulos ja myötäämällä (enkä vetämällä ohjista) niin päästiin siistiin suoritukseen.

Loppuraveissa heppa oli reipas. Muut ehti purkaa esteet kun loppuverkattiin, kiitos. Harmittelin edelleen vesimaton puuttumista. Kannattaahan sitä toki esittää toiveita jos niiden toteutuminen menee niin hamaan tulevaisuuteen että jää iteltä kokonaan välistä. Pah!

Anne kuvasi meidän menoa.

Lauantaina lähdetään Ponipihalle estekisoihin hyppäämään 50 ja 60-70. Eniten taas jännitän hepan käyttäytymistä.

Ongelmia:
pukittelu
turha intoilu
puomitehtävät edelleen
muutama pudotus
liika vauhti
kiemurtelu

Parannusta:
ei kieltoja
käynnissä ei säiky muita
pysyin kyydissä loikista huolimatta

Siistejä siirtymiä ja säikkyilyä

Tämän viikon Easyilyni jäi sunnuntaille. Hepalle on seuraavasta viikosta tulossa rankahko, joten toive oli ettei mentäisi kouluvalkkaan vaikka semmonenkin mahdollisuus olisi ollut. Pahimmat pakkaset oli onneksi jo hiipuneet, olisikohan nyt ollut n. -7. En tälläkään kertaa hirmu innokkaana lähtenyt tallille ja siksi ehti hämärä painua päälle. Aurinkohan laskee siis jo kahden jälkeen.

Easyn turvassa on jotain häikkää, ehkä riviä tai kurarupea. Turpahihna on sen aikaa pois käytöstä että paranee ennalleen. Laitoin pihavalot päälle kun alotettiin, pian sitten pimenikin. Kentällä oli sen verran lunta että siinä pystyi nyt menemään ihan hyvin. Tämän päivän ohjelmassa oli taas peruspyörittelyä. Eli ei ihmeempää ohjelmaa. Heppa sai tasaisesti n. 10 - 15 minuutin välein levähdystaukoja pitkin ohjin kun kuskin piti lämmitellä sormiaan.

Tänään koko ratsastuksen ajan Easy kulki sangen matalana. Yritin houkutella niskaa korkeimmaksi kohdaksi mutta muoto oli enempi ranchille sopiva. Arvelin että turpahihnan puuttuessa ratsu aukoo suutaan. Niin se kuulemma tekikin. Mutta pysyi tasaisemmin matalana. Käynnissä puri kuolaimeen ja ravissakin vähän nyki ohjia. Mutta muuten tuntui jopa tavallista herkemmältä. Hassua tänään oli hepan säikkyilyt. Yleensä kun ei paljoa hätkähtelyä enempää kavahda. Tänään otti pihan perällä rapistelevasta tallinpitäjästä kahdet laukkapoistumisyritykset.

Alkuun mentiin kolmikaarista, sitten vähän siirtymiä. Hitusen takaosan väistätystä. Pysähdyskin tuli kivasti turvan pahasti nousematta. Kyllä meidän meno taitaa kaikesta huolimatta parantua. Lopuksi innostuin hinkuttelemaan meille vaikeimpia eli laukka-ravi-siirtymiä. Laukat nousi hyvin, tosin takaosa vähän pullahti sisään nostoissa. Parhaimmillaan sain hepon istunnalla turvan nousematta takaisin raville. Parhaat siirtymät tähän mennessä. Tosin tuli sinne huonompiakin väliin. Kertaalleen tuli pieni kierrepukki vasemman laukan nostossa. Muuten oli asiallisesti. Kun meinasi ruveta kiihdyttelemään ravissa niin otin muutaman kerran seis. Laukannostoja yritin suoristaa väistämällä takaosaa ulos ennen nostoa. Huomasin että Easykin väistää oikeastaan jo sillä että ajattelen väistöä takapuolellani. Pohdin samalla että aiheutankohan myös nostojen makaronikäyryyden itse jalkojani ja keskivartaloani kiertämällä.

Mentiin myös temponmuutoksia. Hyvin oli heppa kuulolla.

Ongelmia:
säikkyloikat
pukki laukannostossa

Parannusta:
ihanan herkkä ratsu
tuntui jopa herkemmältä nyt ilman turpahihnaa
ei kyttäillyt kentän takareunaa
ei hermostunut muiden tarharallista

Siirtymiä, temponmuutoksia ja kaarevia uria

Lauantain ratsastus piti muusta elämästä johtuen hoitaa sietämättömän aikaisin lauantaiaamuna. Aamutallintekijä oli kuitenkin jo paikalla kun seitsemän jälkeen olin tallilla. Valma joutui aamuheiniltään hommiin. Tuttuun tapaan tuli taas äksyilyä satulavyön kiristykselle. Satoi lunta ja pakkasta oli pihalla -6. Maneesissa saatiin olla ihan yksin. Ennen selkään nousua vähän pyörittelin Valmaa länkkätekniikalla ja hain takajalkoja astumaan ristiin.

Ratsastus meni ihan hyvin. Vähän hepo hätkyi pihalta kuulunutta traktorin ääntä. Kuski taas hätkähti maneesissa ollutta pikkulintua. Jatkoin tämän viikon teemaa eli kaarevia uria. Pitihän se testata että montako niitä meidän maneesiin mahtuu. Alkuverkkailin ravissa aloittaen 2-kaarisesta ja joka kierroksella lisäsin yhden kaaren. Samalla taivutukset lisääntyivät pikkuhiljaa. 7-kaariseen pääsin eli oman arvelun mukaan vähän alle 10-metrisiä voltinpuolikkaita suoristuksineen.

Laukat nousi hyvin mutta kahdesti hepo pudotti itekseen raville. Tein siis ravi- ja laukkasäätelyä. Ravi säätyi ihan hyvin. Laukassa testasin tällä kertaa ilman satulaa -pyörittelyn vastapainoksi että kuinka monta laukka-askelta saan pitkälle sivulle. Vastaus oli 26. Oikeaa laukkaa sain lyhennettyä paremmin, vasemmassa meni lujempaa. Laukka-askeleen pituudeksi tuli n. 2,7 metriä. No, onhan tämäkin jo jotain.

Laukassa tein pari 3-kaarista käynnin kautta vaihtaen. Vähän rupesi jarrutusmatkat venymään ja hepalla vauhti kiihtymään. Tulipa laukassa yksi pukkikin. Loppuun tein vielä siirtymiä vähän samaan tapaan kuin Easylla Saaran hallissa. Joka kirjaimen kohdalla siirtymä. Ei ollut yhtä täsmällistä kuin Easyn kanssa. Harjoitusravissa en antanut juosta alta ja meni sitten ihan nätisti. Oikealle oli hankalampi saada asetus läpi.

Ratsastukseen meni noin kolme varttia. Sitten vielä jälkien siivous maneesista. Valma seurasi nätisti perässä kohti ovea mutta poispäin ei enää kiinnostanut.

Ongelmia:
äksyili tallissa satulavyön kiristykselle
1 pukki laukassa
kahdesti pudotti raville
turpa nousee herkästi suuntaa vaihdettaessa

Parannusta:
oli fiksusti yksin
yllättävän rauhallinen
laukat toimi kivasti