Väsyttää!

Torstaina oli jonkin sortin epämotivaatio päällä. Listassa luki Flika ja hepoa kuntoonlaittaessa en ollut yhtään innoissani tulevasta tunnista. Vaikka sain suosikkiratsuni. Kuntoonlaitossa oli omat haasteensa kun satulahuone oli pilkkopimeä. En nähnyt lukea satuloiden nimilappuja vaikka tuijotin niin läheltä kuin pystyin. Onneksi muistin oikein missä Flikan satula oli. Suitsien värkkäyksessä en keskittynyt tarpeeksi ja unohdin pujottaa gramaanit martingaalin kaulalenkin alta.

Pakkasta oli n. -15°C, ratsukoita tunnilla 3. Alkuverkassa Flika meni hitusen lujaa. Ohjeet oli että aseta huolellisemmin, gramaaneista paremmin ja pyöreämmäksi. 3-sormihanskoilla oli vaikeaa kaksien ohjien kanssa. Ennen laukkoja vaihdoin kevyemmät hanskat. Laukannostot ei tälläkään kertaa olleet ihan automaattisia, nousi kuitenkin.

Ekana verkkatehtävänä tultiin suoraan ja nostettiin tötsien välistä laukka. Arvelin että tässä on haastetta. Tein kuitenkin oman osuuteni huolellisesti ja saatiin siistejä ja täsmällisiä nostoja. Jes! Matkan varrelle kaksi pientä laukkavolttia ja ravissa taas uuteen nostoon. Tätä tovi kumpaankin suuntaan.

Gramaanit otettiin pois ennen hyppyjä. Tuntui kuin ratsu olisi vaihdettu. Tuntuma muuttui täysin. Enkä "uudella hevosella" ehtinyt verkkailla. Esteille vaan. Ravissa ristikkoa oikeassa kierroksessa. Laukka vaihtui hypyissä vääräksi. Tultiin vinossa sisään enkä edes huomannut että perä on mutkalla. Enkä saanut korjattua vaikka asiasta sanottiin.

Sitten sama este vasemmassa laukassa okserina. Keskityin myötäämään reilusti, joten myötäämisestä tuli ihan on/off. Vähän myöhemmin ja ei niin pikaisella liikkeellä oli ohjeet. Muuten taisi mennä ihan ok.

Toisella sivulla oli okserijumppa: puomi, okseri, puomi, okseri, puomi. Kun mentiin liian hitaasti ja ponnettomasti niin pudotteli. Energisempi meno tarkoitti Flikalle lähinnä lisää vauhtia. Pienillä esteillä meni vielä jotenkuten. Esteiden noustessa keilailtiin ja kun hepo muutaman kerran ponnisti kunnolla niin keikuin aika huterasti kyydissä. Lisää tällaista treeniä siis. Ihanan rohkeasti lähti kuitenkin hyppyihin.

Lopuksi tultiin radantynkää: okseri, lävistäjäpysty, pysty pääty-ympyrällä ja okserijumppa. Arvelin oikein että kakkoseste eli okserin ja kaarteen jälkeinen pysty on vaikein. Ja niin sieltä lähti puomi useamman kerran matkaan. Olisi pitänyt tehdä kulmassa vaikka ravisiirtymä alle. Ympyräpysty meni ok vaikka ponnistuspaikat taisi tulla vähän lähelle.

Kieroa tässä oli se, että olin edelleen ihan unessa. En saanut skarpattua. Yksi kierros meni ihan päin honkia kun en saanut yhtään reagoitua tilanteisiin. Matkustin kyydissä enkä hahmottanut ponnistuspaikkoja. Keilattiin lähes koko rata mukaan. Lopulta kun okseri nousi pelottavan isoksi ajattelin että pitäisikö karistella unihiekat pois. Vaan ope laski esteen yksärihepan jälkeen meille taas pienemmäksi. Hankalin oli tosiaan viimeinen okserijumppa. Kertaalleen tiputin jalustimenikin siinä. Enkä herännyt oikein tunnin jälkeenkään. Aivan turha väittää että jännittäisin tällaisia. (Ratsastuksessa syke kuulemma kun nousee jännityksestä eikä siitä että se olisi urheilua. Tänään ei kyllä noussut kummankaan takia.)

Ongelmia:
esteiden keilaus
tuntui että ratsu vaihtui kun gramaanit lähti kesken tunnin
en ollut kovin skarppina enkä nähnyt paikkoja

Parannusta:
ei kieltoja

Wangunojalla testaamassa

Keskiviikkona päädyin pitkästä aikaa testaamaan uutta paikkaa. Tunti järjestyi mukavan lyhyellä varoitusajalla alkuviikosta. Suuntana siis lähes puolen tunnin automatka Wangunojalle. Etukäteen jo sovittiin että tarvitsee tulla vasta 5 minuuttia ennen tunnin alkua paikalle, hevonen on valmiina.

Kartan ja ohjeiden perusteella olikin helppo löytää paikalle ja maneesiin. Samaan tapaan kasvihuonetyyppinen osin läpinäkyvä halli kuin Savin tallin maneesi. Hepo ei ollut tunnilla vaan tuotiin varustettuna paikalle. Kuulemma alkeisratsutyyppinen varma tapaus. Tumma ja pörröinen Musta, lähes ponikokoinen ruuna. Ratsukoita tunnilla oli 5 ja viileää -13°C. Mahduttiin ihan passelisti vaikkei maneesi kovin iso ollutkaan.

Hepo kulki hyvin suoraviivaisesti. Ja jos halusin jonnekin muualle niin ratsu tuntui ajattelevan tietävänsä nämä hommat paremmin. Pääty-ympyrä piti perustella ratsulle aika hyvin että kaviot irtosi uralta. Kulmissa meinasi vähän oikoa ja sain ohjeeksi asettaa huolellisemmin sisään. Perisyntini kun meinaa olla ulko-ohjasta vetäminen, jolloin turpakin vipsahtaa ulos ja kaadutaan lapa edellä entistä pahemmin sisään. Alkutunnista en ihan hahmottanut että pitikö kulmia tulla suoralla hevosella vai ei. Kaula piti kai pitää suorana ja antaa enemmän tilaa ulkoa. Hämmennyin hetkittäin. Onneksi hämmennykset meni ohi.

Tunti oli kivan monipuolinen. Alkuun tuli ohje että saa tehdä voltteja ja vaihtaa paikkaa. Alkuverkat kyllä aikalailla puksuteltiin uraa pitkin. Tuntui että sain myös aiheettomia kehuja. Ensimmäinen kommentti että kevennys on oikein huoletti aika pahasti. Mutta muuten oli asiallista. Osasin myödätä kuulemma oikea-aikaisesti ja reagoida hyvin. Välikäyntejä otettiin tunnin aikana vaikka kuinka monta. Mutta oli ihan hyvä muutamalla sanalla keskustella menosta open kanssa.

Musta oli enemmän hoputettava kuin reipas. Liikkui kuitenkin kunhan muisti pyytää eli ei pystyynkuollut. Samoin ihanan tasainen. Pahimmat omat kuviot oli pieni luimiminen ja hetkelliset pari reippaampaa askelta kun kaveri pääty-ympyrällä tuli laukalla vierestä ohi. Alkuverkassa Musta ei tosin olisi halunnut ravata vaan joka kolmas askel oli laukka. Alkuun luulin jotenkin epäpuhtaaksi ennen kuin hahmotin ettei pysy kunnolla ravissa. Hah.

Kun ajattelin että tällä hevosella en tahtoisi väistöjä tehdä niin juuri niitä olikin sitten luvassa. Käyntiväistöt keskilinjalta uralle. Väisti hieman tahmaasti ja raipalla sai naputella ristiaskelia sekä jarrutella vauhtia ihan topakasti. En nähnyt miten jalat meni ja selkään ei tuntunut maailman parhaalta. Ope onneksi vähän vaati. Ja sitten taas kehui.

Laukat nousi hyvin vaikka alkuun tarjosi vääriä. Laukkaa ei menty kovin pitkiä pätkiä kerrallaan ja nekin pääty-ympyröillä. Kamalinta oli ravista käyntiin ja käynnistä seis siirtymät. Aivan kättä vasten. Istunnallani ei hidastanut.

Tunnin jälkeen näin tallinkin. Siellä selvisi myös että ratsutulkintani meni ihan pieleen. Kuvittelin että Musta on n. 16 v eestinponi tms. risteytys. Vaan sepä onkin alle 10v suokki! Hyvä että selvisi. Olisi ratsun pisteet saattaneet nousta suokkiudesta jo ratsailla jos olisin tiennyt. Pari muuta heppaa kyllä tunnistin suokeiksi. Tallissa selvisi että ovat suokkeja lähes kaikki. Sieltä löytyi myös lämmin taukohuone ja sisävessa. Ihanaa ja poikkeuksellista luksusta täällä etelässä.

Täsmämittainen tunti ja monipuoliset tehtävät. Opetus ei tarpeeksi viilausta omaan makuuni. Hinta (37e) aavistuksen korkea tasoon nähden. Minulle paikkana aika kaukana. Saatan keväämmällä käydä lumien lähdettyä toiste mutta vakipaikkaa tästä ei tule. Eikä kyllä yhtään toivoteltu tervetulleeksi uudestaan vaikka muuten ystävällistä ja mukavaa olikin. Kivan näköisiä tammojakin tuolla oli. Tallissa 10 kavioeläintä, suokkeja ja poneja. Pari suokkivarsaa tulossa.

Ongelmia:
Musta kuvitteli tietävänsä kuskia paremmin minne pitää mennä
välillä sai patistella eteen

Parannusta:
tosi tasainen ratsu
monipuolinen tunti

Rentoa vai löysää

Maanantaina sain taas Harmonian. Kovin innokkaana tamma ei ollut lähdössä tunnille vaan piti käydä karsinan takanurkasta se nappaamassa mukaan. Tallissa tuli yksi takapotku "älä koske mun loimeen". Sen jälkeen oli epäilyttävän nätisti. Q-tamman kuski kehtasi haukkua Harmoniaa hitaaksi ja raskaaksi. Minä toki puolustin Hartsaa.

Kentällä kapusin ihan yksin kyytiin penkiltä. Hyvin onnistui. Kelinä oli lumisateinen ja tuulinen -11°C. Olin huolissani sillä kypärämyssy unohtui kämpille. Alkuviileyden jälkeen pärjäsin onneksi hyvin ilmankin. Mutta Harmoniaakin selvästi keli vähän haittasi. Ratsukoita oli huimat 6.

Tämän päivän ohjelmassa oli siirtymiä ja täyskaartoja. Harmonia oli löysähkö. Hieman tästäkin johtuen otettiin laukkaa jo aika alkutunnista. Kulmasta nosto ja kaksi sivua laukkaa. Laukat nousi ok mutta edettiin aika vinossa. Oikealle ohjalle oli hankala saada tuntumaa ja sen jälkeen tahtoi asettua oikealle.

Ennen välikäyntejä tamma pyöristyi. Sen jälkeen kulki aika hyvin. Laukassa oli edelleen hankaluuksia kääntää, valuttiin lapa edellä ulos. Kertaalleen vaihtoi ristilaukalle.

Ravia mentiin vähän pitkänä. Ope kehotti ottamaan takasia paremmin hommiin. Ajattelin kokoamista ja sitten rupesi asetukset ja taivutuksetkin löytymään. Tuli helpoksi.

Ympyrällä tehtiin vähän ohjattuja siirtymiä. Hetkittäin oli löysä. Ikävöin kouluraippaani takasten aktivointiin. Tällä kertaa mukana oli vain estekeppi. Sain kuitenkin vähän ryhdikkäämmäksikin. Oli kevyt ja lennokas eikä kuulemma painunut liian matalaksi. Löysin myös vasemman istuinluuni. Ihana oli päästä tasapainoisia kulmia!

Lopuksi kun sai antaa pidempää ohjaa ja hepan venyttää eteen alas päästiin varmasti 3 kierroksta kevyttä ravia ratsun turpa maata viistäen mutta silti tuntumalla! Harjoitusravia taas olen istunut joskus rennomminkin.

Tunnin jälkeen malttoi olla rapsuteltavana, vasta kun sai ruoat niin rupesi luimimaan.

Ongelmia:
yksi äkäys tallissa

Parannusta:
epäilyttävän kiltti tallissa
kiva ratsastaa
tasapainoisia kulmia
venytti tuntumalla eteen alas

Onnelliseksi pakkasessa ilman satulaa

Perjantaina ei ollut reissupäivä, joten suuntasin tallille. Pakkasta oli parikymmentä. Tarjotuista ratsastusajoista jälkimmäinen oli paljon parempi, ratsuvaihtoehtoja ei jäänyt vaan Tytsy tuli. Kysyin että saanko mennä ilman satulaa ja se sopi.

Hepo oli jo yhden tunnin käynyt, joten löytyi tallista kosteana fleeceloimen alta syömästä heiniä. Ei jaksanut välittää minusta. En kaivannut kaulanarua enkä vikellysvyötä. Takasuojat ja suitset.

Pihalla loikkasin "laiturilta" kyytiin. Hienosti onnistui ihan yksin. Hepo oli enempi reipas kuin rauhallinen muttei säikkynyt mitään. Ratsukoita tunnilla oli 5. Harmoniakin oli ekaa kertaa mukana minun nähteni jollain muulla kuin itselläni tai sen omistajalla. Enkä ollut mustasukkainen. Kentän pohja oli edelleen aivan super!

Käynnissä meno oli ihan vakaata. Portin kohdalla oikoi sisään. Itse yritin taas toppahousujeni sisällä tunnustella istuinluitani ja saada painoa vasemmallekin puolelle. Ravi oli paljon tasaisempaa kuin muistelin vaikka alkuun mentiin hieman reippaasti eikä ihan rennonpyöreänä. Alkuraveja en keventänyt, lopputunnista kun hepan selkäranka rupesi painamaan niin keventelin pätkiä.

Tämän päivän suurimmat onnistumiset oli siinä että päästiin Tytsyn kanssa kiemurtelematta suoraan. Aiemmin kun tamma on tuntunut aika luikerolta. Opekin kehui miten hepalla on hienosti takaosa käytössä. Täydellisen tasaista meidän meno ei ollut mutta jossain vaiheessa tosiaan tasottui kivasti.

Tehtiin jonkin verran voltteja ja siirtymiä. Aika paljon ravia. Ennen välikäyntejä meille tuli tehtäväksi ottaa ravista seis. Se onnistui aivan yli odotusten vaikka ravi olikin reipasta. Siitä oli hyvä palkita lepokäynnillä. Hanskatkin piti taas vaihtaa välissä kevyempiin vaikka nyt olikin jo vaaditut pakkasasteet kolmisormihanskoihini.

Loppupuoliskolla laukattiinkin. Aavistuksen jännitin etukäteen kun muistelin että Tytsyn laukka on aika reipasta. Niin se olikin mutta pysyi silti ihan lapasessa. Oikea rullasi paremmin. Pitkä sivu laukkaa ja matkan varrelle iso voltti. Hankalinta oli käännöksessä kun tunnuin heiluvan toppahousujen sisällä. Ohje tuli yrittää myös asettaa sisään. Sitä sitten yritinkin ja seurauksena valuttiin koko ratsukko vähän sisään asetuksen myötä. Ainakin kerran nousi väärä.

Vasen laukka ei rullannut yhtä hyvin. Ekalla kerralla nousikin huonosti. Rupesin sitten nostamaan kulmasta. Ope sanoi että voin laukata vähän pidempään että saisin menon rullaamaan. Hyvin pysyin kulman yli laukatessakin tasapainossa. Eikä laukan jälkeinen reippaampi ravikaan ollut kamalaa. Tytsylle plussat että kipitysravia kesti yleensä vain noin 10 metrin verran!

Lopputunnista takapuolessa rupesi tuntumaan ja sitten mieluummin kevensin ravia. Tytsy yritti välillä vähän kiihdytellä mutta sain sen myös kivasti hidastamaan. Rentous löytyi sillä kun tajusin ratsastaa enemmän jalalla ja vähemmän kädellä.

Tunnin lopuksi opelta tuli ihania kehuja että miten mulla on rento ylälinja ja tämä jännittäjätamma kulki näin rauhassa ja itseään oikein käyttäen. Ei tuollaisen palautteen jälkeen voi jäädä märehtimään niitä huonompia juttuja. Tulin muutenkin tästä tunnista tosi onnelliseksi. Tytsy oli aivan ihana!

Tunnin jälkeen kävin rapsuttelemassa Hartsaakin. Naapurihepo häiritsi meidän herkkää hetkeä.

Ongelmia:
Tytsyn selkäranka rupesi painamaan lopputunnista
vasen laukka voisi rullata paremmin

Parannusta:
tamma rentoutui ja kulki kivasti
kuski tuli onnelliseksi

Vuoden 2014 tippumiset korkattu

Torstaina jatkoin hyppimistä Artulla. Tällä kertaa se piti varustaakin. Satulahuone oli pilkkopimeä, onneksi muistin mistä varusteet löytyvät. Kengitys ei saanut kovin hyvää arvosanaa. 1 kenkä puuttui, 1 oli puoliksi irti, yhdessä oli 2 hokkia, muissa 1.

Ratsastaessa ruunalla oli taas kiire ja tuijotteli pitkin tuntia yläkautta silmiin kun en laittanut martingaalia. Turvaliivikin puuttui. Tallin pihalla oli -21°C, maneesissa ehkä -13°C, kuuma tuli.

Alkulaukoissa pudotteli raville. Oikeassa kierroksessa kaatui sisäpohjetta vasten.

Alkutunnista tehtiin laukannostoja ja voltteja. Sitten kahdeksikkoa kaksi kerrallaan kunnes tuli hyvä. Tämän jälkeen ehkä neljästi 3 esteen jumppa. 1 laukat väleihin. Keskimmäinen oli okseri. Esteitä taisi pudota tunnin aikana vain 1. Korkeutta oli max 90 cm. Opelta sain kehuja hyvästä reagoinnista.

Hyppelyt meni siis hienosti. Loppuraveissa Arttu oli mielestäni hyvin näpeissä ja kuulolla. Takana tullut heppa säikähti ja Arttu vetäisi semmosen pukin ettei ollut mitään jakoja. Ajatus juoksi kyllä nopsaa ja mietin että todennäköisesti sattuu vähemmän jos putoan kuin että jään kaulalle roikkumaan. Ihan harkittu teko oli myös pitää ohjista kiinni ja katkaista hepan karkumatka alkuunsa. Eipä tuossa ois voinut oikeen mitään tehdä toisin. Olin tilanteen tasalla ja huomasin takana olleen säikyn. Parempaa tasapainoa vaan. Onneksi ei sattunut kun sitä turvaliiviäkään ei tänään ollut.

Ongelmia:
yläkautta silmiin tuijottelu
kaikki laukat oli vähän kaahaamista

Parannusta:
hyppäsi hyvin ja osasin reagoida

Paremmin suoraan

Kahden viikon tauon jälkeen olin uudestaan Piuden luona. Ensimmäistä kertaa tälle vuodelle ei ollut ihan pilkkopimeää kun lähdin kotoa tallille. Toki perillä sitten oli jo. Salaa haaveilin siitä toisesta tammasta mutta Sallyn kanssa sain jatkaa. Vähän äksy oli tallissa muttei tehnyt mitään. Onneksi olin tehnyt kotiläksyjäni ja venytellyt.

Tänään olin ainakin varautunut siihen mitä on luvassa. Kommentteja tuli että olin heti alkuun rennompi ja paremmin hevosen mukana. Oikeaan kierrokseen yritin keskittyä hartioihin ja rintamasuuntaani sekä vasempaan istunluuhuni. Hankaluuksia oli edelleen käyttää pohkeita ilman että reisi tai takapuoli jännittyy. Nyt ratsastin enemmän enkä vain hissutellut.

Ratsukoita oli taas vain 2. Pakkasta oli -18°C eli kunnon toppavaatteissa. Hanskat piti taas vaihtaa välissä kevyempiin. Hepoilla oli loimet niskassa. Koko tunnin aikana ei menty askeltakaan kevyttä ravia. Hieman käyntiä ja kaikki muu harjoitusravia (varmaan 90 % itse työskentelystä). Jalustimet putoili alkutunnista. Jonkun aikaa kaivelin niitä matkaan mutta sitten annoin vain olla.

En edelleenkään meinannut saada Sallya käynnistä raville kesken tunnin. Koko tunti ylitettiin kahta puomia. Kunnes puolessa välissä keksi että toinen on kamala eikä halunnut siitä yli. Ihan lopuksi päätti sitten uudestaan että se on kamala. Kertaalleen meidät talutettiin siitä yli.

Vieläkään ei laukattu. Kentän pohja olisi ehkä sen sallinut.

Tamma rupesi pyöristymään kivasti. Loppua kohti meni edestä raskaaksi. Yritin käyttää pohkeita enemmän. Raviin kaivattiin yhä lisää tehoja. Ope sanoi että jos käynti on 1 niin meidän ravi on 2 tai 2,5 kun sen pitäisi olla 3. Takapuoli kipeytyi tehokkaasti.

Ongelmia:
jalustimet ei pysyneet jaloissa
puomit oli pelottavia
takapuoli kipeytyi
ravista puuttui yhä tehoja

Parannusta:
rennompaa ja paremmin etenevää menoa
päästiin paremmin suoraan

Sekaisin kimoista

Hienosti ihmismieli kieltäytyy näkemästä tosiasioita. Listassa luki Harmonia. Karsinasta löytyi kimotamma, joka oli harjatessa epäilyttävän kiltti, luimi satulavyön kiristykselle eikä antanut laittaa kuolaimia kunnolla suuhun. Kaviotkin nousi vähän tahmaasti puhdistettaviksi. Moneen kertaan pohdin ääneenkin että onkohan mulla oikea hevonen. Harmonian varusteet kuitenkin sopi hyvin ja suitsetkin meni oikeisiin reikiin. En vaan keksinyt yhtään hyvää syytä että miksi Q-tamma ois Harmonian karsinassa ja vaikka olisikin niin olisihan mulle joku kertonut. Pohdin että kummalla oli minkäkin värinen harja mutta päädyin väärään lopputulokseen. Nimilapussakin luki että Harmonia.

Kentällä tuli sitten tallitytöltä tokaisu että eikös sun pitänyt mennä Harmonialla, tuo on Qanitta!
Niin vaan olivat tammat vaihtaneet joskus uuden vuoden aikoihin karsinoita. En ois luultavasti huomannut mokaani vaikka olisin käynyt tarkistamassa että onko toinen kimotamma omalla paikallaan. Ois pitänyt vähän rapsutella (kuten tein tunnin jälkeen) ja tovin jälkeen tuli sitä luimintaa. Tunnin jälkeen Q-tamma meinasi myös lähteä omille teilleen kun vaihdoin suitset riimuun ilman riittävää tarkkuutta. Hartsa seisoo kiltisti aloillaan.

Tässä kävi siis niin että Q-tammalle tuotiin kentälle sen omat varusteet ja ratsastin sitten väärällä tammalla. Ei mennyt ihanasti. Siedettävästi kyllä. Käynnissä oli ongelmia. Alkutunnista kipitti ravia. Viimenen vartti oli kamala. Nyki käynnissä päätä alas ja stoppaili.

Laukat ois voineet nousta paremminkin. Hassusti nostaa ylämäkeen. Ravissa pyöristyi muutaman herken verran ja kiemurreltiin aiempaa vähemmän.

Pakkasta oli -17. Hyvin tarkeni ja tuli vähän kuumakin. 3-sormihanskat piti taas vaihtaa kevyempiin kun kädet hikosi. Toppahousujen kanssa tunsin olevani jotenkin lähempänä hevosta. Ratsukoita tunnilla oli 6. Openkin mielestä liikaa.

Ongelmia:
en erota hevosia toisistaan!
laukat ei nousseet joka kerta kunnolla
käynti, alkutunnista kipitti ravia, lopputunnista stoppaili
lopuksi rupesi nykimään päätä alas

Parannusta:
muutama hieno laukannosto
ravissa pyöristyi hetkittäin
päästiin aiempaa paremmin suoraan
toppahousujen läpi tuntui istuinluut paremmin
kantapäät pysyi alkutunnin hyvin alhaalla
malttoi seistä paljon paremmin kuin aiemmin