Keskiviikkona päädyin tuplatunneille. Molemmille oli merkattu Kropek. Maanantainen yritys uusiksi ja nyt pääsin selkään asti ilman vaihtareita. Ekalla tunnilla 5, toisella 7 ratsukkoa. Keli oli vain niukasti plussalla ja takki piti pitää päällä. Toiselle tunnille vielä toppaliivikin ylle.
Eka tunti aloitettiin ravihölkällä. En oikein saanut heppaan otetta eikä se siitä jolkottelemalla muuksi muuttunut vaikka kuinka yritin volttailla. Lyhyelle sivulle tuli puomeja, joita ravissa ylitettiin. Ensin yksi ja enimmillään 3, joista 2 oli toisesta päästä vähän irti maasta. Nyt sain kommunikaation open kanssa pelaamaan paremmin ja rupesin saamaan kommentteja että hidasta vielä enemmän, askel ei vain sopinut, muista puolipidätteet. Sain siis muutettua omaa ratsastustani.
Kropek kolisteli jonkin verran mutta yllättävän vähän. Tuli myös puhtaita kierroksia. Kertaalleen hepo hitaasta ravista loikkasi myös molemmat 2 puomia yhdellä askeleella yli. Enkä huomannut selkään mitään!
Laukassa tehtiin temponmuutoksia pitkälle sivulle. Eteen meni hyvin, hidastus oli aika vaatimatonta ja putosi välillä raviin. Nostot ei kovin tyylikkäitä nekään.
Enkä lopuksikaan saanut Kropekia taipumaan! Volteilla turpa meni heti ulos kun myötäsin sisältä. Vasta käynnissä onnistui orastavasti eikä siinäkään myödännyt.
Ekan tunnin jälkeen ratsu oli jo läpimärkä. Kyselin että jaksaako se toista putkeen vai saanko vaihdokin. Oli niin kamalaa että olisin vaihtanut ihan mieluusti. Käsky tuli kuitenkin jatkaa Kropekilla. Ope vaihtui toiselle tunnille.
Toisen tunnin alku mentiin käynnissä ja siinä tehtiin temponmuutoksia. Nyt hepo lähti pyöristymään ja myötäämään tuntumalle. Hidastus oli hankalaa kun muutenkin meinasi pullautella lapojaan. Ravissa tehtiin samaa ja yllättäen ruuna rupesi kuuntelemaan. Hidasti suht asiallisesti istunnalla ja kulki eteenkin. Open kommentit oli tältäkin että kädet taaemmas omalle paikalleen ja hepan takaosaa aktiivisemmaksi. Ravista seis menin kuulemma liikaa takakenoon vaikken itse moista huomannut. Kädet ainakin tuli syliin asti.
Laukat tehtiin vastalaukkoina yhdelle sivulle ja myöhemmin jatkettiin kulman yli. Oikean laukan nousuprosentti oli noin 50. Lopulta päästiin kaarre kerran onnistuneesti. Vasen nousi vähän paremmin ja päästiin kaarre jopa kahdesti. Molempiin suuntiin jäi useammalla kierroksella laukka kokonaan nousematta. Muutaman kerran härväsin itse ja nostin miten sattuu, välillä heppa ei vaan ollut avuilla.
Muualla mentiin harjoitusravia ja se sujui aika kivasti. Kun heppa myötäsi, onnistui volteille kääntäminenkin helposti. Aivan valtava ero aiempaan! Yhä välillä piti aktivoida takaosaa paremmin liikkeelle. Hyviä pätkiä tuli.
Loppuraveissa kun lähdettiin keventämään levisi pakka taas. Taivutusten kanssa oltiin lähes samantien edellisen tunnin tilanteessa. Eli pidin ulko-ohjasta kiinni ettei hepo olisi kilometrin mittainen. Sisältä piti ottaa aika vahvasti ja aina kun sisältä päästi vilahti turpa heti ulos. Opekin huomasi että lössähti. Voivottelin että harjoitusravissa toimii paljon paremmin ja sain luvan istua alas. Siinä tuli tunnin parhaat hetket kun sain ratsun oikeasti kunnolla liikkeelle. Polki hyvin alleen ja oli kuuliainen. Pidempää ohjaa antaessa vähän taas lörpähti ja istunnalla käyntiin siirtäminen vaati tänään puoli kierrosta. Vaadittiin todella pitkät loppukäynnit että Kropekin hengitys tasaantui. Taisi se vähän uupua mutta hyvin jaksoi tsempata.
Ongelmia:
ensimmäisellä tunnilla lähes kaikki
kevyessä ravissa en saanut kunnon otetta
laukannostot
Parannusta:
parani hirmuisesti toiselle tunnille
keskiviikko 12. lokakuuta 2016
maanantai 10. lokakuuta 2016
Jäykkää ja epätasaista tuplana
Maanantain koulutunnille sain Kropekin. Esteille oli merkattu Listra. Ihan mukavaa ja sopivan ennalta arvattavaa. Ehdin jo laittaa Kropekille satulan selkään kun kysyttiin että menisinkö mieluummin koulutunninkin Listralla. Tottakai! Ihan ajoissa en ehtinyt ja tuli kuuma kun harjasin toisenkin hepan. Suojat jalkaan jo valmiiksi.
Lämmintä oli pilvinen (ja pimenevä) +6°C. Piuhat päähän.
Alkutunnin vähän hutiloin taivutusten kanssa. Muuten olin kyllä suht päättäväinen. Lopulta huomasin ettei tamma meinaa taipua mihinkään. Tehtiin ohjattuja siirtymiä ja lopulta käyntivoltilta laukannostoa. Nosti kaikki laukat helposti ja oikein mutta voltilla oli hankaluuksia jopa käynnissä. Vaikka meitä oli vaan 4 niin meinasi olla ruuhkaa. Volttailin sitten ravissakin. Sekä tilan että taipumisen takia. Vasen parani pikkuhiljaa kelvolliseksi mutta oikea oli todella työläs. Käynnissä rupesi loputtomien toistojen jälkeen vähän taipumaan. Ravissa oli vielä lopuksikin hieman heikkoa.
Samoilla tulilla jatkoin siis estetunnille. Piuhat pois ja jalustimet 3 reikää lyhyemmälle. Ratsukoita oli tälläkin tunnilla 4. Alkuverkassa mentiin aika pitkin ohjin. Kaikki edellisen tunnin taivuttelut katosivat jäljettömiin. Testattiin ravissa ja laukassakin kuinka tuntuma hidastaa vauhtia. Vaihtoja en osannut tehdä. Toiseen suuntaan vaihtoi ravin kautta, toiseen jäi ensin väärään laukkaan ja lopulta (pari ympyrällistä) taisi vaihtaa ristin kautta myötäiseen.
Tehtiin myös ympyröitä laukassa ihan pitkin ohjin. Tämä onnistui kun sai reitin vapaaksi. Välillä vähän suihkittiin toistemme edestä. Listra myös sävähti läheltä ohittanutta Jussia. Onneksi ei kovin suurella säpsyllä. Muutaman voltin jälkeen sujui jo ihan hyvin. Tuntumalla meno hidastui mutta taisin ihan itse nyppiä vauhdin pois. Jalasta tamma ei edennyt kovin lennokkaasti.
Verkkahypyt tultiin ristikolle ja jotain en taas osannut kun kaikki loikat tultiin ihan miten sattuu. Vasta loppupuolella kuulin että Listra on liian pitkä. Miksei noita asioita voi vieläkään tajuta itse? Yritin vaikka mitä mutta pääosin aina tuuppasin lopussa, tamma meni laakana, lujaa ja tikkasi miniaskeleen juureen.
Esteet oli aika samantyyppisesti kuin viikko sitten. En muista hypättiinkö tässä välissä vielä jotain toisesta suunnasta mutta lopulta tultiin 4 esteen rata kolmesti. Eka kierros tuli videolle (ja siinä vielä editoitu lisää valoa). Ykköselle Listra lähti kaukaa ja ponnahdin ilmaan eikä muutkaan paikat olleet optimeita. Vika kaari meni yllättävän hyvin. Toisella kierroksella samat ongelmat mutta nyt vikalle tultiin niin lujaa että Listra päätti viuhahtaa vasemmalta ohi. Vähän ruma ohjissa roikkuminen mutta pysyin kyydissä. Sakkokierroksella okserit meni paremmin.
Lotta tallensi ekan kierroksemme:
Ennen vikaa kierrosta olin aika epätoivoinen. Eihän se nyt ihan kamalaa ollut mutta kaukana kauniista ja tasaisesta. Minne se viikossa katosi vai muistelenko omiani? Miten me sieltä kisoistakaan selvittiin? Nyt aloitin sitten taas kysymällä että koska laukka on hyvä. Tajusin lyhentää ja pitää aktiivisena. Ihan eri näköinen kierros vaikka esteet oli isompia. Ei mitään kovin konkreettista täsmäohjetta mutta mulle riitti henkinen tuki että joku pitää kädestä kiinni. Lohdutti ihan hirmuisesti! Ope arveli korkeudeksi metri - metrikymppi. Itse olisin veikannut ehkä 95. Isoja muttei ihan jättimäisiä.
Loppuraveissa ravailtiin vielä miniristikon yli ja treenasin kevyttä istuntaa. Selkä ja kädet toimi huonosti. Alkuun Listra kaahotti mutta rauhoittui aika nopeasti. Taipui vähän paremmin muttei vieläkään ihan priimasti.
Ongelmia:
ponnistuspaikat
vaihdot
kielto
Parannusta:
isoin kierros oli paras
pysyin kyydissä
ei tuijotellut esteitä
eikä pahasti muutakaan
Lämmintä oli pilvinen (ja pimenevä) +6°C. Piuhat päähän.
Alkutunnin vähän hutiloin taivutusten kanssa. Muuten olin kyllä suht päättäväinen. Lopulta huomasin ettei tamma meinaa taipua mihinkään. Tehtiin ohjattuja siirtymiä ja lopulta käyntivoltilta laukannostoa. Nosti kaikki laukat helposti ja oikein mutta voltilla oli hankaluuksia jopa käynnissä. Vaikka meitä oli vaan 4 niin meinasi olla ruuhkaa. Volttailin sitten ravissakin. Sekä tilan että taipumisen takia. Vasen parani pikkuhiljaa kelvolliseksi mutta oikea oli todella työläs. Käynnissä rupesi loputtomien toistojen jälkeen vähän taipumaan. Ravissa oli vielä lopuksikin hieman heikkoa.
Samoilla tulilla jatkoin siis estetunnille. Piuhat pois ja jalustimet 3 reikää lyhyemmälle. Ratsukoita oli tälläkin tunnilla 4. Alkuverkassa mentiin aika pitkin ohjin. Kaikki edellisen tunnin taivuttelut katosivat jäljettömiin. Testattiin ravissa ja laukassakin kuinka tuntuma hidastaa vauhtia. Vaihtoja en osannut tehdä. Toiseen suuntaan vaihtoi ravin kautta, toiseen jäi ensin väärään laukkaan ja lopulta (pari ympyrällistä) taisi vaihtaa ristin kautta myötäiseen.
Tehtiin myös ympyröitä laukassa ihan pitkin ohjin. Tämä onnistui kun sai reitin vapaaksi. Välillä vähän suihkittiin toistemme edestä. Listra myös sävähti läheltä ohittanutta Jussia. Onneksi ei kovin suurella säpsyllä. Muutaman voltin jälkeen sujui jo ihan hyvin. Tuntumalla meno hidastui mutta taisin ihan itse nyppiä vauhdin pois. Jalasta tamma ei edennyt kovin lennokkaasti.
Verkkahypyt tultiin ristikolle ja jotain en taas osannut kun kaikki loikat tultiin ihan miten sattuu. Vasta loppupuolella kuulin että Listra on liian pitkä. Miksei noita asioita voi vieläkään tajuta itse? Yritin vaikka mitä mutta pääosin aina tuuppasin lopussa, tamma meni laakana, lujaa ja tikkasi miniaskeleen juureen.
Esteet oli aika samantyyppisesti kuin viikko sitten. En muista hypättiinkö tässä välissä vielä jotain toisesta suunnasta mutta lopulta tultiin 4 esteen rata kolmesti. Eka kierros tuli videolle (ja siinä vielä editoitu lisää valoa). Ykköselle Listra lähti kaukaa ja ponnahdin ilmaan eikä muutkaan paikat olleet optimeita. Vika kaari meni yllättävän hyvin. Toisella kierroksella samat ongelmat mutta nyt vikalle tultiin niin lujaa että Listra päätti viuhahtaa vasemmalta ohi. Vähän ruma ohjissa roikkuminen mutta pysyin kyydissä. Sakkokierroksella okserit meni paremmin.
Lotta tallensi ekan kierroksemme:
Ennen vikaa kierrosta olin aika epätoivoinen. Eihän se nyt ihan kamalaa ollut mutta kaukana kauniista ja tasaisesta. Minne se viikossa katosi vai muistelenko omiani? Miten me sieltä kisoistakaan selvittiin? Nyt aloitin sitten taas kysymällä että koska laukka on hyvä. Tajusin lyhentää ja pitää aktiivisena. Ihan eri näköinen kierros vaikka esteet oli isompia. Ei mitään kovin konkreettista täsmäohjetta mutta mulle riitti henkinen tuki että joku pitää kädestä kiinni. Lohdutti ihan hirmuisesti! Ope arveli korkeudeksi metri - metrikymppi. Itse olisin veikannut ehkä 95. Isoja muttei ihan jättimäisiä.
Loppuraveissa ravailtiin vielä miniristikon yli ja treenasin kevyttä istuntaa. Selkä ja kädet toimi huonosti. Alkuun Listra kaahotti mutta rauhoittui aika nopeasti. Taipui vähän paremmin muttei vieläkään ihan priimasti.
Ongelmia:
ponnistuspaikat
vaihdot
kielto
Parannusta:
isoin kierros oli paras
pysyin kyydissä
ei tuijotellut esteitä
eikä pahasti muutakaan
sunnuntai 9. lokakuuta 2016
Tykätty 5 v junnu testiin
Arvasin ihan oikein että nyt tuli joku ns. haastavampi ratsu Aaltiksella. Listassa luki Akva eli uusimpia tulokkaita. 5 v virolainen tamma, korkeutta päälle 170 cm. Hoitaessa oli kiltisti eikä paljon puuhailuun ympärillä reagoinut. Julkan apuohjat eli aiemmin Jatsilla ollut viritys, joka estää nostamasta nenää liian korkealle ja aiheuttaa tästä painetta niskaan. Ratsukoita tunnilla oli 9 ja mentiin maneesiin vaikka pihallakin olisi ollut ihan hyvä (joskin viileä) ratsastuskeli. Maneesissa oli n. +11°C.
Ohje oli juoksuttaa alkuun eikä siinä tehnyt mitään kummempia. Jolkotteli ensin vain ravia mutta irtosihan se laukkakin pyytämällä. Ei kuulemma vaihda, joten vaihdot tehtiin ravin kautta. Otin vielä toisenkin suunnan ja oikeaan oli vähän enemmän vauhtia. Ei kyllä siinäkään yhtään sinkoillut.
Selkään meno sujui rauhallisesti. Ei kuulemma kannata antaa ihan pitkiä ohjia kun kaikki heiluva häiritsee. Mentiin sitten pidemmässä muodossa tuntumalla. Käynti ok mutta kevyessä ravissa vauhti kiihtyi. Ohje oli ottaa ulkokädellä kauhukahvasta että tuntuma pysyy tasaisena. Välillä heitteli päätään. Eipä me paljon mitään päästy tekemään, pyörittiin pääty-ympyrällä.
Oikeassa kierroksessa meille raivattiin koko pääty omaan käyttöön ja siinä tamma rikkoi ravista laukalle. Tuntui aika epätasaiselta ja ohjauksessa oli pieniä puutteita. Pysyttiin kuitenkin pääosin ympyrällä eikä hepo tehnyt pään viskomisen lisäksi muita epäilyttäviä liikkeitä vaikka niitä alkuun vähän odotinkin. Kun päästiin raviin oli ohje tehdä meidän päätyneliöllä joka sivulle voltti. Apilakuviota tavallaan. Tämä sitten vielä toiseenkin suuntaan. Vasempaan taipui huonosti.
Otin lopulta hetkeksi käyntiin. Tehtävää päästiin testaamaan muiden mukana. Meni yli odotusten ja välillä löytyi jarrutkin. Eikä tarvinnut edes volttailla ylimääräistä kuin kerran kierroksessa. Hyvin simppeli puomitehtävä. Toisella pitkällä sivulla oli kaksi puomia kaukana toisistaan. Niiden yli ja välissä ympyrä, jonka kauimmaisessa kohdassa ylitettiin kolmas puomi. Akva ei puomeja juuri katsonut. Reippaasti yli. Kertaalleen äkkihidasti ja loikkasi keskimmäisen puomin isommin. Haaste oli saada vauhti pysymään rauhallisena ja tamman kaula suorassa. Oikein asiallisia pätkiä väliin. Tämä molemmissa kierroksissa.
Laukkoja varten jakauduttiin kolmelle ympyrälle. Me päästiin junnuympyrälle, seurana Armas ja Risto 6 v. Laukat otettiin ympyrällinen kerrallaan ja vasen kokeiltiin muiden mukana. Meni ihan onnistuneesti. Oikeassa kierroksessa ennen laukkoja tamma jumahti aloilleen. Saatiin lopulta esteraippa apuun. Open ohje oli ottaa ravia jos hepo ei kestä kävelyä. Laukalle raivattiin meille koko ympyrä omaan käyttöön. Meni reippaasti, ohjautui vahvasti sinnepäin ja pudotteli muutaman kerran raville. Saatiin kuitenkin laukattua.
Loppuraveissa mentiin hetkittäin tosi siististi, välillä sitten oli taas liikaa vauhtia tai pää heilui. Ihan hauska elukka. Kehityskelpoinen.
Akvalle tuli niin hiki että sai Aksun loimen niskaansa tunnin jälken.
Ongelmia:
alkuun ei ollut ratsain kunnon jarruja
asettuminen ja taipuminen vasemmalle
kaula meinasi mennä vinoon
pään viskely
Parannusta:
välillä meni pidätteet läpi
puomit ei tuottaneet suurempia ongelmia
laukat nousi
hetkittäin oikein hyviä pätkiä
Ella videoi pätkiä menostamme parilla eri vekottimella:
Ohje oli juoksuttaa alkuun eikä siinä tehnyt mitään kummempia. Jolkotteli ensin vain ravia mutta irtosihan se laukkakin pyytämällä. Ei kuulemma vaihda, joten vaihdot tehtiin ravin kautta. Otin vielä toisenkin suunnan ja oikeaan oli vähän enemmän vauhtia. Ei kyllä siinäkään yhtään sinkoillut.
Selkään meno sujui rauhallisesti. Ei kuulemma kannata antaa ihan pitkiä ohjia kun kaikki heiluva häiritsee. Mentiin sitten pidemmässä muodossa tuntumalla. Käynti ok mutta kevyessä ravissa vauhti kiihtyi. Ohje oli ottaa ulkokädellä kauhukahvasta että tuntuma pysyy tasaisena. Välillä heitteli päätään. Eipä me paljon mitään päästy tekemään, pyörittiin pääty-ympyrällä.
Oikeassa kierroksessa meille raivattiin koko pääty omaan käyttöön ja siinä tamma rikkoi ravista laukalle. Tuntui aika epätasaiselta ja ohjauksessa oli pieniä puutteita. Pysyttiin kuitenkin pääosin ympyrällä eikä hepo tehnyt pään viskomisen lisäksi muita epäilyttäviä liikkeitä vaikka niitä alkuun vähän odotinkin. Kun päästiin raviin oli ohje tehdä meidän päätyneliöllä joka sivulle voltti. Apilakuviota tavallaan. Tämä sitten vielä toiseenkin suuntaan. Vasempaan taipui huonosti.
Otin lopulta hetkeksi käyntiin. Tehtävää päästiin testaamaan muiden mukana. Meni yli odotusten ja välillä löytyi jarrutkin. Eikä tarvinnut edes volttailla ylimääräistä kuin kerran kierroksessa. Hyvin simppeli puomitehtävä. Toisella pitkällä sivulla oli kaksi puomia kaukana toisistaan. Niiden yli ja välissä ympyrä, jonka kauimmaisessa kohdassa ylitettiin kolmas puomi. Akva ei puomeja juuri katsonut. Reippaasti yli. Kertaalleen äkkihidasti ja loikkasi keskimmäisen puomin isommin. Haaste oli saada vauhti pysymään rauhallisena ja tamman kaula suorassa. Oikein asiallisia pätkiä väliin. Tämä molemmissa kierroksissa.
Laukkoja varten jakauduttiin kolmelle ympyrälle. Me päästiin junnuympyrälle, seurana Armas ja Risto 6 v. Laukat otettiin ympyrällinen kerrallaan ja vasen kokeiltiin muiden mukana. Meni ihan onnistuneesti. Oikeassa kierroksessa ennen laukkoja tamma jumahti aloilleen. Saatiin lopulta esteraippa apuun. Open ohje oli ottaa ravia jos hepo ei kestä kävelyä. Laukalle raivattiin meille koko ympyrä omaan käyttöön. Meni reippaasti, ohjautui vahvasti sinnepäin ja pudotteli muutaman kerran raville. Saatiin kuitenkin laukattua.
Loppuraveissa mentiin hetkittäin tosi siististi, välillä sitten oli taas liikaa vauhtia tai pää heilui. Ihan hauska elukka. Kehityskelpoinen.
Akvalle tuli niin hiki että sai Aksun loimen niskaansa tunnin jälken.
Ongelmia:
alkuun ei ollut ratsain kunnon jarruja
asettuminen ja taipuminen vasemmalle
kaula meinasi mennä vinoon
pään viskely
Parannusta:
välillä meni pidätteet läpi
puomit ei tuottaneet suurempia ongelmia
laukat nousi
hetkittäin oikein hyviä pätkiä
Ella videoi pätkiä menostamme parilla eri vekottimella:
Punainen ruusuke
Sunnuntaina oli koulukisapäivä Tallinmäellä. Luokiksi valikoituivat FEI:n lasten esiohjelmat A ja B. Ratsuksi tietysti Hemppa. Eikä hepalle ollut muita kuskeja.
Letityksen tein vähän oikoen. 9 lettiä eli kamalia lumipalloja. Ekaan verkkaan varasin n. 25 minuuttia. Tämä aikataulu piti mutta oli meille ehkä aavistuksen turhan lyhyt. Käytin alussa aika paljon aikaa käynnissä taivutteluun ja ravattiinkin ihan rauhassa. Joitain siirtymiä ja temponmuutoksia. Laukkoja ei hirveästi otettu. Yritin keskittyä siihen että ratsu on lyhyt ja aktiivinen. Pitäisi vaan tajuta että verkan ok ei ole lähellekään riittävä radalla.
Ensimmäinen rata (esiohjelma A) oli ihan ok. Heppa oli levollinen eikä tullut rikkoja. Ehkä vähän turhan pitkä ja ponneton kaikesta huolimatta. Muistin kuitenkin radan. En ollut kovin tyytyväinen suoritukseen sillä jäätiin aika kauas siitä tasosta mihin oikeasti pystytään. Prosentteja tuli 59,231. Tässä luokassa se riitti neljänteen sijaan. Hetken lepäilyn jälkeen Hemppa siis päätyi jälkimmäiseen verkkaan palkintojenjaon takia vähän aiemmin. Olihan se punainen ruusuke kiva.
Toisessa verkassa tein vähän enemmän siirtymiä askellajin sisällä sekä nyt oikeasti pyysin laukassa eteen. Kuuma Hempalle ei silti tullut missään vaiheessa. Tähän tuli palkintojenjaon kanssa käytettyä ehkä puolisen tuntia. Eipä siis juuri aiempaa enempää aktiivista aikaa mutta nyt ei tarvinnut lähteä niin nollista. Laukassa huolehdin siitä että volteillakin meno säilyi energisenä. Ratsastin radan osissa läpi jotta muistaisin sen varmasti. Vastalaukkoja en testannut kuin kertaalleen molempiin suuntiin. Lopuksi jäin hinkuttelemaan edellisen radan "Säilytä energia myös kaarteiden läpi. Siirtymisiin lisää pehmeyttä ja keveyttä." Alaspäin siirtymät parani aika hitaasti. Pysähdyksissä myötäsi Hempaksi yllättävän hyvin eikä tapeltu kuin ihan pienesti. Mutta eihän sitä radalla uskalla kokeilla.
Radalla Hemppa oli edellistä parempi. Yhä askeleenpidennykset lähtivät todella vaatimattomasti. Pitäisi vaan vielä päättäväisemmin verkassa kertoa että pohkeesta mennään eteen. Ei rikkoja, vastalaukat pysyivät ja muistin nostaa laukan mistä pitikin. Nostot oli yhä aikamoista leijailua ja ehkä kolmannella askeleella Hemppa vasta muisti että eteen. Vaikka verkassa sain homman jo hyvälle mallille. Lopputervehdykseen tähtäsin tarkasti keskelle mutta kun vilkaisin sivulle tai räpäytin silmiäni ja pysähdyttiin niin oltiinkin linjalta sivussa. Salamannopeasti se tapahtui, pahus! Ja Hemppa tavalliseen tapaansa tuijotteli sivulle.
Jälkimmäisessä luokassa palkittiin vain 2 ja olin viimeiseen ratsukkoon asti sijoituksessa kiinni. Ei kovin suuresti yllättänyt että jäätiin lopulta kolmansiksi. Eikä mennyt ihan tavotteiden mukaan vaan niukasti alle 60 % tästäkin. Huima tulosparannus kuitenkin kun viimeksi sama tuomari antoi C:stä 58,333 %.
Päivän paras numero oli 6,5. Vähän yllätti kun jälkimmäisessä paperissa luki että täsmälliset tiet ja liikkuu energisesti. Ei se ehkä ihan niin patalaiskaa sitten ollutkaan. "Säilytä etuosan keveys siirtymissä. Voisi olla ryhdikkäämpi."
![]() |
| ©Anne Hirsiniemi |
Ensimmäinen rata (esiohjelma A) oli ihan ok. Heppa oli levollinen eikä tullut rikkoja. Ehkä vähän turhan pitkä ja ponneton kaikesta huolimatta. Muistin kuitenkin radan. En ollut kovin tyytyväinen suoritukseen sillä jäätiin aika kauas siitä tasosta mihin oikeasti pystytään. Prosentteja tuli 59,231. Tässä luokassa se riitti neljänteen sijaan. Hetken lepäilyn jälkeen Hemppa siis päätyi jälkimmäiseen verkkaan palkintojenjaon takia vähän aiemmin. Olihan se punainen ruusuke kiva.
Toisessa verkassa tein vähän enemmän siirtymiä askellajin sisällä sekä nyt oikeasti pyysin laukassa eteen. Kuuma Hempalle ei silti tullut missään vaiheessa. Tähän tuli palkintojenjaon kanssa käytettyä ehkä puolisen tuntia. Eipä siis juuri aiempaa enempää aktiivista aikaa mutta nyt ei tarvinnut lähteä niin nollista. Laukassa huolehdin siitä että volteillakin meno säilyi energisenä. Ratsastin radan osissa läpi jotta muistaisin sen varmasti. Vastalaukkoja en testannut kuin kertaalleen molempiin suuntiin. Lopuksi jäin hinkuttelemaan edellisen radan "Säilytä energia myös kaarteiden läpi. Siirtymisiin lisää pehmeyttä ja keveyttä." Alaspäin siirtymät parani aika hitaasti. Pysähdyksissä myötäsi Hempaksi yllättävän hyvin eikä tapeltu kuin ihan pienesti. Mutta eihän sitä radalla uskalla kokeilla.
![]() |
| ©Anne Hirsiniemi |
Radalla Hemppa oli edellistä parempi. Yhä askeleenpidennykset lähtivät todella vaatimattomasti. Pitäisi vaan vielä päättäväisemmin verkassa kertoa että pohkeesta mennään eteen. Ei rikkoja, vastalaukat pysyivät ja muistin nostaa laukan mistä pitikin. Nostot oli yhä aikamoista leijailua ja ehkä kolmannella askeleella Hemppa vasta muisti että eteen. Vaikka verkassa sain homman jo hyvälle mallille. Lopputervehdykseen tähtäsin tarkasti keskelle mutta kun vilkaisin sivulle tai räpäytin silmiäni ja pysähdyttiin niin oltiinkin linjalta sivussa. Salamannopeasti se tapahtui, pahus! Ja Hemppa tavalliseen tapaansa tuijotteli sivulle.
Jälkimmäisessä luokassa palkittiin vain 2 ja olin viimeiseen ratsukkoon asti sijoituksessa kiinni. Ei kovin suuresti yllättänyt että jäätiin lopulta kolmansiksi. Eikä mennyt ihan tavotteiden mukaan vaan niukasti alle 60 % tästäkin. Huima tulosparannus kuitenkin kun viimeksi sama tuomari antoi C:stä 58,333 %.
![]() |
| ©Anne Hirsiniemi |
Tunnisteet:
Hemppa,
kisat,
koulua,
kuvat/videot,
Tallinmäki
lauantai 8. lokakuuta 2016
Kankeilua aidoissa
Lauantain kisapäivä jatkui itselläni vielä Merin kanssa. Ratsun varustukseen oli hyvin aikaa kun oltiin lähtönumerolla 17. Merille värkkäsin vähän samanlaisen ristikon harjaan kuin Nipsulle mutta jako meni tupsujen keskeltä.
Elättelin toiveita että tamma olisi todella hyvä. Ei se ollut. 20 minuutin sijasta oltaisiin tarvittu 3 päivän verkka. Oli nimittäin erityisen kankea. Jolkotti suorana menemään, ei asettunut eikä taipunut. Eikä ainakaan myödännyt. Siirtymät tuli kättä vasten. Volteilla kaaduttiin sisään. Lopuksi rupesi käynnissä vähän myötäämään. Tällä sitten mentiin.
Rata oli aika odotetunlainen jäykkistely. Suoritettiin kyllä mutta meno oli turhan suoraa ja kankeaa. Pysähdykset vähän venähti ja alaspäin siirtymät oli muutenkin huonoja. Ennen käyntisiirtymää Meri pudotti raville eikä auttanut kuin yrittää ottaa siitä käyntiin. Taidettiin ennen kulmaa kuitenkin olla. Siitä kiltisti 4,5. Merin mielestä hankalissa kohdissa rupesi edestä kuulumaan kuolainten narskuttelua. Ainakin siis yritin jotain. Tulipahan käytyä. Kiltillä tuomaroinnilla 58,200 %.
Tästä olisi helppo lähteä parantamaan kun saisi notkistella tammaa pari päivää alle. Kuten Taffinkin kanssa kävi.
Enni videoi ratamme:![]() |
| Käytiin Merin kanssa hakemassa Niilon ruusuke. ©Nina |
Tunnisteet:
Aaltokangas,
kisat,
koulua,
kuvat/videot,
Meri
Kisaponin kanssa ruusuke 3 kuukauden treenitauosta huolimatta
Lauantaina Aaltokankaalla oli koulukisat. Uusien tallin kisasääntöjen mukaan nämä olivat nyt näillä näkymin toistaiseksi viimeiset Aaltiksen kisat, joihin saan osallistua ennen kevättä. Vaaditaan nimittäin 10 ratsastuskertaa viimeisten 12 viikon aikana eikä tämä kausitehoiluni siihen riitä.
Kisaratsuksi valikoin tietysti Niilon. Luokissakaan ei ollut arpomista. C liian helppo ja A liian vaikea. KN siis. Eipä tarvinnut stressata radan muistamisesta.
Lähtövuoromme oli heti toisena. Verkassa olin kerrankin suht sopivasti ja ehdin verkata hätäilemättä. Poni oli melko tasainen. Pysähdyksissä nyki päätä, asetuksen vaihto vasemmasta oikeaan aiheutti vastustusta eikä vasen laukka oikein rullannut. Laukannostot oli tavalliseen tapaan vähän löysiä. Mutta eteni lennokkaasti, rentona ja kuuliaisena.
Rata meni suht siististi. Paras terä liikkumiseen katosi taas vihellyksen myötä enkä saanut keskiraviin samanlaista ilmavuutta kuin hetkeä aiemmin. Silti siitä 6,5 joka on töppöjalkaNiilolle oikein hyvä. Loivan kiemuran lopussa poni vänkäili taas asetuksen vaihtoa vastaan ja siitä lähti puoli pistettä seiskasta kuusipuoleen. 3 askeleen käynti ja oikea laukka pääty-ympyrään asti oli seiskaa. Vasen ei rullannut ja ympyrästä tuli 6. Lävistäjällä poni pudotti laukan aivan liian aikaisin ja ravia tuli väliin ties kuinka paljon. Käyntisiirtymästä siis ihan ansaitusti 4. Alakerta kutosta ja kuusipuolta.
Tuomarin kommentti radasta oli että ratsastusmääräni näkyvät ja hyvin vedetty ilman treeniä. Vastasin että vastahan me heinäkuussa treenattiin. Kehityskohteeksi mainittiin nousevat jalkani. Ikuisuuspulmiani. Videossa näyttää aika karulta tuoli-istunnalta.
Tällä menolla näin kiltisti tuomaroituna saatiin 63,600 % ja 18 ratsukon luokassa se riitti viidenteen sijaan eli viimeiset sijoittuneet.
Sari kuvasi ratamme:
Kisaratsuksi valikoin tietysti Niilon. Luokissakaan ei ollut arpomista. C liian helppo ja A liian vaikea. KN siis. Eipä tarvinnut stressata radan muistamisesta.
Lähtövuoromme oli heti toisena. Verkassa olin kerrankin suht sopivasti ja ehdin verkata hätäilemättä. Poni oli melko tasainen. Pysähdyksissä nyki päätä, asetuksen vaihto vasemmasta oikeaan aiheutti vastustusta eikä vasen laukka oikein rullannut. Laukannostot oli tavalliseen tapaan vähän löysiä. Mutta eteni lennokkaasti, rentona ja kuuliaisena.
![]() |
| ©Nina tai Rosa |
Rata meni suht siististi. Paras terä liikkumiseen katosi taas vihellyksen myötä enkä saanut keskiraviin samanlaista ilmavuutta kuin hetkeä aiemmin. Silti siitä 6,5 joka on töppöjalkaNiilolle oikein hyvä. Loivan kiemuran lopussa poni vänkäili taas asetuksen vaihtoa vastaan ja siitä lähti puoli pistettä seiskasta kuusipuoleen. 3 askeleen käynti ja oikea laukka pääty-ympyrään asti oli seiskaa. Vasen ei rullannut ja ympyrästä tuli 6. Lävistäjällä poni pudotti laukan aivan liian aikaisin ja ravia tuli väliin ties kuinka paljon. Käyntisiirtymästä siis ihan ansaitusti 4. Alakerta kutosta ja kuusipuolta.
Tuomarin kommentti radasta oli että ratsastusmääräni näkyvät ja hyvin vedetty ilman treeniä. Vastasin että vastahan me heinäkuussa treenattiin. Kehityskohteeksi mainittiin nousevat jalkani. Ikuisuuspulmiani. Videossa näyttää aika karulta tuoli-istunnalta.
Tällä menolla näin kiltisti tuomaroituna saatiin 63,600 % ja 18 ratsukon luokassa se riitti viidenteen sijaan eli viimeiset sijoittuneet.
Sari kuvasi ratamme:
Tunnisteet:
Aaltokangas,
kisat,
koulua,
kuvat/videot,
Niilo
Kisakvaalit Silviiralla
Lauantaina jatkoin Hempan jälkeen toisen estetunnin putkeen. Kaisa onneksi oli apuna laittamassa Silviiran kuntoon. Siinä oli kehuttu tamma ja taka-ajatuksena oli saada siitä kisaratsu pienten luokkien päivään.
Hempan jälkeen suokkitamma tuntui pieneltä. Tosi erilainen. Eteni kyllä kun pyysi. Kiemursi vähän. Alkuverkoissa ei mitään kovin ihmeellisiä tehty. Tämä oli siis bonustunti kahdelle ratsukolle. Oli paljon raskaampaa ja vaati kuskiltakin enemmän hommia. Kovin pitkiä laukkapätkiä ei alkuun otettu.
Hypyt aloitettiin samoin ympyrällä kuin edelliselläkin tunnilla. Ekalla kerralla Silviira pikkuisen empi ja kiemursi ihan loivasti. Rohkaisin raipalla ja siihen loppui mutinat. Tolkusti yli joka kerta. Toki estekin oli pieni. Enkä uskaltanut tulla ihan niin kaarevasti kuin olisi pitänyt. Ja sitten sama juttu toisesta suunnasta okserille. Siihenkin tuli ekalla kerralla vähän epävarmasti. Raippa avuksi ja yli. Ponnistuspaikat oli mitä sattuu ja esteen jälkeen oltiin ravissa tai väärässä laukassa. Välillä nyki esteen jälkeen päätäkin alas muttei kuitenkaan pukittanut vaikka vähän uhkaavalta tuntui. Mutta ei paikoista kannattanut kuulemma huolia. Eikä aina menty edes yli vaan otettiin puomit mukaan. Onneksi hepo ei tuijotellut mitään. Kuskille tämä oli paljon rankempaa kuin Hempan kyydissä.
Tämän jälkeen taidettiin siirtyä suoraan ratojen pariin. En muista enää varmaksi. Sama rata kuin edellisellä tunnilla. Ekalla kierroksella korkeutta ehkä 60 cm, toisella vähän enemmän, n. 70 cm. Ponnistuspaikat olivat vähän mitä sattuu ja väleissä oli sekä vääriä laukkoja että ravia. Kaikesta muusta mentiin kuitenkin yli paitsi kaarevan linjan okserista. Open kanssa oltiin samaa mieltä että tammalle ehkä vähän turhan haastava tehtävä jopa. Mitään yllätyskieltoja ne eivät olleet vaan kun erehdyin korjaamaan kaarretta takaisin vasemmalle niin tamma päätti vain juosta ohi. Päästiin itse kaarrekin molempien ratojen jälkeen onnistuneesti yli.
Suurin ongelma tällä tunnilla oli ennen jälkimmäistä rataa tapahtunut jumahdus. Pyysin laukkaa mutta tamma juurtui keskelle kenttää. Otin kaikki Sämpylän kanssa oppimani keinot käyttöön. Ei jääty seisomaan vaan käänsin sivulle. Eteen ei silti irronnut. Raipasta vaan kiukutteli ja tuli höpöpukkeja. Lopulta piti vaan komentaa oikein tomerasti ja niin päästiin liikkeelle. Meni siinä varmaan muutama minuutti. Ei kokeillut toiste.
Ratojen jälkeen enempiä ei tammaa höykkyytetty ja tässäkin taisi olla sille jo aika paljon. Hikosi ihan märäksi mutta toisaalta kuskikin puuskutti. Ihan mainio tapaushan tämä oli. Tällä herui kisalupa 60 senttiin.
Ongelmia:
pientä kiemurtelua
ohijuoksut okserista
ponnistuspaikat missä sattuu
jumahdus
Parannusta:
korkeus ei ollut ongelma
ei juuri tuijotellut esteitä
oli kivan reipas
Kaisa videoi tätäkin tuntia:
Hempan jälkeen suokkitamma tuntui pieneltä. Tosi erilainen. Eteni kyllä kun pyysi. Kiemursi vähän. Alkuverkoissa ei mitään kovin ihmeellisiä tehty. Tämä oli siis bonustunti kahdelle ratsukolle. Oli paljon raskaampaa ja vaati kuskiltakin enemmän hommia. Kovin pitkiä laukkapätkiä ei alkuun otettu.
Hypyt aloitettiin samoin ympyrällä kuin edelliselläkin tunnilla. Ekalla kerralla Silviira pikkuisen empi ja kiemursi ihan loivasti. Rohkaisin raipalla ja siihen loppui mutinat. Tolkusti yli joka kerta. Toki estekin oli pieni. Enkä uskaltanut tulla ihan niin kaarevasti kuin olisi pitänyt. Ja sitten sama juttu toisesta suunnasta okserille. Siihenkin tuli ekalla kerralla vähän epävarmasti. Raippa avuksi ja yli. Ponnistuspaikat oli mitä sattuu ja esteen jälkeen oltiin ravissa tai väärässä laukassa. Välillä nyki esteen jälkeen päätäkin alas muttei kuitenkaan pukittanut vaikka vähän uhkaavalta tuntui. Mutta ei paikoista kannattanut kuulemma huolia. Eikä aina menty edes yli vaan otettiin puomit mukaan. Onneksi hepo ei tuijotellut mitään. Kuskille tämä oli paljon rankempaa kuin Hempan kyydissä.
Tämän jälkeen taidettiin siirtyä suoraan ratojen pariin. En muista enää varmaksi. Sama rata kuin edellisellä tunnilla. Ekalla kierroksella korkeutta ehkä 60 cm, toisella vähän enemmän, n. 70 cm. Ponnistuspaikat olivat vähän mitä sattuu ja väleissä oli sekä vääriä laukkoja että ravia. Kaikesta muusta mentiin kuitenkin yli paitsi kaarevan linjan okserista. Open kanssa oltiin samaa mieltä että tammalle ehkä vähän turhan haastava tehtävä jopa. Mitään yllätyskieltoja ne eivät olleet vaan kun erehdyin korjaamaan kaarretta takaisin vasemmalle niin tamma päätti vain juosta ohi. Päästiin itse kaarrekin molempien ratojen jälkeen onnistuneesti yli.
Suurin ongelma tällä tunnilla oli ennen jälkimmäistä rataa tapahtunut jumahdus. Pyysin laukkaa mutta tamma juurtui keskelle kenttää. Otin kaikki Sämpylän kanssa oppimani keinot käyttöön. Ei jääty seisomaan vaan käänsin sivulle. Eteen ei silti irronnut. Raipasta vaan kiukutteli ja tuli höpöpukkeja. Lopulta piti vaan komentaa oikein tomerasti ja niin päästiin liikkeelle. Meni siinä varmaan muutama minuutti. Ei kokeillut toiste.
Ratojen jälkeen enempiä ei tammaa höykkyytetty ja tässäkin taisi olla sille jo aika paljon. Hikosi ihan märäksi mutta toisaalta kuskikin puuskutti. Ihan mainio tapaushan tämä oli. Tällä herui kisalupa 60 senttiin.
Ongelmia:
pientä kiemurtelua
ohijuoksut okserista
ponnistuspaikat missä sattuu
jumahdus
Parannusta:
korkeus ei ollut ongelma
ei juuri tuijotellut esteitä
oli kivan reipas
Kaisa videoi tätäkin tuntia:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




