Keskiviikkona oli estekurssin vika päivä. Tänään ohjelmassa pelkkä rataharjoitus. Alkutunnista olin taas ihan unessa ja piti vielä loikata alas selästä säätämään esteitä. Hemppa oli alkuverkassa aika oma itsensä. Käynnissä tasoittui hyvin, ravissa ei lähtenyt jalasta eteen. Lusmuili takasten kanssa, eikä siksi meinannut tulla tasaiselle tuntumalle.
Verkkatehtävänä taidettiin tulla vähän epämääräisesti esitelty ympyrä ja pari lävistäjäkavalettia. Menin vähän huti kun en ollut skarppina.
Kisojen tapaan tultiin vain joitakin verkkahyppyjä ja sitten rata. Hypättiin ensin kapeaa pystyä, jonka alla oli autonrengas. En ottanut mitään paineita ja yllätyksekseni vasen laukka säilyi lähes joka hypyssä. Siistejä hyppyjä paitsi kerran lähdin hyppyyn ennen Hemppaa, joka tikkasi vielä pikkuaskeleen eteen. Ei kuitenkaan taidettu pudottaa tänään mitään. Aika monta hyppykierrosta tultiin tähän. Ehkä 6 tai 7 hyppyä? Sitten vielä okserille jokunen, oikeasta vasempaan kierrokseen. Tultiinkohan kahdesti ja ainakin jälkimmäisellä kerralla myötälaukassa alas!
Rata hypättiin kolmesta ratsukosta keskimmäisenä. Estekorkeus oli meille noin 90 cm. Kurssi-ilmossa sanottiin että "keskiviikkona kilpailunomainen rataharjoitus, 2 luokkaa/osallistuja". Okseri, iso muuripysty, suora linja (5 askelta), sarja (okseri - pysty), kaareva linja ja pikkumuuriokseri. 9 hyppyä siis. Tämä meni ihan sujuvasti. Myötälaukassakin pääosin. Välillä tuntui ettei Hemppa ihan reagoinut pohkeeseen mutta täysin empimättä mentiin kaikesta yli.
Toiselle kierrokselle muutamaa estettä nostettiin vähän. Korkein taisi olla metrissä. Tämä oli vähän kuin uusintakierros. Ope kyllä pohjusti että perusratsastuksen pitää olla hyvin hallussa ennen kun voi lähteä kovin ratsastamaan aikaa. Mutta koska nyt ei ollut mitään ruusukkeen menettämisen riskiä niin päätin kokeilla pienemmillä teillä. Loistava tilaisuus moiseen. Lyhyempi tie muurille meinasi tulla turhan äkkiä vastaan mutta ehdin kääntää. Tie suoralle linjalle oli jopa niin tiukka että vähän hirvitti kun suoristaminen jäi ihan viime tippaan. 5 laukkaa meinasi jäädä ahtaaksi. Sarjallekin käänsin lyhyemmin eikä askel osunut ollenkaan. Hemppa tikkasi okserin juureen miniaskeleen ja loikkasi hissihypyllä oli. Oli pakko kääntää pois, sillä ei oltaisi selvitty b-osasta kunnialla. Tai en ainakaan olisi itse pysynyt kyydissä jos Hemppa olisikin päättänyt hypätä. Uudella lähestymisellä empimättä ja siististi. Jatkoin tiukempia teitä ja kaarevalla linjalla Hemppa vihdoin reagoi pyyntööni lähteä hyppyyn kauempaa. Viimeinenkin siististi.
Ei ihan tasaisinta mutta olen superiloinen siitä kuinka helposti ja luottavaisesti mentiin kaikesta yli. Ja siitä että esteet ei olleet sitä iänikuista kasikymppiä. Pari vähän isompaakin olisi luikahtanut varmasti samoilla tulilla.
Enempää ei hypätty ja Hemppa antoi itsestään tässäkin ihan riittävästi. Keli oli kuuma ja paarmat kiusasi. Huipusti silti.
Ongelmia:
kuulemma ratsu vielä vähän mutkalla
yksi kämmi sarjalle
hirveästi paarmoja
Parannusta:
myötälaukat löytyivät melko hyvin
ei tainnut tulla pudotuksia
kuski pysyi hypyissä ihan siististi mukana
Pauliina videoi molemmat ratamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora