Keskiviikkona menin toistamiseen Turkalle derbyesteille. Salaa haaveilin jostain eri ratsusta mutta minulle oli jaettu taas Roco. Pohdin että onko se vain niin hyvä vai onko se turvallinen ja varma. Ratsukoita tunnille tuli tänään vain 6. Vaikka nyt tiesin oikeat suitset ja mistä kaukaa ratsu on haettava, niin silti oli osa jutuista unohtunut viikossa. Sekä satulavyö oli kadonnut estepenkistä. Tallissa ei ollut tilaa, joten varustin Rocon puomilla.
Piti sataa vettä ja mennessä tihutti. Ratsailla oli lopulta kuuma pitkähihaisessa. Mennessä näytti +15°C mutta oli lämpimämpää ja paistoi aurinko. Ope oli eri kuin viimeksi. Ylirannalta tuttu.
Tänään ei käyty haistelemassa esteitä alkuun. Osaa siirrettiin eri paikkaan traktorilla. Roco oli käynnissä ja ravissa löysä. Laukassa heräsi sentään liikkumaan mutta aika etäistä oli viime kerran innokkuus. Rennommat kyynärvarret tuli kuskille kommenttia jo alkuverkassa.
Tällä kertaa hypättiin heti alusta asti parin kolmen esteen tehtäviä. Huolellinen reitti, tasainen tempo. Myötää rohkeammin. Me Rocon kanssa jäimme suoritusjärjestyksessä viimeisiksi mutta tänään humma ei ottanut kierroksia. Pari ensimmäistä tehtävää meni aika rauhassa, sen jälkeen Roco innostui ja piti ruveta toppuuttelemaan.
Renkaat auringosta poispäin piti käydä näyttämässä varjojen takia. Tultiin siihen vähän ahtaasti ja viimeinen askel meni vähän sivuun, jotta saatiin lisää tilaa ponnistukseen. Aiemmin ohje oli että jos tulee liian lujaa niin ei ehdi hypätä. Punaiselle isolle tuli meidän päivän parhaat hypyt. Maltilliset lähestymiset ja siististi yli. Tänään taisivat myötälaukatkin olla vähän paremmin hallussa kuin viimeksi.
Viimeisellä kierroksella tultiin vikana esteenä värikäs. Yhä sujuvasti ja näppärästi yli. Helppoahan Rocon kanssa on hypellä eikä ole valittamista. Mutta Hempan kanssa homma on vaan niin paljon kivempaa!
Hölköteltiin hetki loppuun ja ope kysyi kommentit. Käveltiin vielä tovi ja sitten pois. Talli oli taas täynnä, joten Rocon purku oli taas puomilla. Lopulta päästiin pesupaikalle kastelemaan jalat kylmäyssuojia varten. Samalla hulautin pahimmat hikijäljet selästä ja humma sai ruokansa. Lopulta taas ratsun palautus samaan paikkaan kauas laitumelle.
Ongelmia:
ratsu tuntui alkuun löysältä
sitten heräsi liiankin vauhdikkaaksi enkä meinannut raaskia puuttua vauhtiin
rennommat kyynärpäät kuskille
Parannusta:
ei katsellut mitään vaan kaikesta sukkana yli
loppuraveissa yritti etäisesti jo vähän pyöristyä kun pyysin
GoPro-kooste:
Jos joltain löytyy meistä valokuvia tältä tai viikon takaiselta kerralta niin otan mieluusti vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora