torstai 11. heinäkuuta 2019

Päivä 6 ja parempaa kohti

Torstaina jatkettiin eilisestä. Toivoin samanlaista sessiota ja ehdotin että verkkaisin askellajit itse alle. Se ei saanut kannatusta vaan ope ehdotti että voisi verkata Hempan vaikka itse. Tänään kankeuteni hellitti jo kelvolliseksi muttei silti tehnyt mieli kinata Hempan kanssa alkuverkassa, joten luovutin vuoron mieluusti eteenpäin.

Ei Hemppa pro-kuskillekaan mukisematta alkanut. Peruutteli ainakin kerran eikä muutenkaan näyttänyt kovin harmoniselta. Parani kuitenkin. Eikä haitannut yhtään katsella sivusta.

Oman vuoroni koittaessa taas ohjat käteen ja kevyttä ravia. Vasen kierros. Hemppa oli sangen hyvin kahdella ohjalla, suht tasainen ja aktiivinen. Ei nykimistä, pyöreä kaula. Oikeaan kierrokseen käännettäessä kevennys käskettiin pitää väärin, jotta ulkoetujalka saa paremmin tilaa liikkua. Itselleni uusi vinkki. Asetus löytyi huomattavasti eilistä helpommin ja sain vaikutettua lapoihin ja takaosaan.

Käytiin laukat läpi ja nekin olivat ihan asiallista menoa. Ei taisteluja. Rullaavaa menoa. Tietysti aina voisi olla aktiivisempaa ja ryhdikkäämpää.

Lopuksi ravissa tuntui olevan paremmin tolpillaan eikä vasemmassa kierroksessa tuntunut enää kaatuvan mihinkään. Tehtiin hetki hienosäätöä ja sitten ehdotus oli keventää pois. Kelpasi. Suuntaa vaihtaessa turpa nousi hetkeksi ja vasen kierros tuntui muutenkin helpommalta.

Käveltiin peltolenkin kautta pois ja Hemppa sai itseohjautua. Otti vähän kiemuraa ja laajempia kaarteita mutta oltiin menossa ihan samoja reittejä. Pari pientä hätkähdystä, jotka ikävästi vihlaisivat selkääni. Samoin pari pientä kompurointia.

Hemppa sai eilen tosiaan takakengät ja nyt vielä etupään uusiksi ettei viikonlopun kisoissa tule ongelmia. En kuurannut perushuuhtelua kummemmin. Vähän suihketta häntään.

Halusin käydä vielä kokeilemassa hevostarkastuksen juoksutusta. Pasi näytti mallia ja Hemppa suoritti sen jälkeen omalla vuorollaan oikein siististi. Vähän pidempää ohjaa ja lisää vauhtia olivat vinkit. En muista että Hemppa olisi aiemmin ravannut talutuksessa näin rauhallisesti. Sitten humman palautus laitumelle kavereiden joukkoon. Ei taas pitänyt mitään kiirettä ja menomatkan piennarpöpeliköt tuntuivat kiinnostavan enemmän.

Ongelmia:
kuskin vasen alaselkä ei ollut vieläkään priima

Parannusta:
ei tarvinnut tapella Hempan kanssa
oli omalla vuorollani sangen kiva ratsastaa
talutuksessa ravaaminen sujui ongelmitta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora