lauantai 27. heinäkuuta 2019

Aluekenttävalmennuksessa!

Lauantaina oli luvassa huippuhetkiä. Päästiin Hempan kanssa vierailevina tähtinä aluekenttävalmennukseen. Paikkana sama Liminka, jossa käytiin myös 3 viikkoa sitten. Tänään operoin koko reissun ihan itsekseni. Menomatkalla auton mittari näytti +29°C, joten ei ollut vilu.

Tallilla juotin ja harjasin Hempan. Hikisin osuus oli hokkien asennus. Hieman yllättäen selvisin noin puolessa tunnissa. Humma pienellä arpomisella kärryyn ja menoksi. En ollut ihan aikataulussani mutten pahasti myöhässä.

©Katariina

Varustin vasta perillä kelin takia. Hemppa vähän katseli ympärilleen mutta seisoi maltillisesti aloillaan. Kapusin kyytiin vasta muutamaa minuuttia vaille tasan, mutta ehdittiin rauhassa kävellä ja juoruta tuttujen kanssa. Sekä lopulta mennä askellajit itsenäisesti läpi. Yritin taivutella vasemman pohkeen ympäri. Laukassa oli vähän löysähkö ja mentiin noin pariakymppiä. En juuri hätistellyt lujempaa ja ajattelin että herää hommiin. Otin juuri hetkeä ennen takaisin käyntiin kun ope tuli.

©Katariina

Nyt osasin vastata haastattelukysymyksiin paremmin. Kerroin missä ollaan loikittu ja mitkä ovat ongelmamme (hidastaa, tuijottelee, kieltää). Itsestäni en muistanut juuri mitään sanoa mutta eiköhän olellinen selvinnyt katsomalla menoamme.

Ei tehty kummempaa ohjattua alkuverkkaa vaan lähdettiin tulemaan tukille. Kahdesti toiseen suuntaan, sitten toiseen. Lisää laukkaa Hempalle. Auttoi. Hemppa rupesi olemaan menossa ja pomppi kaverin lähtiessä.

Pikkutukki.
©Katariina

Sitten toinen tukki pari kertaa. Ei tuijotellut eikä empinyt. Nyt taisi itselläni olla katse hyvin yli. Vähän vähemmän yläkroppaa mukaan hyppyihin näin pienillä esteillä.

Toinen tukki.
©Katariina

Hommaan otettiin muutama este lisää. Mintunvihreä leveä aita, keltainen pöytä sekä ampparimainen pölkkykasa. Kaikki sujuvasti. Kun hypättiin viiden esteen pätkä, jossa kapeahko risu tuli uutena niin sitä ennen pieni epäilys kävi mielessä. Hemppa rupesi hidastamaan jo kaukaa ja muka yritin ratsastaa loppuun asti. Lopulta esteen edessä kiemursi sen verran sivulle että kuskin oikea jalka lennähti takakautta hevosen vasemmalle puolelle. Vasen pysyi jalustimessa. Siinä oli paljon aikaa miettiä kaikenlaista. En kuitenkaan saanut (tajunnut?) otettua kiinni ja kammettua takaisin satulaan. Yritin hypähtää alas ja kuvittelin tulleeni lähes jaloilleni. GoPro näyttää pyllähdyksen. Pehmeä putoaminen mutta silti sama kankku/alaselkä kipeytyi kuin kolmisen viikkoa sitten. Nyt onneksi oikealta puolelta.

©Katariina

Yritin pitää ohjista kiinni mutta Hemppa peruutti pois paikalta. Pysähtyi syömään heti kun pääsi irti. Kapusin pelottavan esteen päältä takaisin kyytiin. Ei muuta kuin uusi vauhti ja yli. Hemppa taisi ajatella risut esteeseen kuuluviksi ja selkään tuntui siltä että hypättiin n. 120-senttinen hyppy, myös niiden risujen yli.

©Katariina

Tähän risuesteeseen lisättiin eteen sorsia ja käytiin katsomassa niitä. Hetken Hemppa empi mutta uskaltatui pian lähelle. Hypyssä ei ongelmaa, paitsi että yhä mentiin melko korkealta.

Pöytä.
©Katariina

Sitten käytiin kentän nurkilla. Kahlailtiin vedestä läpi (ei ongelmia) ja hypättiin hauta. Muutama kerta ravissa. Oikealle piti jatkaa. Hauta meni ihan näppärästi mutta joka kerta sen jälkeen Hemppa vähän poukkoili. Ei onneksi pahasti.

Tultiin myös veden läpi laukassa ja hypättiin junarataeste kentältä. Sekä sama toiseen suuntaan. Lopuksi hauta, junarata ja vesi. Viimeinen kierroksemme oli vähän löysä mutta yli kuitenkin.

Huomenna jatkuu.

Ongelmia:
hokkeja laittaessa tuli KUUMA!
kertaalleen kopsautti takasilla esteeseen (ruskea)
yksi kielto
kiellosta nolo tipahdus
takapuoli tuntui litisevän satulaan hiestä

Parannusta:
oli sopivan villi
eteni hyvin

GoPro-kooste:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora