Tänään kuolaimet sujahtivat taas vähän kuin epähuomiossa suuhun. Selkäännousujakkaran vieressä Hemppa oli taas mieluummin poikittain mutta ninjasin itseni siitä kuitenkin helposti kyytiin.
Alkumatkasta tuli Tupu vastaan kärryt perässä. Hemppa jysähti tuijottamaan. Onneksi päästiin kaverin takana tilanteesta ohi ilman suurempia kauhisteluja.
Käveltiin pitkä pätkä alle ja sitten ravailtiin. Viimeisellä suoralla otettiin kaverin perässä maltillista laukkaa (28 km/h). Hemppa ravisteli/nyki päätään ja pohdin että osuiko lentävä sora sitä päähän. Yritin mennä vähän keskempänä mutta siinä oli kovempaa. Yritin sitten vain pitää vähän paremman välimatkan.
Radan ylitys meni ongelmitta. Tosin yhä pitkällä ohjalla. Nyt maltettiin kävellä kuntorataa vähän pidemmälle oikeaan risteykseen. Siitä löydettiin lammelle. Sitten jatkettiinkin ohi ja käännyttiin oikealle. Ensimmäinen mahdollinen reitti järveen näytti vähän kyseenalaiselta. Toinen olikin parempi ja siitä päästiin veteen. Kaveri edellä ja Hemppa empimättä perässä. Nyt oli niin syvää että muutamalla askeleella oltiin syvemmällä kuin maanantaina Äimiskällä.
 |
| Ratsukko järvessä. Vesi oli kirkasta ennen kaverin loiskutusta. ©Pauliina |
Lähdettiin reitin alareunaa takaisin ja meinattiin putkahtaa autotielle. Toisessa suunnassa oli hiekkamonttu ja se piti kiertää ympäri. Siitä sitten seurattiin isompaa polkua. Pienempiä meni ristiin rastiin täälläkin. Lopulta mentiin pienempää pitkin kuntoradalle ja otettiinkohan siinä laukkapätkä. En muista. Jälkimmäisestäkään radan ylityksestä Hemppa ei jännittynyt eikä sanonut mitään.
Nyt lähdettiin taas oikealle frisbeegolfkenttien taakse. Väylä oli leveä mutta isohkolla soralla. Käyntiä ja lopulta raviakin. Aika pitkät pätkät. Lopulta taas vähän oikaistiin sivuun ja löytyi piikkisuora hyväpohjainen väylä. Selvästi laukkaamiseen tarkoitettu. Mentiin edeltä rauhallinen pikkupätkä laukkaa kunnes tuli risteys. Minä olisin mennyt harhaan mutta kaveri tunnisti reitin. Siitä pikkupolkua vasemmalle kohti autotietä.
Keväällä ei meinattu pysyä tällä pätkällä kaverin vauhdissa. Nyt pysyttiin hyvin. Eikä ollut yhtään märkää. Mentiin välillä pari pätkää ravia. Kuulemma suokki meni rauhallista ja hallittua ravia. Meille vauhtia oli sille pohjalle (ja olemattomalle turvavälille) liikaa, joten käynti oli parempi.
Autotiellä mentiin vielä ravia ja pari hallittua laukkapätkää. Ei pukkeja. Epäkorrektisti laukkasin omalla reunallani tietä. Piennar oli sopivan pehmeä ja tasainen. Vauhti vähän kiihtyi kotiinpäin. Mutta ehdittiin hyvin pois alta ja toiseen reunaan käyntiin kun vastaan tuli auto. En tosin ehkä itse autoilijana arvostaisi jos vastaan laukkaisi hevosia molemmin puolin tietä. Viimeisellä laukkapätkällä Hemppa rupesi tuijottelemaan meidän puolen rakennuksia ja liirasi aika sukkelasti keskemmäs tietä. Näihinkin pitäisi kai ehtiä puuttua napakammin.
Loppumatka ravissa meni hyvin. En muistanut pahemmin puuttua Hempan muotoon ja jolkotteli koko reissun nenä pitkällä. Välillä vähän yritin. Viimeinen suora käveltiin mutta Hemppa ei ehtinyt kuivua enää toistamiseen.
Seuraavalla kerralla pitää lähteä reittiä toiseen suuntaan ja lähteä tutkimaan lisää polkuja.
 |
| Reittimme Polarin gps:n piirtämänä. |
Reissuun meni hyvin tarkkaan 2 h. 15,75 km keskinopeudella 7,9 km/h. Huiput 36,8 km/h. Kuskin keskisyke 97 bpm.
Ongelmia:
Tupun kärryjen tuijotus
laukassa tuijotteli rakennuksia ja liiraili keskelle tietä
Parannusta:
ei pukkeja eikä muita ylimääräisiä loikkia
radan ylitykset ongelmitta
löytyi uusia mielenkiintoisia polkuja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora