Tiistaina menin ensimmäistä kertaa yksin Assin uudelle kotitallille. Tamma oli vaihtanut karsinaa mutta löytyi. Oli sen verran hyöriväisen oloinen että laitoin suosiolla kiinni ja se auttoi. Nyt alkutoimet ennen ratsastusta menivätkin sangen sukkelasti kun ei tarvinnut laittaa ruokia.
Pihalla oli +10°C ja kamala viima. Mentiin siis maneesiin. Ei muita. Ope oli vähän myöhässä, joten kävelin pitkään ja sitten rupesin lähinnä vain hölköttelemään ravissa. Lepattavat seinät eivät Assia häirinneet mutta oviaukkoa vähän kartteli. Ei ollut niin kiireinen kuin viimeksi. Open saavuttua pyöriteltiin alkuverkoissa kolmikaarisia ja yksi nelikaarinen. Kuski heräsi hommiin. Laukkojen päälle otettiin vähän vastalaukkojakin. Sattumalta tämäkin oli kolmen päivän takaa Hempan itsenäiseltä tuttua. Kuviokin oli sattumoisin lähes sama. Laukassa suunnanvaihto lävistäjällä, uraa pitkin ja ympyröitä. Vasen laukka oikeassa kierroksessa tuntui itselleni vaikeammalta, olin jotenkin kummasti mutkalla.
Tehtävänä jatkettiin kahden viikon takaisia takaosakäännöksiä. Ensin käynnissä. Käynnin piti olla aktiivista ja hidastua tarvittaessa. Laatu oli aika laidasta laitaan ja Assilla tuppasi olemaan aika kiire. Jälkimmäiseen kierrokseen huomasin että tamma ei muuten kuuntele puolipidätteitäni. Hitaita askeleita ei oikein löytynyt vaan joko reipasta käyntiä tai töks seis. Vaikeaa.
Molempiin suuntiin tehtiin samalla takaosakääntöajatuksella kulmia myös laukassa. Ensin tein liian hellästi. Kun ope käski ajatella vähän enemmän heittäytymistä niin tuli hyviä väliin. Lopulta Assi sai vähän kasattua itseään ja tuli oikein näppäriä askelia. Välissä ratsastettiin eteen ettei ihan lösähdä.
Siirtymät olivat myös vähän laidasta laitaan. Ei onneksi yhtä kamalaa kuin viimeksi. Muutamalla sakkokierroksella kelvolliseen.
Tunnin välissä puhuttiin pätkä myös istunnastani. Väitin että vain istun vinossa ja kroppani on symmetrinen ja lopulta ope uskoi. Yritettiin vähän nostella ja käännellä jalkojani ja niin ne itsestään asettuivat vähän taaemmas. Polvia piti painaa alas. Nyt kun jalkaa nostettiin samalla niin muistin muinaisen CR-kurssin ajatuksen raskaista reisistä.
Loppuverkkaan lähdin ajatuksen kanssa eikä Assi lähtenyt ryntäilemään. Mutta kun yritettiin venyttää eteen alas niin sai olla tarkkana ettei kiihtynyt. Muotokaan ei pysynyt ihan tasaisena. Ovikulmassa jännittyi yhä.
Loppukäynneistä Assi ei sitten halunnutkaan pysähtyä kovin helpolla. Totesin että kävellään sitten. Puoli tuntia humma jaksoi vedellä pitkin maneesia kahdeksikkoa reippaassa käynnissä. Onneksi ei ollut kiire. Kylmä rupesi kyllä tulemaan. Erehdyin myös miettimään että jos jotain sattuisi niin kauanko menisi että joku huomaisi. Samalle illalle kuitenkin jos tammaa ei tallissa näkyisi. Ei ollut liikaa väkeä nurkissa.
Ongelmia:
hyöri tallissa
pidätteet eivät meinanneet mennä läpi
takaosakäännökset olivat vaikeita
kuski istui vinossa
Parannusta:
oli reipas
kasasi laukkaa hyvin loppuun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora