Tänään asennon hakeminen piti tehdä itse. Muuten hyvä mutta edestä piti lysähtää vielä vähän lisää. Ja polvia piti ajatella alemmas ja jalkoja taaemmas. Jumpattiin hetki ja sitten kevennettiin. Unohdin tässä jo eilisen ajatuksen kaarrekevennyksestä. Kike oli eilistä kiireisempi eikä yhtä rento. Taisin sen takia sitten yrittää värkkäillä enemmän. Lopulta tuli kommenttia myös alempana olevasta vasemmasta hartiastani. Vasenta jalkaa rennommaksi alas. Pari kertaa käytettiin hartioita korvissa ja rentoutettiin. Tämä kuulemma auttoi.
Lopulta mentiin kevennystä madaltamalla harjoitusraviin. Tästä ei tullut hyvä vaan pompin lonkkani päällä, josta jalat jännittyivät. Kun sitten omalla voltilla otettiin harjoitusravia ja ajateltiin sivuliikkeitä (minä ajattelin lähinnä reisiä rennoiksi alas) niin homma toimikin oikein hyvin. Kike oli rento, aktiivinen ja tasainen. Ope totesi että taisin juuri oppia istumaan harjoitusravissa. Jalkanikin pysyivät aloillaan ja olo oli oikein tasapainoinen. Oikeassa kierroksessa piti keskittyä pitämään oikea hartia menosuuntaan. Mutta ei ollut pahempia puolieroja. Kuulemma oikein hyvää menoa eikä mitään tarvitsisi muuttaa. Ratsu luotilinjalla ja käytti kroppaansa oikein. Videokamera oli tietysti tässä vaiheessa yksin taskussa maneesin laidalla.
Lopuksi ehdittiin kuitenkin ottaa vielä laukkoja. Ajoituksesta oli puhetta. Apu silloin kuin nousisi kevennykseen. Nostin harjoitusravista enkä saanut opelta apua nostoihin. Ei täydellistä mutta askeleessa kuitenkin laukkaan. Ensin Kike vähän yritti liirailla maneesin keskelle mutta kun sain tämän haltuun niin tuli oikein asiallisia ympyröitä. Oikeaan kierrokseen ehdittiin ottaa noin kolme nostoa, vasempaan vain yksi.
Vasemmassa jäätiin open eteen ympyrälle. Tässäkin kierroksessa kaivattiin vatsalihaksiani paremmin hommiin. En ihan hahmottanut että miten mutta parani kuitenkin. Saatiin paljon ylistystä ja ope naljaili Pudiksen opelle että Kikelläkö oli muka huono laukka ja vaikuttui hevosesta lähes hurmoksiin asti (kuskin oma näkemys asiasta). Kyselin että esiinnyimme siis eduksemme ja vastaus oli luokkaa että todellakin. Kylläpä tästä jäi kiva mieli!
Loppuraveissa Kikellä oli ensin vähän kiire mutta sitten tasoittui taas oikein kivaksi ja muistin taas keventää kohti korvia. Heiluvista tai nousevista jaloista ei tullut sanomista eikä käsistäkään yhtään.
Kike karsinassaan. ©Minä |
Harmillista että ratsastuksia ei ollut enempää. Iltapäivällä oli vielä kuitenkin toinen parin tunnin teoria. Siellä vielä painotettiin että ratsastuksen todellisuus on se, miltä hevosesta tuntuu. Sen takia opetellaan myös itse kokeilemalla korjaamaan asentoa että myöhemmin ei päädy ylikorjaamaan. Todettiin myös että "kantapäät alas" on käännösvirhe ja heels down tarkoittaa käytännössä että jalkapohjan pitäisi olla alaspäin.
CR oli mukavuudenhaluiselle minälleni oikein näppärä lisäapu työkalupakkiin. Ei turhaa pingotusta ja lopputulos oli hyvä.
Ongelmia:
kuskissa oli vinoutta
tänäänkin Kike oli aavistuksen enemmän vasemmassa ohjassa kiinni
Parannusta:
sain jalkojani rentoutettua alas
ratsastuksesta tuli ihanan helppoa ja tasapainoista
Kike oli aivan huippu!
opetuksen kuuli oikein hyvin
ratsu ei ollut rahtuakaan raskas edestä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora