lauantai 2. kesäkuuta 2018

Vähemmän hupaisa maasto

Lauantaina saatiin tallilta taas maastoseuraa ja päästiin Hupakon kanssa ulos aidoista. Tällä kertaa seuraksi lähti toinen reipas tohottaja. Tosin alkumatkasta kaveri oli yllättävänkin rauhallinen ja mentiin Hupakon kanssa edeltä. Keli oli aurinkoinen ja t-paidalla ja huomioliivillä tarkeni lähes takaisin tallille asti.

Mentiin hyvin pitkälle samoja reittejä kuin tiistaina. Tänään Hupakko tosin keksi ruveta jokusen kerran jumittelemaan ja piti komentaa ihan isosti että päästiin eteenpäin. Yksi jumeista sattui ennen junarataa. Ehkä se oli kuitenkin enemmän sattumaa kuin radasta johtuvaa.

Kuntoradalla mentiin taas reippaat laukat muttei päästy ihan tiistain vauhteihin. Neljääkymppiä. Lammelle en löytänyt ihan suorilta vaan mentiin kuitenkin tiistaisen risteyspaikan ohi. Löytyi kuitenkin harhailematta. Veteen meni nyt edelliskertaa helpommin. Yhä roiski innoissaan.

Paluumatkalla vähän loivempi mäkitreeni, hepat rikkoivat laukalle. Kuntoradalla päästettiin kaveri keulille eikä ihan pysytty vauhdissa. Päälle satava kiviropina tosiaan vähän haittasi. Eikä me menty sen kovempaa tähänkään suuntaan.

Kankailla ei laukattu enää takaisin päin. Hännässä tohottava kaveri vähän hermostutti Hupakkoa ja kerran tarjosi kavioitakin. Ei juuri etukäteen varoitellut. Onneksi ei osunut.

Käveltiin koko autotiepätkä takaisin tallille. Autoja tuli aika paljon vastaan eikä tamma niistä onneksi välittänyt. Ihan lopuksi takaa tuli pärisevä moottoripyörä. Siitä tamma rupesi kiihtymään omille kierroksilleen. Pärrä kääntyi onneksi sivuun eikä ohittanut meitä. Noin puolisentoista tuntia reissuun meni tälläkin kertaa.

Ongelmia:
muutamat jumit
jännittyi takana tohottavasta kaverista
yritti potkaista kaveria

Parannusta:
kivan tolkku
meni paremmin veteen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora