torstai 13. lokakuuta 2016

Maneesijumppaa osa 3

Torstai oli hyvien ja huonojen uutisten vuorottelua. Ihanaisen Harmonian jälkeen oli luvassa estetunti Uotilassa. Mutta eipä tullutkaan Lidaa vaan Nuppu. Lida oli rikkonut jalkansa ja open ensikommentti oli että tuskin siitä enää kalua tulee. Voih!

Nuppu oli jo edellisellä tunnilla hommissa. Eli esteiden kasaus, satulan vaihto ja martingaali. En kyllä ymmärrä Nupullakaan martingaalia. Ponikannukset ja esteraippa. Mainitsin opelle heti alkuun etten ole mennyt Nupulla pitkään aikaan ja olen unohtanut sen käyttöohjeet. Vastaukseksi tamma haukuttiin huonoksi. Ei nostanut tunnelmaa.

Nuppu toimi kuitenkin yllättävän hyvin. Muistin sen verran ettei sitä saa keriä nippuun vaan pitää mennä melko pitkällä ohjalla. Tasaisuudesta ohjissa en tiedä mutta käynnissä pyöristyi aika helposti. Ravissa aloitettiin hyvin mutta kun meni nenä ylhäällä juoksemiseksi niin hain käynnissä takaisin parempaan muotoon. Laukassa käsky oli mennä niin että tuntuu siltä että menee täysiä. Tuntui altajuoksemiselta muttei taidettu edelleenkään vain open kanssa ymmärtää toisiamme. Mielestäni laukka rullasi rennommin kun mentiin rauhallisemmin. Vasen taisi olla hankalampi suunta. Alkuun laukassa istuminen tuntui todella vaikealta.

Tänään tehtävä oli kovin samantyyppinen kuin 2 viikkoa sitten. Keskilinjalla ravipuomit, siihen nousi sitten myöhemmin ensin ristikko ja sitten toinenkin perään. Innarivälillä. Ravipuomeille meitä käskettiin aina vaan lujempaa kunnes lopulta ei enää mahduttu. Siitäkin tuli sanomista. Ja kun sitten tulin ravipuomeille rauhallisemmin niin ristikkohypyistä tuli löysiä. Tämän kyllä huomasin itsekin.

Hypyissä istuin alkuun jotenkin oudosti ja syyllistyin taas yläselän pyöristämiseen myödätessä. Ohjeita en ymmärtänyt ja ajattelin että pitää istua pystympänä kuten monesti on neuvottu. Tämä ope käski kaulalle. Enkä ymmärtänyt moista. Muutaman kierroksen jälkeen sain kysyttyä että mitä tarkoittaa ja esimerkkinä näytti kevyttä istuntaa. Termistö johti taas pahasti harhaan. Mutta sitten rupesi kelpaamaan paremmin.

Ravipuomeille tuli alkuun sanomista lähestymisistä että sisäpohje paremmin läpi. Lopulta oikein runnoin ja taivutin, sen jälkeen ei enää tätä kommentoitu.

Tänäänkin tultiin ensin keskilinjaa ja myöhemmin ruvettiin kääntämään puomi ja ristikko (myöhemmin puomi, pysty, puomi) laukan suuntaan. Nupun laukasta oli vaikea tuntea kumpaa mennään. Edessä olisi ollut peili mutten tajunnut katsoa sinne! Muutaman aivojumikierroksen jälkeen lakkasin pyytämästä linjalla vaihtoa, katsoin vain mikä tuli ja jatkoin sinne. Molempiin suuntiin kyllä päädyttiin. Ristikot ja pystyt meni suht ok. Vähän vietti esteen reunaan muttei pahasti. Kertaalleen myötäsin aivan kummallisesti heittämällä kädet sivukautta eteen ja siitä tuli tietysti sanomista. Muutenkin piti myödätä kuulemma enemmän niin liioittelin sitten tämänkin ja vein käsiä Nupun korviin.

Estekorkeus oli tunnin aikana pystyillä ehkä 70 cm. Keskilinja pysyi ristikoina. Toistoja tuli paljon mutta olihan se tylsää tulla taas koko tunti tätä samaa tehtävää. Varsinkin kun tätä tultiin melko samanlaisena jo pari viikkoa sitten. Suurimman osan tunnista olin aika harmissani. En tajunnut opetusta ja tuntui ettei mikään kelpaa.

Loppuraveissa Nuppu liikkui mielestäni kivasti ja rennosti. Ei kelvannut sekään vaan piti pyytää lisää ravia. Lopulta tuntui siltä että tamma juoksi alta ja kiidettiin menemään. Yllättävän rentona se silti pysyi. Open kommentti oli että vähän parempi. Sillä taisi olla jotain enemmänkin Nuppua vastaan? Loppupalautetta ei saatu tänäänkään. En kysynyt. Muut taisi saada.

Tämä taisi olla kaikesta huolimatta minun ja Nupun paras yhteinen tunti tähän asti. Ei juostu jännittyneesti pää ylhäällä.

Ongelmia:
en ymmärtänyt opetusta
laukassa oli alkuun kamala istua
myötälaukkaa oli vaikea tunnistaa
kuskia keljutti kun mikään ei tuntunut kelpaavan

Parannusta:
Nuppu oli aika tasainen
ei hypännyt esteillä kovin pahasti sivulle

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora