Aikavirhe, puomivirhe ja sininen ruusuke

Tallinmäen kisasunnuntaissa oli tarjolla luokat 70 - 100 cm ja kaikissa taas ihanneaika-arvostelu. Haaveilemaani metriin ei tullut kvaaleja, joten hypättiin 80 ja 90. Rata oli näissä onneksi sama, ihanneaika vain vaihtui. Radan pituus 300 m. 80-luokassa tähdättiin 60 sekuntiin tempovaatimuksella 300 m/min. 90-luokassa tempovaatimus oli 325 m/min ja ihanneaikana 56 sekuntia.

Ratapiirros.

Hempan kanssa lähtövuoro oli kasikympissä vikana. 70-luokan jälkeen välissä oli lanaus, joten ei ollutkaan kamalaa kiirettä. Lopulta odottelin vielä hetken ennen kuin laitoin Hempalle suitset ja lähdin pihalle. Luokka päätettiin kuitenkin aloittaa 10 minuuttia sanottua aiemmin. Onneksi ehdin kuitenkin verkata riittävästi.

Hemppakin aloitti verkan vähän Silviiran tapaan. Puhisi ja oli jännittynyt. Ei onneksi pukitellut mutta muutaman kerran pomppi omiaan. Portin kohta oli jännä paikka. Samoin verkassa läheltä laukassa ohi suhanneet vieraat hevoset. Hempankin kanssa useampi kierros tasattiin ensin sykkeitä ja tarpeen mukaan käänsin ratsun ajatuksia itseeni. Ravissa ei onneksi ollut enää ihan niin lentoon lähdössä. Temponmuutoksia ja taivutteluja. Laukassa sama juttu. Otin muutaman spurtin eteen ja sehän lähti. Jarrujen kanssa oli vähän heikommin mutta hidasti kuitenkin. Tänään taas nyki ohjia ja toisinaan olin siksi vähän kaulalla. Alkuun oli aikamoinen ruuhka mutta kun ruvettiin työskentelemään oli jo hiljentynyt sen verran että mahduttiin.

Verkkahyppyjä otin ensin ristikolle pari. Välissä käveltiin hetki. Hemppaa en ihan niin säästellyt vaan ajattelin että pahimmat pöllövirrat on hyvä purkaa pois ennen radalle pääsyä. Myöhemmin hyppäsin ristikon vielä toisesta suunnasta ja pystyn ja okserin kertaalleen. Meni ihan ok. Saattoi olla aika hyvin myötälaukatkin.

Sen verran olin ekasta luokasta nähnyt että käytännössä kaikki menivät liian lujaa. Mutta tiesin ettei auta himmailla. Suunnitelma oli ratsastaa kuin A.2.0 ja tehdä kunnon pitkät tiet seiniä nuohoten. Päästiin edellisen ratsukon ajaksi maneesiin. Käveltiin pois jaloista ja käytiin lopulta kääntymässä yleisöpäädyssäkin. Kunnon herättely ja menoksi. Muistisäännöt tänään oli että eteen ja lyhyenä.

Ei kolisteltu eikä paikat olleet kovin hassuja. Pari laukkaa korjasin ravin kautta. Kasille vähän hidasti ja tuntui empivän. Siinä oli muuri, jolle eilen kiellettiin. Päästiin kuitenkin yli. Suht tasainen ja tarpeeksi rauhallinen suoritus, ei estevirheitä. Oltiin lopulta turhankin rauhallisia ja tuli yksi aikavirhe liian hitaasta ajasta. Mutta halusin korjata laukat, joten ihan tietoisella päätöksellä kävi näin. Ei näemmä ole hahmotuskykyä että koska olisi sitten hyvä.



Lainasin Hemppaa välissä Kaisalle palkintojenjakoon. Oli ihan asiallisesti eikä poukkoillut pahasti. Jatkoin siitä sitten suoraan ysikympin verkkaan. Ensin useampi kierros kävelyä kentän ympäri. Tässä oma lähtövuoro oli kolmantena ja nyt jo tajusin että luokan alusta menee siis ihan pari minuuttia että pääsen maneesiin.

Vähän ravia ja laukkaa alle ja sitten hypyt. Tosin heti eka hyppy pystylle ei noussut tarpeeksi ja otettiin puomi etusilla alas. Ehkä Hemppa sittenkin vähän uuvahti? Ei ollut verkkavahtia, joten meni aikamoiseksi huhuiluksi että saatiin este takaisin ylös. Odotellessa hyppäsin okserin ja päätin että jos pystyä ei ehdi ottamaan uusiksi niin sitten se jää. Ehdin kuitenkin ottaa sille toisen hypyn ja se onnistui puhtaasti. Muuten olisin jättänyt yhteen.

Nyt maneesissa ennen omaa suoritusta oli katsomon portaissa liikennettä ja Hemppa meinasi hepuloida. Vähän pompittiin paikallamme ja toivoin että suorituksemme aikana ei portaissa liikuttaisi. Taas sama juttu että eteen ja lyhyenä. Heti ensimmäinen hyppy oli iso roikaisu ja Frontsutyyliin olin hypyn jälkeen etukenossa kaulalla. Tästä kuitenkin selvittiin. Nyt piti muistaa oikeasti ratsastaa reippaasti. Kakkonenkin ihan ok yli. Kolmoselle loikattiin kaukaa ja vaikka yritin tehdä väliin pidätteitä niin neljäs askel ei mahtunut kunnolla ja puomi lähti mukaan. Epätasainen meno jatkui. Sarjalle tultiin lähelle, Hemppa kuitenkin venyi yli ja taas olin jotenkin levälläni esteen jälkeen. Ohjaus kutoselle oli leväperäistä mutta sinne osuttiin. Siihen taas niin iso loikka että se vähä ohjista mitä oli käsissä, karkasi. Seiskaa kohti seilattiin aikalailla ilman tuntumaa. Pientä kiemuraa mutta osuttiin. Kasille ihan juureen ja pyysin sen jälkeen eteen. Ei venynyt vaan viides askel ja ysillekin ihan juureen. Hienosti Hemppa näistä kyllä nosti jalkansa puhtaasti yli. Eikä pömelöinyt omiaan.



Kun poistuin maneesista niin kuulutettiin että 4 virhepistettä, aikakin vain reilu sekunnin yli ihanneajasta. Tällä tuloksella luokan johtoon. Aikamoista! Rata oli hirveää seilausta ja kaukana tasaisesta ja tyylikkäästä. Taisi meillä kyllä olla myötälaukat. Ja pysyin loikissa mukana.

Koska luokassa tuli vain yksi nolla niin tällä räpöstyksellämme sijoituttiin! Ilman pudotusta oltaisiin voitettu. Viikonlopun kolmen estevirheettömän radan jälkeen ainoa ruusuke tulee pudotuksella. Kieroa. Kunniakierrokselle lähtiessä Hemppa lähti taas enemmän ylös- kuin eteenpäin. Poukkoiltiin hetki paikallamme ja lähdettiin rauhassa käynnin kautta liikkeelle. Ulkokentillä tämä osuus menee meiltä paljon paremmin.

Päivän videoinneista kiitos Katalle, Kaisalle ja Lauralle.