keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Kankeilusta ketterämpään

Keskiviikkona pääsin pitkästä aikaa taas Assin kanssa koulutunnille. Pakkasin aamulla vähän huonosti enkä tajunnut ottaa takkia. Alupaitakin oli vahingossa lyhythihainen. Tallilla olikin -5°C, joten oli vähän rapsakkaa.

Tallissa Assi oli asiallinen. Äkäili vain satulavyön kiristykselle. Ehdin kävellä alkukäynnit ja hölkötellä pari kierrosta ravia ennen open saapumista. Tänään pidin toppaliivin koko tunnin päällä vaikka lopuksi oli vähän lämmin.

Aloitettiin hommat taas käynnissä. En muista että Assi olisi ennen ollut noin hidas ja kankea. Kuskille haettiin nopeita jalkoja. Meni siinä hetki mutta kyllä meno vähän parani. Ravissa oli sama juttu eikä humma ollut alkuun tippaakaan kiireinen. Kuskin asennosta löytyi taas 1001 korjattavaa kohtaa ja keskityin pää sauhuten itseeni. Olkapäät rennoiksi, kyynärpäät kylkiin, käsiä ei saa painaa alas, omaa painoa pitää ajatella taakse, lonkat rennoiksi, nilkka ei saa nousta, polvea voi ehkä nostaa, jalat lepäävät rentoina jalustimilla, reisillä ei saa puristaa eikä keventää reisille, napaa ei saa työntää eteen vaan ajatella kohti selkärankaa.

Pääosin pyörin epämääräisesti päädyssä neliöllä tai ympyrällä. Pienen hetken vasemmassa kierroksessa tajusin ajatuksen jatkuvasta kääntämisestä. Saatiin mennä hetki myös koko uraa suoraan. Tammalla oli kaula vinossa enkä edes huomannut. Tasainen tahtikin taisi katoilla mutten huomannut sitäkään.

Kahdesti tunnin aikana piti taas pysähtyä tarpeille. Jälkimmäinen haittasi aavistuksen laukkatyötä. Muuten ope totesi että laukat nousivat ihan hyvin. Eikä ollut kovin suuria puolieroja. Keinuin taas itse ihan liikaa laukassa mutten osannut nyt korjata. Pudotteli laukat jokusen kerran pois. Sitten ensin ravi kuntoon (en huomannut että juoksi alta) ennen uutta nostoa. Harjoitusravissa tammasta tuntui saavan paremman otteen.

Ihan lopuksi ravissa keskityttiin myös kuskin sivusuuntaiseen vinouteen. Oikeaa kylkeä rutumpaan. Assi ravasi jo ihan eri meiningillä, paljon letkeämpänä. Katsotaan mielenkiinnolla säilyykö letkeys huomiseen kun jatkamme esteillä.

Ongelmia:
kuski ei tajua laskevansa käsiään liikaa
hartiat sen sijaan jännittyivät kuulemma ylös
napa pullahti eteen vaikka sen pitäisi mennä selkärankaa kohti
ratsu oli alkuun hidas ja kankea
pysähdyskakat

Parannusta:
laukat nousivat ok
tamma vetristyi tunnissa
en jäätynyt kuoliaaksi ilman takkia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora