keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Korvikeratsuna kouluvalkassa Eki

Pohdin että onko mitään järkeä lähteä kouluvalkkaan hepalla, jonka selässä en ole koskaan ennen ollut. Päädyin kuitenkin kyllään ja korvaavaksi ratsuksi tuli Eki. Käsiteltäessä asiallinen muhku virolainen.

Alkuverkat mentiin itsenäisesti. Hetki meni että sain Ekin myötäämään. Muuten kyllä toimi helposti. Laukat nousi, eteni ja ohjautui. Eikä ollut yhtään niin laiska mitä juttujen perusteella kuvittelin.

Ohjattu tekeminen oli tänään tehtäväpätkiä vuorotellen. Aloitettiin heti raviväistöllä K - X. X:stä puolivoltti takaisin uralle E:hen. V:ssä 10 metrin voltti. Oikeassa kierroksessa tultiin kolmesti, vasemmassa 2 + 1 = 3, saatiin sakkokierros loppuun. Muiden tehdessä olin vähän epämotivoitunut hinkuttelemaan mitään omiani. Mentiin käyntiä.
Vasemmanpuoleisen eli pitkän radan mukaan mentiin.
Tässä kirjaimet selventämään tehtäviä.
Ensimmäisellä kierroksella tuuppasin ja varmistelin ihan liikaa. Väisti takaosa edellä. Sen osasin onneksi seuraaville kierroksille korjata. X:n jälkeen piti myös ottaa pari askelta suoraan ennen puolivolttia. Käsky kävi myös ettei saa käskeä liikaa eteen koska menee vain kiireiseksi. Eki ei ole mikään liikeihme. Voltti ei kelvannut pyöreänä vaan piti levittää kohti tuomaripäätyä soikioksi. Sitten oli hyvä.

Toiseen suuntaan eli vasemmassa kierroksessa tehtiin sama juttu. Nyt väistössä Eki ei halunnut asettua. Tästä seurasi se, että puolivoltti uralle olikin kummaa kiemurtelua kun heppa olisi häipynyt toiseen suuntaan. Toisella kerralla yritin korjata mutta vieläkin asetus jäi vajaaksi. Tämä poiki sakkokierroksen. Nyt piti vähän jo harjoitella odotellessa ennen kolmatta yritystä. Siinä keskityin tosissani pitämään asetuksen kohti uraa. Nyt tuli hyvä. Ope luetteli samalla tuomaripisteitä tekemisistämme. Jotain kutosesta seiskaan sieltä taisi sadella.

Seuraava tehtävä oli vastalaukkaa. Oli taas niin ikävä Hemppaa! C:ssä myötälaukka, lyhyt lävistäjä M - E, suoristus uraa pitkin, puoliympyrä V - P ja uraa pitkin B:hen, jossa raviin. Ohjeita tuli lävistäjän linjaamisesta ja suoristamisesta. Itselleni tärkein oli että vastalaukkakaarella Ekin nenän piti oikeasti olla kaarteen suuntaan ja oikean eli laukan puoleisen ohjan melko löysä. Ei auttanut laukan puolelle asettaminen, sillä silloin putosi sisälapa sisään ja pudotti vastalaukan pois. Muutaman yrityksen vaati että sain korjattua. Sen jälkeen taidettiin onnistua joka kerta. Eikä lävistäjällä saanut antaa tahdin kiihtyä. Toinen suunta taisi mennä samoilla tulilla hyvin sekin. Tai hyvästä en tiedä mutta tunnistettavasti. Kuten kommentti oli niin ei ole Ekille mikään läpihuutojuttu. Hyvää olisi tehnyt myös Hempalle. Onneksi ollaan näitä vähän itseksemme treenailtu.

Ope kommentoi myös että Ekikin olisi mulle hyvä ja sopiva ratsu. Taisin vastata että Hemppaa on ikävä.

Loppuravissa Eki kulki kaarevilla linjoilla tasaisen pyöreänä, suorilla nousi enkä ravissa osannut saada takaisin pyöreäksi. Hyvä työmoraali ruunalla oli. Tasainen puksutin eikä mitenkään huono. Mutta joku mauste Ekistä puuttuu.

Loppukäynnit käytiin porukalla pellon kautta. Kaikki oli fiksusti.

Ongelmia:
vasemmassa kierroksessa asetus oikeaan väistössä ja sen jälkeen
tiputti alkuun vastalaukkaa pois
kuski haahuili reitit pari kertaa pahasti sinnepäin

Parannusta:
sain muutamalla yrityksellä korjattua ongelmat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora