Keskiviikkona oli taas kouluratsastuspäivä Assin kanssa. Kelinä aurinkoinen +15°C, joten lähdettiin taas alkukäynneiksi pihalle. Tänäänkin Assi kokeili että onko pakko ja peruutteli alkuun. Nyt en ollut enää niin kärsivällinen mutta parissa minuutissa selvittiin liikkeelle. Sen jälkeen vain pieniä hätkähdyssäpsyjä, muuten oikein tolkusti.
Maneesissa tuntui pihan jälkeen kylmältä, joten pidin fleecen alkuun päällä. Puolessa välissä tuli niin kuuma että riisuin t-paidalle. Assin vauhti lopahti kun se tajusi että ei tule esteitä. Sain sen kuitenkin virkistettyä vähän paremmin takaisin liikkeelle.
Kevyessä ravissa aloitettiin isoilla ympyröillä ja etenemisellä. Parani pikkuhiljaa ja väliin tuli lennokkaitakin askelia. Laukkoja ei taidettu alkuverkassa ottaa. Pikkuisen kartteli takkikulmaa mutta väheni nopeasti.
Ravihommia jatkettiin ensin kolmikaarisilla enkä meinannut yhtään osata ratsastaa oikeista kohdista maneesin poikki. Tuntui jatkuvasti väärältä. Oikeasta vasempaan vaihdettaessa Assi yritti vain pullahtaa lapa edellä sisään. Vasemmalla pohkeella piti kopistella kierrostolkulla ennen kuin yhtään parani. Sitten kuvio vaihdettiin nelikaariseksi ja kaarille tehtiin voltit. Etene, taivuta, suorista, irrottele. Hankalinta oli vasemmalle taipuminen, eteneminen ja tasaisuus. Sain onneksi keventää.
Laukassa tultiin mm. pitkiä sivuja pari metriä uran sisällä avoajatuksella. Päätyihin 12 - 15 metrin voltit mutta herkästi ajattelin kymppiä. Nyt tuli käsky että volteilla ei niin paljon takanojaa. Eiliset opit taisivat olla vielä mielessä.
Vasemmassa kierroksessa (jälkimmäinen suunta) Assi halusi punkea takaosaa sisään. Pohkeet piti pitää väärin päin. Ope käski ajatella vastalaukkaa mutta nyt ei ajatus riittänyt sinne asti. Volteilla ei saanut hyytyä. Parani. Oikeassa taisi olla työläämpää saada pidettyä pois uralta ja reitti suorana.
Lopputunnista pyörittiin paljon ympyrällä oven edessä. Siirtymiä käynnistä raviin ja jokunen ravista laukkaan. Sekä ravissa että laukassa lavat haltuun ja irrottelua edestä. Ulko-ohjan tuntumalla ja pidätteet tuntuman sisällä. Oikeassa kierroksessa piti ajatella paremmin suoraksi. Tänään Assi tuntui Assiksi poikkeuksellisen vinolta ja oli selvästi tyhjempi oikealta. Parani kuitenkin loppua kohti.
Ympyrällä tuli myös pätkä oikein näppärää laukkaa, jossa Assi kokosi itsensä. Kysyin opelta sattuisiko olemaan kuvausvälinettä käsillä ja sainkin meistä muutaman videoklipin. Tietysti meno lötsähti heti kun kamera tuli esille mutta ei tuo omaan silmääni siltikään kovin pahalta näytä. Ope kommentoi että ennen kuvausta Assi oli puoli metriä lyhyempi. Lopuksi ympyrällä tuli vielä näppärää ravia. Ihan superraviin asti ei päästy mutta Assiksi yhdeksikön ravi.
Loppuraveissa liikkui letkeästi, taipuisasti ja energisesti. Harmittelin että nyt pitäisi malttaa lopettaa. Mutta Assi teki hyvin hommia ja pitkästä aikaa hikosi vähän enemmän. Kaula oli märähkö. Kuskille ei ollut pahasti raskasta vaan jaksoin ihan hyvin.
Koska pihalla oli vielä lämmintä ja aurinkoista niin lähdettiin kävelemään loppukäynnitkin pihalle. Tällä kertaa ilman empimistä pois pihalta. Käytiin vähän pidemmällä tiellä ja innostuin vähän metsäpoluillekin. Oli siellä oikein tolkusti. Rupesi himottamaan enemmänkin maastoon. Puitteet olisivat täälläkin oikein kohdillaan. Taas vaati itsehillintää kääntyä takaisin. Parinkymmenen minuutin loppukäynnit. Eikä me kovin kaukana käyty, alle kilometrin päässä.
Assi sai vähän myöhemmin jatkaa kuivattelua vielä vihreän syömisen lomassa. Ketjunaru mukana. Nyt oli paljon asiallisemmin kuin vuosi sitten eikä kiiruhtanut menemään. Yllättävän nätisti malttoi lopettaakin.
Ongelmia:
ensimmäinen pihasta poistuminen oli taas työläs
maneesissa oli alkuun hitaahko
tuntui tavallista vinommalta ja oikea ohja tyhjältä
Parannusta:
kunhan päästiin pihasta niin maastoilu sujui ongelmitta
virkosi koulutunnille
ei kakkoja
tuli hienoja koottuja laukkapätkiä
ei ollut kovin rankkaa
Jonna videoi muutaman laukkapätkän:
keskiviikko 15. toukokuuta 2019
tiistai 14. toukokuuta 2019
Lisää ajatusta taakse
Tiistainakaan ei tullut yllätysratsua koulutunnille lähestyvien estekisojen takia. Sepe sen sijaan oli riekkunut itsensä pihalla telakalle, joten kisoihin on luvassa joku vieraampi tapaus alle.
Saku oli mennyt yhden tunnin alle ja oli ihanan puhdas. 3 ratsukkoa tunnille ja mentiin taas maneesiin. Nyt tajusin jättää Sakun hupun pois. Lämmintä reilu +10°C.
Tänään aloitettiin hommat tunnustelemalla istuntaa ennen kuin otettiin ohjia. Poikkeuksellisesti löysin molemmat istuinluuni. Ehkä eilinen hieronta auttoi? Istuntaa piti keinutella ja tunnustella istuinluiden etu- ja takareunoja ja kallistella sivuille. Vähän CR-kurssin tapaan. Tuntumalla mentiin keskiympyrälle. Jaloista piti saada nopeat reaktiot. Tehtiin avoajatuksella ympyrää sekä baby-takareita. En muista millä nimellä ope niitä kutsui. Avon ajatus oli itselleni ympyrällä vaikea. Yhä piti muistaa takanoja. Takarit (takaosakäännökset) ok mutta treenattavaa on vielä.
Pelkkä ympyrällä herättely eteen kevyessä ravissa sujui sen sijaan oikein kivasti. Saku oli aktiivinen, ryhdikäs, taipuisa ja herkästi kuulolla. Sekä sangen tasaisesti kahdella ohjalla! Oikeassa kierroksessa itselläni oli hyvä tunne suoruudesta ja vasemman lavan hallinnasta. Takajalkojen tunteminen oli vaikeampaa.
Taisi olla tämän jälkeen kun istahdettiin ravissa alas ja ruvettiin tulemaan keskilinjalle. Suunta vaihtui joka kierroksella. Vaikeinta oli pitkien sivujen voltit. Oma keskittymiseni rakoili tuntemattomasta syystä ja Saku juoksi heti tilaisuudesta karkuun. Seiskan keskittyminen kuskilta ei riitä, vaaditaan vähintään 9. Molemmissa suunnissa voltin jälkimmäinen puolisko kaaduttiin kiihdyttäen sisäpohjetta vasten.
Keskilinjalla piti pyytää vähän eteen, takaisin, taas eteen ja takaisin. Olisin mieluummin tehnyt pienemmät erot ja pitänyt pakan kasassa. Ohje oli ratsastaa rohkeammin ja harjoitella tms. Silti pääty meinasi tulla aina liian nopeasti vastaan. Pientä huojumista loppuun ja peilipäädyn kulmiin kaivattiin parempaa taivutusta.
Sitten lisättiin tehtävään laukannosto keskilinjalla tulevaan suuntaan. Pitkällä sivulla 10 metrin voltti, takaisin raviin ja uudestaan. Keskilinjalle tultiin yhä joka kerta täsmällisesti suoraan. Alkuun nostoissa tuli pientä seilausta (n. 30 cm) mutta toistojen myötä parani. Nojaa kulmassa taakse. Oikeassa laukassa pudotti laukan pari kertaa pikkuovikulmassa pois. Sain korjattua nopeasti takaisin. Voltit vähän ratsastelin takakenossa mutta ihan ok. Nostot säpäköityivät toistojen myötä ja joka kerta nousi oikein. Tultiin yllättävän monta kierrosta. Kerrankin sanon että vähempikin olisi välttänyt.
Eikä vieläkään lopetettu vaan tultiin ns. kouluratatehtävä loppuun. Ravista käyntiin lyhyen sivun keskellä, keskikäyntiä lävistäjällä (yhtä kirjainväliä vajaa täysipitkä lopusta). Toisen lyhyen sivun keskeltä laukannosto ja pitkälle sivulle 10 metrin laukkavoltti. Sitten takaisin raviin ja toisesta suunnasta uudestaan.
Sakun keskittyminen rupesi olemaan vähissä. Rupesi makoilemaan ohjilla, kiirehtimään ja vyörymään. Vaikka välillä otin muka isojakin pidätteitä niin vaikutus oli vähäinen. Siihen nähden ensimmäinen kierros oli yllättävän asiallinen. Pahimmin pieleen meni kättä vasten tullut ensimmäinen käyntisiirtymä, joka meni vähän pisteestä yli. Open mukaan kaikki tuupimme lisää käyntiä lävistäjälle. En tunnusta tai ainakin unohdin jos tein sellaista. Vauhtia meinasi omastakin takaa olla liikaa. Laukka nousi näppärästi ja voltti oli meidän peruslaatuamme. Ei ihan tasapainossa.
Toisella kierroksella käynti oli rauhallisempi mutta nyt laukannostossa tuli ensin askel väärää (vasenta) laukkaa ennen kuin korjaantui myötälaukkaan. Muuten ihan ok. Otettiin sitten vielä kolmas kierros, jotta päästiin korjaamaan virheet. Taivuta huolellisesti kulmiin. Saku vyöryi ravissa kättä vasten ja aloitin käyntisiirtymän valmistelun heti kulmasta. Ihan ok. Käyntiä piti yhä vähän toppuutella. Kulma lävistäjän jälkeen oli oikein asiallinen. Ope käski valmistella ja asiamme olivat kuulemma ihan liian levällään. Mielestäni kaikki oli oikein kunnossa ja puolta askelta ennen kirjainta tuli oikein täsmällinen ja säpäkkä laukannosto. Voltti ok, ei täydellinen. Olin suotittamiseemme kuitenkin tyytyväinen.
Loppuravit olivat tänään lyhyet enkä ehtinyt vasempaan kierrokseen ollenkaan. Oikeassa Saku taas keveni. Ja saatoin pyytää vähän lisää ilman että valtaantui tai lakkasi kuuntelemasta.
Loppukeskusteluihin (mm. kädet leviävät sivuille tasapainon puutteen takia, en ihan allekirjoita) meni taas melko pitkään. Tallissa olimme superripeitä mutta hevosten viennin jälkeen jäätiin taas sen verran suustamme kiinni että tuli kiire kauppaan ennen kymppiä.
Ongelmia:
ihan alkuun halusin taas himmailla liikaa
harjoitusravissa keskittymiseni rakoili ja Saku juoksi volteilla
vähän kanttasi välillä kulmia
pari kertaa rikkoi laukasta hetkeksi raville
kerran nousi askeleen verran väärää laukkaa
lopuksi rupesi vähän vyörymään
Parannusta:
alkutunnista tuntui makealta ja kuunteli herkästi ja kevyenä
oli sangen suora ja kahden ohjan tuntumalla
laukannostot keskilinjalla oikein näppärästi
tultiin kaikissa askellajeissa joka kerta siististi keskilinjalle
Saku oli mennyt yhden tunnin alle ja oli ihanan puhdas. 3 ratsukkoa tunnille ja mentiin taas maneesiin. Nyt tajusin jättää Sakun hupun pois. Lämmintä reilu +10°C.
Tänään aloitettiin hommat tunnustelemalla istuntaa ennen kuin otettiin ohjia. Poikkeuksellisesti löysin molemmat istuinluuni. Ehkä eilinen hieronta auttoi? Istuntaa piti keinutella ja tunnustella istuinluiden etu- ja takareunoja ja kallistella sivuille. Vähän CR-kurssin tapaan. Tuntumalla mentiin keskiympyrälle. Jaloista piti saada nopeat reaktiot. Tehtiin avoajatuksella ympyrää sekä baby-takareita. En muista millä nimellä ope niitä kutsui. Avon ajatus oli itselleni ympyrällä vaikea. Yhä piti muistaa takanoja. Takarit (takaosakäännökset) ok mutta treenattavaa on vielä.
Pelkkä ympyrällä herättely eteen kevyessä ravissa sujui sen sijaan oikein kivasti. Saku oli aktiivinen, ryhdikäs, taipuisa ja herkästi kuulolla. Sekä sangen tasaisesti kahdella ohjalla! Oikeassa kierroksessa itselläni oli hyvä tunne suoruudesta ja vasemman lavan hallinnasta. Takajalkojen tunteminen oli vaikeampaa.
Taisi olla tämän jälkeen kun istahdettiin ravissa alas ja ruvettiin tulemaan keskilinjalle. Suunta vaihtui joka kierroksella. Vaikeinta oli pitkien sivujen voltit. Oma keskittymiseni rakoili tuntemattomasta syystä ja Saku juoksi heti tilaisuudesta karkuun. Seiskan keskittyminen kuskilta ei riitä, vaaditaan vähintään 9. Molemmissa suunnissa voltin jälkimmäinen puolisko kaaduttiin kiihdyttäen sisäpohjetta vasten.
Keskilinjalla piti pyytää vähän eteen, takaisin, taas eteen ja takaisin. Olisin mieluummin tehnyt pienemmät erot ja pitänyt pakan kasassa. Ohje oli ratsastaa rohkeammin ja harjoitella tms. Silti pääty meinasi tulla aina liian nopeasti vastaan. Pientä huojumista loppuun ja peilipäädyn kulmiin kaivattiin parempaa taivutusta.
Sitten lisättiin tehtävään laukannosto keskilinjalla tulevaan suuntaan. Pitkällä sivulla 10 metrin voltti, takaisin raviin ja uudestaan. Keskilinjalle tultiin yhä joka kerta täsmällisesti suoraan. Alkuun nostoissa tuli pientä seilausta (n. 30 cm) mutta toistojen myötä parani. Nojaa kulmassa taakse. Oikeassa laukassa pudotti laukan pari kertaa pikkuovikulmassa pois. Sain korjattua nopeasti takaisin. Voltit vähän ratsastelin takakenossa mutta ihan ok. Nostot säpäköityivät toistojen myötä ja joka kerta nousi oikein. Tultiin yllättävän monta kierrosta. Kerrankin sanon että vähempikin olisi välttänyt.
Eikä vieläkään lopetettu vaan tultiin ns. kouluratatehtävä loppuun. Ravista käyntiin lyhyen sivun keskellä, keskikäyntiä lävistäjällä (yhtä kirjainväliä vajaa täysipitkä lopusta). Toisen lyhyen sivun keskeltä laukannosto ja pitkälle sivulle 10 metrin laukkavoltti. Sitten takaisin raviin ja toisesta suunnasta uudestaan.
Sakun keskittyminen rupesi olemaan vähissä. Rupesi makoilemaan ohjilla, kiirehtimään ja vyörymään. Vaikka välillä otin muka isojakin pidätteitä niin vaikutus oli vähäinen. Siihen nähden ensimmäinen kierros oli yllättävän asiallinen. Pahimmin pieleen meni kättä vasten tullut ensimmäinen käyntisiirtymä, joka meni vähän pisteestä yli. Open mukaan kaikki tuupimme lisää käyntiä lävistäjälle. En tunnusta tai ainakin unohdin jos tein sellaista. Vauhtia meinasi omastakin takaa olla liikaa. Laukka nousi näppärästi ja voltti oli meidän peruslaatuamme. Ei ihan tasapainossa.
Toisella kierroksella käynti oli rauhallisempi mutta nyt laukannostossa tuli ensin askel väärää (vasenta) laukkaa ennen kuin korjaantui myötälaukkaan. Muuten ihan ok. Otettiin sitten vielä kolmas kierros, jotta päästiin korjaamaan virheet. Taivuta huolellisesti kulmiin. Saku vyöryi ravissa kättä vasten ja aloitin käyntisiirtymän valmistelun heti kulmasta. Ihan ok. Käyntiä piti yhä vähän toppuutella. Kulma lävistäjän jälkeen oli oikein asiallinen. Ope käski valmistella ja asiamme olivat kuulemma ihan liian levällään. Mielestäni kaikki oli oikein kunnossa ja puolta askelta ennen kirjainta tuli oikein täsmällinen ja säpäkkä laukannosto. Voltti ok, ei täydellinen. Olin suotittamiseemme kuitenkin tyytyväinen.
Loppuravit olivat tänään lyhyet enkä ehtinyt vasempaan kierrokseen ollenkaan. Oikeassa Saku taas keveni. Ja saatoin pyytää vähän lisää ilman että valtaantui tai lakkasi kuuntelemasta.
Loppukeskusteluihin (mm. kädet leviävät sivuille tasapainon puutteen takia, en ihan allekirjoita) meni taas melko pitkään. Tallissa olimme superripeitä mutta hevosten viennin jälkeen jäätiin taas sen verran suustamme kiinni että tuli kiire kauppaan ennen kymppiä.
Ongelmia:
ihan alkuun halusin taas himmailla liikaa
harjoitusravissa keskittymiseni rakoili ja Saku juoksi volteilla
vähän kanttasi välillä kulmia
pari kertaa rikkoi laukasta hetkeksi raville
kerran nousi askeleen verran väärää laukkaa
lopuksi rupesi vähän vyörymään
Parannusta:
alkutunnista tuntui makealta ja kuunteli herkästi ja kevyenä
oli sangen suora ja kahden ohjan tuntumalla
laukannostot keskilinjalla oikein näppärästi
tultiin kaikissa askellajeissa joka kerta siististi keskilinjalle
sunnuntai 12. toukokuuta 2019
Verkkamaasto ja vaihtotunti esteillä
Sunnuntaina oli koiranilma. +8°C, satoi vaihtelevasti vettä ja tuuli. Hemppa tuli taas pihatosta luo. Ja koska puuttuva takakenkä ei kuulemma haittaa mitään niin nyt lähdettiin käymään verkkamaastossa alkulämpöjen verran.
Hemppaa ei olisi yhtään huvittanut lähteä ja pihalla yritti kääntyillä tuulta vasten. Vesisade lohdutti sen verran että tiet eivät olleet koppurakovia. Eilen olisivat luultavasti olleet. Aikaa oli puolisen tuntia, joten kovin pitkää lenkkiä ei ehditty. Päätin lähteä Hangaksentien suorille.
Liikennettä oli aika paljon mutta kaikki ohitukset sujuivat ongelmitta. Hangaksentien alusta raville ja ravissa pidemmille suorille asti. Laukassa ei alkuun ollut kovin paljon vauhtia ja pyysin ihan rauhassa. Alkumatka pariakymppiä. Vaihtoi itsekseen oikeasta vasempaan. Lopuksi mentiin lujempaa. Mäen juurella pieni käyntipätkä ja suunnanvaihto. Paluumatkalla lopuksi hoputin enemmän ja Hemppa laittoi nelivaihteen päälle. Eikä katsellut postilaatikoita. Karautettiin 42,5 km/h.
Paluumatka tultiin reipasta ravia. Taas vasta loppumatkasta jaksoin puuttua ratsun hölkkäasentoon ja pyytää nenää alemmas.
Aika täsmällisesti tasalta oltiin kentällä. Tässä vaiheessa olin vielä kuiva. Turvaliivi lohdutti paljon. Kenttä taas oli lätäköillä ja lisää vettä tuli. Ratsukoita tunnilla oli 4, ponit ja Hemppa. Muut nurisivat vähän kelistä, minä vastasin että ei haittaa kunhan saan olla Hempan kanssa!
Alkuun taas taivuttelua, volttailua ja temponsäätelyä. Yhä Hemppa oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa. Mutta nyt kun sain asetuksen läpi vasemmalle niin pysyi nokka alhaalla. Pikkuhiljaa rupesi vasen ohjakin kevenemään.
Alkuverkan laukkapätkät ellipsillä puomien yli olivat pitkät ja hartaat. Tänään olin vielä tavallista pahemmin hukassa puomeille osumisen kanssa. Ensin oikea kierros, sitten vasen. Oikea laukka jäi vähän kankeaksi. Vasen oli alkuun huonompi mutta parani lopulta paremmaksi kuin oikea. Puomeilla piti tulla ulkoreunaan ja jatkaa aidalle asti. Vasen pohje läpi. Sain korjattua lopulta.
Kelin takia ei tultu tänään isoja hyppyjä. Luvassa vaihtotehtäviä. Keskellä kenttää oli kolme estettä, joita ylitettiin kahdeksikkokuviolla. Ensin yksittäinen pysty kahdeksikolla kahdesti yli, päädystä vähän korotetut puomit, este, toisen päädyn puomit ja ristikko. Neljä vaihtoa piti siis tulla.
Ensimmäisellä kierroksella Hemppa oli liian löysä ja 3 ensimmäistä laukkaa jäi vaihtumatta, viimeinen sentään irtosi. Käsky kävi työstää omaa vuoroa odotellessa paremmin hereille. Käytännössä Hemppa piti siis vähän jopa hermostuttaa että jalat rupesivat nousemaan ripeämmin. Lietsoa. Mutta tämä taisi onnistua, sillä toisella kerralla tulivat kaikki vaihdot.
Oltiin sen verran ripeitä että halutessaan sai tulla vielä yhden kierroksen. Pitihän se tulla ettei edellinen ollut pelkkää tuuria. Ja taas kaikki vaihdot, jes! Välillä Hemppa loikkasi vähän kauempaa mutta eihän sitä kaikkea voi kerralla saada.
Estekorkeus pysyi maltillisena ja lopulta oltiin kuitenkin 9 vaille valmiina. Kävelin Hempalla ympäriinsä. Märät hihat rupesivat viilentämään kuskia. Vesisade loppui kun mentiin talliin. Ehdottomasti kuitenkin plussan puolelle jäänyt kokemus eikä missään vaiheessa harmittanut. Jonkin sortin kahjoutta.
Ongelmia:
vesisade, tuuli ja märkä kenttä
puomeille osuminen oli vielä vaikeampaa kuin eilen
lopputunnista takki päästi veden läpi
Parannusta:
lopuksi 9 viimeistä vaihtoa tuli kuten pitikin
rupesi irtoamaan vasemmasta ohjasta
Hemppaa ei olisi yhtään huvittanut lähteä ja pihalla yritti kääntyillä tuulta vasten. Vesisade lohdutti sen verran että tiet eivät olleet koppurakovia. Eilen olisivat luultavasti olleet. Aikaa oli puolisen tuntia, joten kovin pitkää lenkkiä ei ehditty. Päätin lähteä Hangaksentien suorille.
Liikennettä oli aika paljon mutta kaikki ohitukset sujuivat ongelmitta. Hangaksentien alusta raville ja ravissa pidemmille suorille asti. Laukassa ei alkuun ollut kovin paljon vauhtia ja pyysin ihan rauhassa. Alkumatka pariakymppiä. Vaihtoi itsekseen oikeasta vasempaan. Lopuksi mentiin lujempaa. Mäen juurella pieni käyntipätkä ja suunnanvaihto. Paluumatkalla lopuksi hoputin enemmän ja Hemppa laittoi nelivaihteen päälle. Eikä katsellut postilaatikoita. Karautettiin 42,5 km/h.
Paluumatka tultiin reipasta ravia. Taas vasta loppumatkasta jaksoin puuttua ratsun hölkkäasentoon ja pyytää nenää alemmas.
Aika täsmällisesti tasalta oltiin kentällä. Tässä vaiheessa olin vielä kuiva. Turvaliivi lohdutti paljon. Kenttä taas oli lätäköillä ja lisää vettä tuli. Ratsukoita tunnilla oli 4, ponit ja Hemppa. Muut nurisivat vähän kelistä, minä vastasin että ei haittaa kunhan saan olla Hempan kanssa!
Alkuun taas taivuttelua, volttailua ja temponsäätelyä. Yhä Hemppa oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa. Mutta nyt kun sain asetuksen läpi vasemmalle niin pysyi nokka alhaalla. Pikkuhiljaa rupesi vasen ohjakin kevenemään.
Alkuverkan laukkapätkät ellipsillä puomien yli olivat pitkät ja hartaat. Tänään olin vielä tavallista pahemmin hukassa puomeille osumisen kanssa. Ensin oikea kierros, sitten vasen. Oikea laukka jäi vähän kankeaksi. Vasen oli alkuun huonompi mutta parani lopulta paremmaksi kuin oikea. Puomeilla piti tulla ulkoreunaan ja jatkaa aidalle asti. Vasen pohje läpi. Sain korjattua lopulta.
Kelin takia ei tultu tänään isoja hyppyjä. Luvassa vaihtotehtäviä. Keskellä kenttää oli kolme estettä, joita ylitettiin kahdeksikkokuviolla. Ensin yksittäinen pysty kahdeksikolla kahdesti yli, päädystä vähän korotetut puomit, este, toisen päädyn puomit ja ristikko. Neljä vaihtoa piti siis tulla.
Ensimmäisellä kierroksella Hemppa oli liian löysä ja 3 ensimmäistä laukkaa jäi vaihtumatta, viimeinen sentään irtosi. Käsky kävi työstää omaa vuoroa odotellessa paremmin hereille. Käytännössä Hemppa piti siis vähän jopa hermostuttaa että jalat rupesivat nousemaan ripeämmin. Lietsoa. Mutta tämä taisi onnistua, sillä toisella kerralla tulivat kaikki vaihdot.
Oltiin sen verran ripeitä että halutessaan sai tulla vielä yhden kierroksen. Pitihän se tulla ettei edellinen ollut pelkkää tuuria. Ja taas kaikki vaihdot, jes! Välillä Hemppa loikkasi vähän kauempaa mutta eihän sitä kaikkea voi kerralla saada.
Estekorkeus pysyi maltillisena ja lopulta oltiin kuitenkin 9 vaille valmiina. Kävelin Hempalla ympäriinsä. Märät hihat rupesivat viilentämään kuskia. Vesisade loppui kun mentiin talliin. Ehdottomasti kuitenkin plussan puolelle jäänyt kokemus eikä missään vaiheessa harmittanut. Jonkin sortin kahjoutta.
Ongelmia:
vesisade, tuuli ja märkä kenttä
puomeille osuminen oli vielä vaikeampaa kuin eilen
lopputunnista takki päästi veden läpi
Parannusta:
lopuksi 9 viimeistä vaihtoa tuli kuten pitikin
rupesi irtoamaan vasemmasta ohjasta
lauantai 11. toukokuuta 2019
Derbyestetreenit
Lauantaina oli maastoestekauden aloitus poikkeuksellisesti Oulunsalossa. Tarjolle tuli derbyesteitä, joten ilmottauduin tietysti sukkana. "Rakennamme tallin ulkoilutarhaan esteradan. Esteet osaksi naamioidaan derbytyylisesti." 4 hengen ryhmä, 44 euroa. Eilen ja aamulla oli sateista mutta tarha oli ihan hyvässä kunnossa, ei edes kostea.
Edellisestä Oulunsalon kerrastani ehti vierähtää 5 vuotta. Ratsukseni sain tänään Camin, jonka kyydissä olen ollut kerran 6 vuotta sitten, ennen kun siitä tuli tuntiratsu. Kovasti mieleni teki sanoa sitä Easyksi (jolla on myös historiaa Oulunsalosta).
Hoitaessa tamma oli yhä oikein kiltti. Ratsukoita tunnille tuli täydet 4. Kelinä oli aurinkoinen +13°C ja tuuli vähän. Heti alkukäynneissä meinasin läkähtyä takissa, joten purin sen pois välistä. Kannatti.
Humma tuntui Hempan jälkeen todella pieneltä (n. 153 cm ja kapea). Ravissa yritin keventää kepeästi. Pohja oli vähän epätasainen ja jännitin sitä. Oltiin siis hevosten tarhassa, joten luulisi niiden siellä osaavan liikkua. Laukassa oli helpompi olla kevyessä istunnassa.
Ope ei pahemmin haastatellut. Kysyi että olen hypännyt aiemmin ja pysyn kyydissä. Ekaan vastasin kyllä, jälkimmäiseen oli paha mennä lupailemaan mitään. En tosiaan tiedä nähneenikään kyseistä opea koskaan aiemmin.
Hypyt aloitettiin suoraan penkille. Hyvä laukka kohti mutta Cami (tai me molemmat) katsottiin estettä ja tuli äkkipysäys. Horjahdin vähän mutten hätkähtänyt tästä sen kummemmin. Pienen hepan selässä oli kyllä aika kiikkerää. Lyhyellä tiellä uusi lähestyminen. Pohkeet kiinni loppuun asti ja nyt päästiin yli. Ei tyylikkäin mukana olo. Toinen kierros meni paremmin.
Seuraavaksi hypättiin renkaat. Sama juttu eli viime hetkellä yllätyskielto ja nyt keikahdin vähän enemmän kaulalle pyllistelemään. Pysyin kuitenkin kyydissä. Ja taas uudella yrityksellä ylitys. Toinen kierros tähänkin paremmin. Hummassa oli vähän samaa kuin Helin Sulossa ja Listrassa eli pohkeilla piti tukea loppuun asti.
Sitten tultiin kahden esteen pätkä eli portin edestä tynnyrit ja koivunrangoista kasattu pysty. Nyt päästiin vihdoin molemmista suorilta yli ilman kieltoja. Jalat kiinni hypyn yli ja kuskille pikemminkin turvaistunta. Unohdin tämän heti toisella kierroksella ja olin hyppäämässä koivuestettä ennen heppaa kun Cami päättikin ottaa esteen eteen vielä yhden askeleen. Hyvä ettei kieltänyt sillä olisin hypännyt kuitenkin.
Muita esteitä ei tultu pohjille vaan radan pariin. Ykkönen oli pikkupysty, jonka alla oli vähän klapeja isompia pölkynpaloja alla. Kakkosena pysty, jonka alla oli pikkuinen heinäpaali. Pitkä suora linja tynnyreille. Nelosena koivupysty. Vitonen meni metsään ja pysty oli pienessä ojassa. Etäisesti trakehner-hauta siis. Kutosena penkkieste, seiska renkaat. Kasi oli kuusien välissä ollut pysty. Sitten sai usvattaa isolla laukalla toiseen päähän ja viimeinen este oli ehkä 20 cm korkea ja 5 metriä leveä karahkakasa. Luulin että oltaisiin aloitettu sillä.
Cami eteni ihan näppärästi vaikkei kovin lujaa innostunutkaan suihkimaan. Muistin pitää jalat kiinni ja päästiin esteistä yli. Kunnes metsässä ei päästykään. Taisi kuskiakin vähän jännittää ja pohkeet saattoivat irrota. Toisella yrityksellä yli. Koivuesteellä vähän kopsahti ja muutama hypättiin vähän juuresta. Viimeiselle kiihdytyspätkälle irtosi vain 32,5 km/h.
Onneksi oli aikaa ja tultiin vielä toinen kierros. Alku sujuvammin ja tynnyreille rohkea hyppy vähän kauempaa. Vihdoin siitä löytyi myös myötälaukka, ainoa kerta tynnyreiltä tällä tunnilla. Koivuun kopsahti nyt sen verran enemmän että ylin karahka putosi. Metsässä menin reitistä sekaisin ja tuli kamalaa mutkittelua puiden väliin. Esteestä kuitenkin kerralla yli. Muut ok ja viimeisen pätkän vauhti kiihtyi 36 kilometriin tunnissa. Ei tuntunut vieläkään siltä että humma olisi herännyt imemään itse eteen. Mutta kivaa oli!
Koska aikaa oli vielä niin tultiin heinäpaalilta tynnyreille vielä kertaalleen. Perussiisti suoritus. Sitten hetken keventely ja lyhyet käynnit.
Kiva oli käydä hyppimässä. Oikein missään välissä ei jännittänyt. Opetuksellisesti en saanut tästä hirveästi irti.
Ongelmia:
3 kieltoa
1 pudotus
hyppäsin kerran ennen heppaa
metsässä ohjasin minne sattuu ja kiemurrettiin välillä
Parannusta:
sain juonesta kiinni
laukka rupesi rullaamaan paremmin
Videokooste GoPron ja Annen kuvaamista pätkistä:
Edellisestä Oulunsalon kerrastani ehti vierähtää 5 vuotta. Ratsukseni sain tänään Camin, jonka kyydissä olen ollut kerran 6 vuotta sitten, ennen kun siitä tuli tuntiratsu. Kovasti mieleni teki sanoa sitä Easyksi (jolla on myös historiaa Oulunsalosta).
Hoitaessa tamma oli yhä oikein kiltti. Ratsukoita tunnille tuli täydet 4. Kelinä oli aurinkoinen +13°C ja tuuli vähän. Heti alkukäynneissä meinasin läkähtyä takissa, joten purin sen pois välistä. Kannatti.
Humma tuntui Hempan jälkeen todella pieneltä (n. 153 cm ja kapea). Ravissa yritin keventää kepeästi. Pohja oli vähän epätasainen ja jännitin sitä. Oltiin siis hevosten tarhassa, joten luulisi niiden siellä osaavan liikkua. Laukassa oli helpompi olla kevyessä istunnassa.
Ope ei pahemmin haastatellut. Kysyi että olen hypännyt aiemmin ja pysyn kyydissä. Ekaan vastasin kyllä, jälkimmäiseen oli paha mennä lupailemaan mitään. En tosiaan tiedä nähneenikään kyseistä opea koskaan aiemmin.
 |
| Vahinkolaukaus GoProlla. |
Hypyt aloitettiin suoraan penkille. Hyvä laukka kohti mutta Cami (tai me molemmat) katsottiin estettä ja tuli äkkipysäys. Horjahdin vähän mutten hätkähtänyt tästä sen kummemmin. Pienen hepan selässä oli kyllä aika kiikkerää. Lyhyellä tiellä uusi lähestyminen. Pohkeet kiinni loppuun asti ja nyt päästiin yli. Ei tyylikkäin mukana olo. Toinen kierros meni paremmin.
Seuraavaksi hypättiin renkaat. Sama juttu eli viime hetkellä yllätyskielto ja nyt keikahdin vähän enemmän kaulalle pyllistelemään. Pysyin kuitenkin kyydissä. Ja taas uudella yrityksellä ylitys. Toinen kierros tähänkin paremmin. Hummassa oli vähän samaa kuin Helin Sulossa ja Listrassa eli pohkeilla piti tukea loppuun asti.
Sitten tultiin kahden esteen pätkä eli portin edestä tynnyrit ja koivunrangoista kasattu pysty. Nyt päästiin vihdoin molemmista suorilta yli ilman kieltoja. Jalat kiinni hypyn yli ja kuskille pikemminkin turvaistunta. Unohdin tämän heti toisella kierroksella ja olin hyppäämässä koivuestettä ennen heppaa kun Cami päättikin ottaa esteen eteen vielä yhden askeleen. Hyvä ettei kieltänyt sillä olisin hypännyt kuitenkin.
Muita esteitä ei tultu pohjille vaan radan pariin. Ykkönen oli pikkupysty, jonka alla oli vähän klapeja isompia pölkynpaloja alla. Kakkosena pysty, jonka alla oli pikkuinen heinäpaali. Pitkä suora linja tynnyreille. Nelosena koivupysty. Vitonen meni metsään ja pysty oli pienessä ojassa. Etäisesti trakehner-hauta siis. Kutosena penkkieste, seiska renkaat. Kasi oli kuusien välissä ollut pysty. Sitten sai usvattaa isolla laukalla toiseen päähän ja viimeinen este oli ehkä 20 cm korkea ja 5 metriä leveä karahkakasa. Luulin että oltaisiin aloitettu sillä.
Cami eteni ihan näppärästi vaikkei kovin lujaa innostunutkaan suihkimaan. Muistin pitää jalat kiinni ja päästiin esteistä yli. Kunnes metsässä ei päästykään. Taisi kuskiakin vähän jännittää ja pohkeet saattoivat irrota. Toisella yrityksellä yli. Koivuesteellä vähän kopsahti ja muutama hypättiin vähän juuresta. Viimeiselle kiihdytyspätkälle irtosi vain 32,5 km/h.
Onneksi oli aikaa ja tultiin vielä toinen kierros. Alku sujuvammin ja tynnyreille rohkea hyppy vähän kauempaa. Vihdoin siitä löytyi myös myötälaukka, ainoa kerta tynnyreiltä tällä tunnilla. Koivuun kopsahti nyt sen verran enemmän että ylin karahka putosi. Metsässä menin reitistä sekaisin ja tuli kamalaa mutkittelua puiden väliin. Esteestä kuitenkin kerralla yli. Muut ok ja viimeisen pätkän vauhti kiihtyi 36 kilometriin tunnissa. Ei tuntunut vieläkään siltä että humma olisi herännyt imemään itse eteen. Mutta kivaa oli!
Koska aikaa oli vielä niin tultiin heinäpaalilta tynnyreille vielä kertaalleen. Perussiisti suoritus. Sitten hetken keventely ja lyhyet käynnit.
Kiva oli käydä hyppimässä. Oikein missään välissä ei jännittänyt. Opetuksellisesti en saanut tästä hirveästi irti.
Ongelmia:
3 kieltoa
1 pudotus
hyppäsin kerran ennen heppaa
metsässä ohjasin minne sattuu ja kiemurrettiin välillä
Parannusta:
sain juonesta kiinni
laukka rupesi rullaamaan paremmin
Videokooste GoPron ja Annen kuvaamista pätkistä:
Puomituntityöstöä
Lauantaina pääsin taas Hempan luo. Tänään humma tuli pitkästä aikaa pihatosta vastaan suuremmin houkuttelematta. Tallissa huomasin että toinen takakenkä puuttuu. Kävin etsimässä sitä pihatosta mutta löysinkin kaksi väärää kenkää. Kommentti oli että ehkä parempi olla menemättä maastoon ilman takakenkää. Eipä olisi enää ollut aikaakaan. Käytävälle virityksessä Hemppa sai sen verran kahnattua Kirin kanssa että ponia väistäessä heilautti kaulansa nenääni vasten. Auts.
Luulin meneväni kakkosopen koulutunnille mutta meillä olikin puomeja. Ratsukoita vain 3. Alkutunnista pilvistä, lopuksi rupesi pilkottamaan aurinko. +10°C nurkilla.
Alkuun taivuteltiin käynnissä pidemmällä ohjalla. Taivuttelin puolivillaisesti eikä Hemppa reagoinut pohkeesta eteen. Kouluraipan pidin viime lauantain ohjeiden mukaan oikeassa kädessä. Hevosta oli yhä enemmän vasemmassa ohjassa, vasen lapa pullotti vasemmalle ja peräpää oikealle.
Tultiin kolmen puomin voltteja käynnissä ja ravissa. Päädyssä oli kolme puomia pääty-ympyrän kaarella ja välillä tultiin pitkän sivun sisällä suora puomilinja. Ravissa yritin hakea ratsua avuille mutta alku oli epätasaista koska Hemppa ei työntänyt takaa eteen. Pahimpia hidasteluja ja vinoiluja korjasin raipalla ja sain välillä pukkeja vastineeksi. Nyt en säikähtänyt yhtään vaan pukista raippasin aina uudestaan. Taivuttaminen oli hankalaa kun humma oli valmiiksi niin mutkalla. Parani kuitenkin. Ope ehdotti molempiin suuntiin suorille avoja avuksi.
Tultiin myös suoraa linjaa ravissa. Siihen piti venyttää ja tunnustan ettei oikein ollut hajua miten askeleet osuivat vai osuivatko. Mitään palautetta tai kritiikkiä ei tullut vaikka kaarevilla tuli mielestäni välillä kahta ja kolmea askelta ja suoralla yhtä ja kahta. Ohje oli syöttää ohjaa. Oikean ohjan syöttäminen tuntui turhalta kun toisessa päässä ei ollut ketään.
Laukat aloitettiin oikeassa kierroksessa. Päädyssä ympyrällä laukkapuomit, volttien puomit ravissa. Ravisiirtymät olivat alkuun vyörymistä ja vastaan vetämistä. Liikuta ohjia. En oikein osannut toteuttaa. Voltit sai onneksi keventää jos siten sujuu paremmin. Ajattelin vain itseäni ja kevensin.
Vasen laukka oli alkuun nelitahtisempaa. Välissä parani, sitten oli vänkäilyvaihe ja sitten taas parani. Ympyrällä piti kääntää aiemmin. Taas tuntui todella väärältä mutta lopputulos taisi olla parempi. Kääntösädettä olisi pitänyt pienentää myös eikä vain vaihtaa erkaantumispistettä. Puomeilla kääntäminen jotenkin unohtui.
Laukkoja mentiin ihan hyvät pätkät molempiin suuntiin. Toki ravivolteilla höystettynä. Kopistelin Hempan kunnolla hommiin ja hikosi märäksi. Tuli kyllä kuskillekin kuuma, varsinkin auringonpaisteessa.
Loppuraveissa Hemppa oli aktiivisempi ja tasaisempi edestä mutta yhä tuntui makaavan vasemmassa ohjassa vaikka tein mitä. Homma jäi vähän kesken kun tunti loppui. Mutta suuret linjat kuitenkin paranivat, kuuliaisuus, letkeys ja energia lisääntyivät.
Tunnin jälkeen Hemppa päätyi pihalla letkupesulle. Kahdella ihmisellä sujui näppärästi ja ongelmitta.
Ongelmia:
toinen takakenkä puuttui
alkutunnista ei liikkunut takaa eteen
kuski ei tajunnut ravipuomien askelmääriä (eikä kukaan ehkä huomannut)
oli perusvino tavalliseen tapaansa
pukitti jokusen kerran raipasta
nyki siirtymissä
vasemmassa kädessäni tuntui tunnin jälkeen
Parannusta:
meno tasoittui
Hemppa teki hyvin hommia
Luulin meneväni kakkosopen koulutunnille mutta meillä olikin puomeja. Ratsukoita vain 3. Alkutunnista pilvistä, lopuksi rupesi pilkottamaan aurinko. +10°C nurkilla.
Alkuun taivuteltiin käynnissä pidemmällä ohjalla. Taivuttelin puolivillaisesti eikä Hemppa reagoinut pohkeesta eteen. Kouluraipan pidin viime lauantain ohjeiden mukaan oikeassa kädessä. Hevosta oli yhä enemmän vasemmassa ohjassa, vasen lapa pullotti vasemmalle ja peräpää oikealle.
Tultiin kolmen puomin voltteja käynnissä ja ravissa. Päädyssä oli kolme puomia pääty-ympyrän kaarella ja välillä tultiin pitkän sivun sisällä suora puomilinja. Ravissa yritin hakea ratsua avuille mutta alku oli epätasaista koska Hemppa ei työntänyt takaa eteen. Pahimpia hidasteluja ja vinoiluja korjasin raipalla ja sain välillä pukkeja vastineeksi. Nyt en säikähtänyt yhtään vaan pukista raippasin aina uudestaan. Taivuttaminen oli hankalaa kun humma oli valmiiksi niin mutkalla. Parani kuitenkin. Ope ehdotti molempiin suuntiin suorille avoja avuksi.
Tultiin myös suoraa linjaa ravissa. Siihen piti venyttää ja tunnustan ettei oikein ollut hajua miten askeleet osuivat vai osuivatko. Mitään palautetta tai kritiikkiä ei tullut vaikka kaarevilla tuli mielestäni välillä kahta ja kolmea askelta ja suoralla yhtä ja kahta. Ohje oli syöttää ohjaa. Oikean ohjan syöttäminen tuntui turhalta kun toisessa päässä ei ollut ketään.
Laukat aloitettiin oikeassa kierroksessa. Päädyssä ympyrällä laukkapuomit, volttien puomit ravissa. Ravisiirtymät olivat alkuun vyörymistä ja vastaan vetämistä. Liikuta ohjia. En oikein osannut toteuttaa. Voltit sai onneksi keventää jos siten sujuu paremmin. Ajattelin vain itseäni ja kevensin.
Vasen laukka oli alkuun nelitahtisempaa. Välissä parani, sitten oli vänkäilyvaihe ja sitten taas parani. Ympyrällä piti kääntää aiemmin. Taas tuntui todella väärältä mutta lopputulos taisi olla parempi. Kääntösädettä olisi pitänyt pienentää myös eikä vain vaihtaa erkaantumispistettä. Puomeilla kääntäminen jotenkin unohtui.
Laukkoja mentiin ihan hyvät pätkät molempiin suuntiin. Toki ravivolteilla höystettynä. Kopistelin Hempan kunnolla hommiin ja hikosi märäksi. Tuli kyllä kuskillekin kuuma, varsinkin auringonpaisteessa.
Loppuraveissa Hemppa oli aktiivisempi ja tasaisempi edestä mutta yhä tuntui makaavan vasemmassa ohjassa vaikka tein mitä. Homma jäi vähän kesken kun tunti loppui. Mutta suuret linjat kuitenkin paranivat, kuuliaisuus, letkeys ja energia lisääntyivät.
Tunnin jälkeen Hemppa päätyi pihalla letkupesulle. Kahdella ihmisellä sujui näppärästi ja ongelmitta.
Ongelmia:
toinen takakenkä puuttui
alkutunnista ei liikkunut takaa eteen
kuski ei tajunnut ravipuomien askelmääriä (eikä kukaan ehkä huomannut)
oli perusvino tavalliseen tapaansa
pukitti jokusen kerran raipasta
nyki siirtymissä
vasemmassa kädessäni tuntui tunnin jälkeen
Parannusta:
meno tasoittui
Hemppa teki hyvin hommia
torstai 9. toukokuuta 2019
Kouluratsastelua
Torstaina oli pitkästä aikaa kouluratsastuspäivä Assin kanssa. Lämmintä oli reilu kymmenen, joten käytiin taas alkukäynnit maastossa. Assi tosin oli sitä mieltä ettei tahdo ja peruutteli. Taas pyysin vain kärsivällisesti ja rauhallisesti ja hölläsin aina kun liikkui oikeaan suuntaan. Tallikaveri tarjosi apua, mutta totesin että meidän on hyvä harjoitella selviytymään tästä myös keskenämme. Muuten voidaan olla pulassa jos joku kerta apua ei olekaan tarjolla. Jännittävintä oli ehkä matkan varrelle tulleet uudet paalit mutta niiden ohi päästiin yllättäen jännittymättä. Pihalta poistumiseen meni kuutisen minuuttia, sen jälkeen ei ollut mitään ongelmia.
Tallissa Assi oli tänäänkin ollut hapannaama. Maneesissa tuntui taas löysältä. Taisin itsekin mennä vähän puolivaloilla ja ratsastella. Assi ei suuremmin herännyt alkuverkoissa. Kaikki askellajit läpi. Kun hitaasta ja löysähköstä ravista yritin nostaa laukkaa niin meinasi tulla jumi. Tajusin heti että ratsu pitää ensin herättää paremmin. Sitten laukkakin nousi. Taas jälkimmäinen laukka oli parempi, tänään se oli vasen.
Työskentely aloitettiin käyntisalmiakin kautta. Hidasta oli. Sitten kertaalleen käynnissä kuvio selväksi, jonka jälkeen harjoitusravissa. Pitkän sivun alusta avo, puoleen väliin voltti ja loppumatka väistöä turpa kohti seinää. Väistö parani kun vaihtoi välillä asetusta ja ajatteli sulkua. Aluksi ravikin oli kuolettavan hidasta. Virkosi onneksi pikkuhiljaa. Aika paljon sai taas ajatella, takasten väistätystä ulos ja sitä ettei vahingossa purista omalla ulkojalalla vastaan. Jossain välissä tehtiin myös ns. ronskeja käännöksiä kunnolla taivuttaen ja ajatellen takasia ulos. Taisi olla ravityö menossa kun Assille tuli kakkahätä. Ope käski pysäyttää mutten totellut vaan patistin Assin pysymään liikkeellä. Huusin vastaan että miten viime kisoissa (=rataharkoissa) kävi. En muista miten askellajin kävi nyt. Jälkineuvotteluja tilanteesta ei käyty.
Laukat aloitettiin salmiakin kautta vastalaukalla koko maneesin mitalta. Suorilla asetus laukan suuntaan seinälle, kaarteissa sai taivuttaa kohti keskustaa. Ihan ok. Ensin oli vasen kierros ja käyntipätkän kautta vaihdettiin myötälaukkaan. Sekin ihan ok.
Sitten ihan samat sävelet toiseen (oikeaan) kierrokseen avoista alkaen. Rupesin saamaan ajatusta taas takakenossa olevasta kuskista ja se auttoi. Assi vertyi liikkumaan aktiivisemmin ja selässä riitti pienet toiveet. Oikein näppärästi suoritettu raviosuus. Laukka oli open mukaan Assin huonompi mutta tähän suuntaan istuin paljon paremmin keskellä enkä siten häirinnyt Assia, joten kokonaisuus oli paljon parempi. Ryhdikästä ja suht tasaista. Ei kovin lennokasta. Myötälaukassa sama juttu.
Sitten riitti ja sain keventää. Kolmikaarinen vielä loppuun ja sitten vapaata keventelyä. Assi pysyi ryhdikkäänä vähän pidemmälläkin kaulalla eikä lössähtänyt lavoilleen. Sen verran hommia oli hepallekin että tuli kuuma. Kuski luovutti jo alkutunnista ja nakkasi fleecen ensimmäistä kertaa tälle keväälle pois. Hassua että Oulussa pihalla olen ratsastanut pienemmissä vaatteissa tänä keväänä kuin täällä maneesissa.
Ongelmia:
ei meinannut haluta pois pihalta
oli hidas
ope käski pysäyttää kakalle enkä totellut
Parannusta:
maastolenkki meni hyvin kunhan päästiin liikkeelle
Assi virkosi liikkumaan loppua kohti
oli suht tasainen
tajusin loppua kohti ajatella istuntani paremmin taakse
aurinko paistoi kun lähdin tallilta
Tallissa Assi oli tänäänkin ollut hapannaama. Maneesissa tuntui taas löysältä. Taisin itsekin mennä vähän puolivaloilla ja ratsastella. Assi ei suuremmin herännyt alkuverkoissa. Kaikki askellajit läpi. Kun hitaasta ja löysähköstä ravista yritin nostaa laukkaa niin meinasi tulla jumi. Tajusin heti että ratsu pitää ensin herättää paremmin. Sitten laukkakin nousi. Taas jälkimmäinen laukka oli parempi, tänään se oli vasen.
Työskentely aloitettiin käyntisalmiakin kautta. Hidasta oli. Sitten kertaalleen käynnissä kuvio selväksi, jonka jälkeen harjoitusravissa. Pitkän sivun alusta avo, puoleen väliin voltti ja loppumatka väistöä turpa kohti seinää. Väistö parani kun vaihtoi välillä asetusta ja ajatteli sulkua. Aluksi ravikin oli kuolettavan hidasta. Virkosi onneksi pikkuhiljaa. Aika paljon sai taas ajatella, takasten väistätystä ulos ja sitä ettei vahingossa purista omalla ulkojalalla vastaan. Jossain välissä tehtiin myös ns. ronskeja käännöksiä kunnolla taivuttaen ja ajatellen takasia ulos. Taisi olla ravityö menossa kun Assille tuli kakkahätä. Ope käski pysäyttää mutten totellut vaan patistin Assin pysymään liikkeellä. Huusin vastaan että miten viime kisoissa (=rataharkoissa) kävi. En muista miten askellajin kävi nyt. Jälkineuvotteluja tilanteesta ei käyty.
Laukat aloitettiin salmiakin kautta vastalaukalla koko maneesin mitalta. Suorilla asetus laukan suuntaan seinälle, kaarteissa sai taivuttaa kohti keskustaa. Ihan ok. Ensin oli vasen kierros ja käyntipätkän kautta vaihdettiin myötälaukkaan. Sekin ihan ok.
Sitten ihan samat sävelet toiseen (oikeaan) kierrokseen avoista alkaen. Rupesin saamaan ajatusta taas takakenossa olevasta kuskista ja se auttoi. Assi vertyi liikkumaan aktiivisemmin ja selässä riitti pienet toiveet. Oikein näppärästi suoritettu raviosuus. Laukka oli open mukaan Assin huonompi mutta tähän suuntaan istuin paljon paremmin keskellä enkä siten häirinnyt Assia, joten kokonaisuus oli paljon parempi. Ryhdikästä ja suht tasaista. Ei kovin lennokasta. Myötälaukassa sama juttu.
Sitten riitti ja sain keventää. Kolmikaarinen vielä loppuun ja sitten vapaata keventelyä. Assi pysyi ryhdikkäänä vähän pidemmälläkin kaulalla eikä lössähtänyt lavoilleen. Sen verran hommia oli hepallekin että tuli kuuma. Kuski luovutti jo alkutunnista ja nakkasi fleecen ensimmäistä kertaa tälle keväälle pois. Hassua että Oulussa pihalla olen ratsastanut pienemmissä vaatteissa tänä keväänä kuin täällä maneesissa.
Ongelmia:
ei meinannut haluta pois pihalta
oli hidas
ope käski pysäyttää kakalle enkä totellut
Parannusta:
maastolenkki meni hyvin kunhan päästiin liikkeelle
Assi virkosi liikkumaan loppua kohti
oli suht tasainen
tajusin loppua kohti ajatella istuntani paremmin taakse
aurinko paistoi kun lähdin tallilta
keskiviikko 8. toukokuuta 2019
Hitailusta villeilyyn
Keskiviikkona oli taas hyppypäivä Assilla. Aurinkoista, mutta lämpötila kuitenkin kympin alla.
Assi oli hoitaessa hieman happaman oloinen ja tuntui olevan kovasti lähdössä karsinastaan ulos. Malttoi kuitenkin mielensä.
Alkukäynnit mentiin taas pihalla. Nyt tuntikaveria ei näkynyt, joten lähdettiin keskenämme. Odotin paljon pahempaa jukurointia. Assi aloitti peruuttamisella. Laitoin pohkeet rauhallisesti kiinni ja pyysin eteen. Kukaan ei hermostunut eikä tarvinnut komentaa, vähän kärsivällisyyttä vain ja Assi totteli. Yksi pikkuhätkähdys alkumatkasta. Välillä Assi yritti viettää pientareille ja vauhti seilasi. Oikein fiksusti kuitenkin. Patsaalle ja sillan yli takaisin. Maneesin kulmalla yritti peruutella lisää mutta siitä selvittiin ihan samoin rauhallisella määrätietoisuudella.
Tänäänkin hypättiin kaksarilla. Alkuverkat menin itsekseni esteiden kasaamisen lomassa. Assi ei ollut reippaimmillaan mutta eteni kun pyysin.
Tunti aloitettiin kolmella puomilla. Suora linja, välit oliko 17 vai 17,5 metriä tai jotain siihen suuntaan. Ensin oikea kierros. Piti tulla 5 ja 5 mutta ensin lipsahti neljään ja neljään ja puoleen. Sitten saatiin toivotut 5, myöhemmin myös kuudet ja neljät. Hankalinta oli osua ensimmäiselle puomille hyvin ja osumatarkkuuteni oli tässä vaiheessa n. 40 %. Yli mentiin kuitenkin aina. Vasemmassa kierroksessa Assi mutkitteli enemmän ja suoruus tuotti haasteita. Molempiin suuntiin tultiin myös vaihtelevilla askelmäärillä, 5 ja 6, 6 ja 5. Vikalla kerralla tultiin 6 ja 4 ja onnistuttiin kerralla. Jahuu!
Ensimmäinen hyppy tultiin lävistäjän pystylle. Assi hidasti estettä kohti ja vauhti hyytyi kokonaan. Vähän yllätyin kun tyssäsi esteen eteen. Toki siihen paistoi aurinko ja lähestyessä omat varjomme vilkkuivat siitä yli. Komensin vähän puolivillaisesti. Uudella lähestymisellä päästiin yli mutta loikattiin se aina aika oikeasta laidasta.
Sitten perään lisättiin toisen pitkän sivun suora linja ja sen perässä sarja. Olikohan jotain 17 ja 9,5 metriä? Pysty, pysty ja okseri. Ensimmäinen väli piti tulla neljällä ja useammin lipsahti meillä viiteen. Ensin tuli mutkaa, myöhemmin eivät vain askeleet ihan osuneet tai kuski ajatteli viittä. Sarjalla Assi vietti joka kerta vahvasti oikealle kohti uraa ja pelkäsin että osutaanko tolppien väliin. Sen sijaan että olisin ratsastanut skarpisti niin huutelin vain anteeksipyyntöjä kun ei tehty kuten piti.
Lisäksi hummat jotenkin provosoivat toisiaan. Assikin otti välillä kaverista kipinää. Välillä oli muuten vaan liian hidas ja hermostui pukittamaan kun komensin lisää vauhtia. Pukkeja tuli tänään yllättävän monta. Hankalimmat esteiden lähestymisalueilla.
Vihreälle pystylle tuli myöhemmin toinenkin kielto kun laukkaa ei ollut tarpeeksi alla. Kun Assi sitten heräsi laukkaamaan niin rupesi villiksi ja viipotti lapa edellä sisään kaatuen eikä taipunut peilipäädyssä sisäjalan ympäri.
Sarjan jälkeen tehtävään lisättiin kaareva linja ja lopuksi pysty radan poikki. Kaarevalla tuli Assinkin kanssa vähän huterointia (kuten Hempalla sunnuntaina). Radan poikki tultiin joka kerta ihan hyvin. Se tultiin 2 - 3 kertaa.
Tänään kävi monesti niin että pasmat olivat turhan levällään estettä kohti tullessa ja turvallisuuden takia käänsin ohi. Tapahtui ehkä kolmesti, yleensä ei ikinä. Kerran tultiin hissihypyllä sarjalle sisään ihan vinosti. Kerran Assi pukitti 4 laukan linjalla ennen sarjaa. Siitä olisin ehkä voinut jatkaa mutten nähnyt mitä kaveri jäi kekkuloimaan taakse ja oliko tilanne hallussa.
Lopuksi saatin vielä kaareva ja suora linja sakkona. Kaareva piti tulla nyt kuudella ja siihen venyttiin. Lopulta suora linjakin päästiin 4 + 1 laukalla. Avustin sarjalle tulossa raipalla ja vihdoin hypättiin sarjakin vähän suoremmin. Korkeus oli tänään ehkä max 80 cm. Okseri ja radan poikki oleva pysty tuntuivat suurimmilta. Pystystä puuttui maalinja.
Ei mikään suurten onnistumisten tunti. Mutta oli nyt enemmän tekemistäkin kuin viimeksi. Ei auttanut matkustella. Eihän se koskaan ole kiva ottaa kieltoja mutta veikkaan että Assi ei ole pahemmin aurinkovilkkuvia esteitä hypännyt. Puomitehtävä vedettiin kuitenkin tyylillä ja esteetkin saatiin lopuksi sujumaan. Jälkiolo oli aika neutraali. Yhä kuvittelen osaavani jotain. Hah!
Ongelmia:
tallissa oli vähän hapannaama
maastokävelyllä parit peruutteluyritykset
puomeille osuminen oli alkuun haastavaa
pari kieltoa
oli välillä vähän hidas
sarjavälissä vietti pahasti seinälle
kiihtyessä lähti painamaan lapa edellä
pukitteli
tarpeettoman monesti (kolmesti?) piti kääntää esteestä ohi kun tilanne oli levällään
peilipäädyssä ei taipunut sisäpohkeen ympäri
Parannusta:
päästiin tekemään maastolenkki ilman jännityksiä ja taistoja
ei pahemmin kartellut maneesin kulmia
puomien laukansäätely lähti paranemaan hienosti
onnistuttiin saamaan 6 + 4 askelta puomeille kerrasta
pysyin napakasti kyydissä kielloissa ja pukeissa
opelta tuli hyvä täsmätuki kun Assi meni liian veltoksi tai hitaaksi enkä huomannut
tykkäsin kun vaadittiin kunnolla ja toistettiin kunnes parani
lopuksi saatiin kaarevalle ja suoralle halutut askelmäärät
Assi oli hoitaessa hieman happaman oloinen ja tuntui olevan kovasti lähdössä karsinastaan ulos. Malttoi kuitenkin mielensä.
Alkukäynnit mentiin taas pihalla. Nyt tuntikaveria ei näkynyt, joten lähdettiin keskenämme. Odotin paljon pahempaa jukurointia. Assi aloitti peruuttamisella. Laitoin pohkeet rauhallisesti kiinni ja pyysin eteen. Kukaan ei hermostunut eikä tarvinnut komentaa, vähän kärsivällisyyttä vain ja Assi totteli. Yksi pikkuhätkähdys alkumatkasta. Välillä Assi yritti viettää pientareille ja vauhti seilasi. Oikein fiksusti kuitenkin. Patsaalle ja sillan yli takaisin. Maneesin kulmalla yritti peruutella lisää mutta siitä selvittiin ihan samoin rauhallisella määrätietoisuudella.
Tänäänkin hypättiin kaksarilla. Alkuverkat menin itsekseni esteiden kasaamisen lomassa. Assi ei ollut reippaimmillaan mutta eteni kun pyysin.
Tunti aloitettiin kolmella puomilla. Suora linja, välit oliko 17 vai 17,5 metriä tai jotain siihen suuntaan. Ensin oikea kierros. Piti tulla 5 ja 5 mutta ensin lipsahti neljään ja neljään ja puoleen. Sitten saatiin toivotut 5, myöhemmin myös kuudet ja neljät. Hankalinta oli osua ensimmäiselle puomille hyvin ja osumatarkkuuteni oli tässä vaiheessa n. 40 %. Yli mentiin kuitenkin aina. Vasemmassa kierroksessa Assi mutkitteli enemmän ja suoruus tuotti haasteita. Molempiin suuntiin tultiin myös vaihtelevilla askelmäärillä, 5 ja 6, 6 ja 5. Vikalla kerralla tultiin 6 ja 4 ja onnistuttiin kerralla. Jahuu!
Ensimmäinen hyppy tultiin lävistäjän pystylle. Assi hidasti estettä kohti ja vauhti hyytyi kokonaan. Vähän yllätyin kun tyssäsi esteen eteen. Toki siihen paistoi aurinko ja lähestyessä omat varjomme vilkkuivat siitä yli. Komensin vähän puolivillaisesti. Uudella lähestymisellä päästiin yli mutta loikattiin se aina aika oikeasta laidasta.
Sitten perään lisättiin toisen pitkän sivun suora linja ja sen perässä sarja. Olikohan jotain 17 ja 9,5 metriä? Pysty, pysty ja okseri. Ensimmäinen väli piti tulla neljällä ja useammin lipsahti meillä viiteen. Ensin tuli mutkaa, myöhemmin eivät vain askeleet ihan osuneet tai kuski ajatteli viittä. Sarjalla Assi vietti joka kerta vahvasti oikealle kohti uraa ja pelkäsin että osutaanko tolppien väliin. Sen sijaan että olisin ratsastanut skarpisti niin huutelin vain anteeksipyyntöjä kun ei tehty kuten piti.
Lisäksi hummat jotenkin provosoivat toisiaan. Assikin otti välillä kaverista kipinää. Välillä oli muuten vaan liian hidas ja hermostui pukittamaan kun komensin lisää vauhtia. Pukkeja tuli tänään yllättävän monta. Hankalimmat esteiden lähestymisalueilla.
Vihreälle pystylle tuli myöhemmin toinenkin kielto kun laukkaa ei ollut tarpeeksi alla. Kun Assi sitten heräsi laukkaamaan niin rupesi villiksi ja viipotti lapa edellä sisään kaatuen eikä taipunut peilipäädyssä sisäjalan ympäri.
Sarjan jälkeen tehtävään lisättiin kaareva linja ja lopuksi pysty radan poikki. Kaarevalla tuli Assinkin kanssa vähän huterointia (kuten Hempalla sunnuntaina). Radan poikki tultiin joka kerta ihan hyvin. Se tultiin 2 - 3 kertaa.
Tänään kävi monesti niin että pasmat olivat turhan levällään estettä kohti tullessa ja turvallisuuden takia käänsin ohi. Tapahtui ehkä kolmesti, yleensä ei ikinä. Kerran tultiin hissihypyllä sarjalle sisään ihan vinosti. Kerran Assi pukitti 4 laukan linjalla ennen sarjaa. Siitä olisin ehkä voinut jatkaa mutten nähnyt mitä kaveri jäi kekkuloimaan taakse ja oliko tilanne hallussa.
Lopuksi saatin vielä kaareva ja suora linja sakkona. Kaareva piti tulla nyt kuudella ja siihen venyttiin. Lopulta suora linjakin päästiin 4 + 1 laukalla. Avustin sarjalle tulossa raipalla ja vihdoin hypättiin sarjakin vähän suoremmin. Korkeus oli tänään ehkä max 80 cm. Okseri ja radan poikki oleva pysty tuntuivat suurimmilta. Pystystä puuttui maalinja.
Ei mikään suurten onnistumisten tunti. Mutta oli nyt enemmän tekemistäkin kuin viimeksi. Ei auttanut matkustella. Eihän se koskaan ole kiva ottaa kieltoja mutta veikkaan että Assi ei ole pahemmin aurinkovilkkuvia esteitä hypännyt. Puomitehtävä vedettiin kuitenkin tyylillä ja esteetkin saatiin lopuksi sujumaan. Jälkiolo oli aika neutraali. Yhä kuvittelen osaavani jotain. Hah!
Ongelmia:
tallissa oli vähän hapannaama
maastokävelyllä parit peruutteluyritykset
puomeille osuminen oli alkuun haastavaa
pari kieltoa
oli välillä vähän hidas
sarjavälissä vietti pahasti seinälle
kiihtyessä lähti painamaan lapa edellä
pukitteli
tarpeettoman monesti (kolmesti?) piti kääntää esteestä ohi kun tilanne oli levällään
peilipäädyssä ei taipunut sisäpohkeen ympäri
Parannusta:
päästiin tekemään maastolenkki ilman jännityksiä ja taistoja
ei pahemmin kartellut maneesin kulmia
puomien laukansäätely lähti paranemaan hienosti
onnistuttiin saamaan 6 + 4 askelta puomeille kerrasta
pysyin napakasti kyydissä kielloissa ja pukeissa
opelta tuli hyvä täsmätuki kun Assi meni liian veltoksi tai hitaaksi enkä huomannut
tykkäsin kun vaadittiin kunnolla ja toistettiin kunnes parani
lopuksi saatiin kaarevalle ja suoralle halutut askelmäärät
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)