Keli oli vähän alle parissakymmenessä ja välillä ripautteli vettä. T-paidassa tarkeni kuitenkin hyvin.
Alkuun mentiin taas itsenäisesti askellajit läpi. Frontsu oli löysä. Opetuksessakin jatkettiin hetki kouluratsastuksella. Kevyessä ravissa parit voltit ja avot. Löysää ja työlästä. Laukassa sama juttu. Sanoikohan ope että taivuttele notkeammaksi. Vähän parani kun otin ohjat kunnolla käteen ja tein.
Taas aloitettiin hypyt kentällä. Ensin ohimennen tukkikasa. Sitten se ja perään kapeat renkaat. Paikkoja oli eiliseltä siis siirrelty. Tämän jälkeen taidettiin tulla lehmä ja lävistäjällä vinohypyt kapeille renkaille. Väliin 2 laukkaa ja vinosti yli. Johteita ei tänään ollut. Vähän vietti vasemmalle mutta yli. Rentouta käsiä hypyissä taisi olla ohje. Hypättiin pikkutehtävien osina vielä kapea este molemmista suunnista. Ok-. Osuttiin mutta lähti vähän kaukaa enkä ollut ihan alusta asti mukana hypyssä. Sain humman kuitenkin heräteltyä liikkeelle jo kentällä. Ope kommentoi että liikuta ohjia. Tämä oli hyvä vinkki.
 |
| Kuvasta retusoitu pari muuta ratsukkoa kadoksiin. ©Ada Hopia |
Taidettiin jossain välissä hypätä taas kenttä ympäri. Nyt oikealle. Ensimmäinen hyppy peilin takana oli kamala. Paikka ei osunut yhtään ja jäädyin. Frontsu päätti onneksi mennä yli. Sen jälkeen lähti taas kiihtymään. Taas tuli kommenttia ohjien liikuttamisesta. Auttoi. Jossain välissä myös etten saa jäädä vetämään ja pitämään sillä silloin kiihtyy. Täsmäohje eli pidätä ja myötää olisi hyvä. Kaikesta kuitenkin yli.
 |
| Hauta lisäpuomilla. ©Ada Hopia |
Sitten koko porukka metsään ja yksitellen polkua ylös. Meidät jätettiin vikoiksi. Vastoin odotuksia Frontsu seisoi ihan rauhassa odottamassa. Lähtiessä ei kiihtynyt vaan mentiin enemmän mateluvaihteella. Ei kovin sulavia hyppyjä. En pahemmin ehtinyt katsella mitä vastaan tuli. Joku tukkihomma ja talo suoralla. Mutkassa oli korkeampi tukkikasa. Se meni mielestäni paremmin mutta ope kaipasi rennompia käsiä. Viimeisenä esteenä oli lentävä matto. Mielestäni lähestyin ihan asiallisesti lähellä satulaa istuen. Humma jännittyi jo etäältä ja meno oli empivää. Silti tuli yllätyksenä kun teki äkkipysäyksen ja astui vähän sivuun. Ei ollut iso liike mutta keikahdin kyydistä. Vasemmalle puolelle erittäin pehmeästi alas. Frontsu kääntyi pudotuksessa sen verran että kierin oikelle puolelle metsään. Frontsu poistui paikalta ja loikkasi kuulemma mennessään yhden esteen. Nopeasti se palautettiin minulle.
Hyppäsin tukkikasan päältä kyytiin ja tässä vaiheessa kuulin että F oli aiemmin tuijottanut mattoestettä eikä ollut suostunut lähellekään. Tämä olisi ollut kiva tietää ennen kun yritin hypätä sitä. Saatiin ensin käydä nuuhkimassa estettä talutettuina. Yritettiinköhän välissä keskenämme eikä onnistunut? Sitten hypättiin se kaverin vanavedessä yli. Aavistus isompi loikka mutta toisin kuin Hemppa niin jännittävän esteen ylittämisen jälkeen hepalla ei ollut ylimääräisiä kierroksia. Tultiinkohan loppu vielä uusiksi, sillä teki samoja väistöliikkeitä uudestaan mutta nyt pysyin kyydissä. Sitten yli.
Sitten kasaannuttiin veden nurkille odottelemaan ja tehtiin sama toiseen suuntaan. Taas vauhti seilasi laidasta laitaan. Mentiin suosiolla ravilla matolle. Frontsu tuijotti taas kieltoon asti mutta pysyin kyydissä. Uudella yrityksellä yli mutta yhä aika empien. Sen jälkeen kiihtyi ja hidastui. Hyppäsi esteet, nyt välissä harlekiini ja trakehner-hauta. Välissä tuijotteli yläkautta silmiin. Kunnon pidäte, komensi ope. Homma päättyi ylöshyppyyn eikä sinne saanut mennä miljoonaa. Kummasti sain menon aisoihin. Pudotti raviin, pyysin laukalle ja meinasi taas kiihtyä mutta tuli yllättävän siisti hyppy.
 |
| ©Ada Hopia |
Lopuksi tultiin vielä pikkuhyppy kentältä alas, laukkaa kohti vettä. Sinisten pikkutynnyreiden yli, veteen ja ylöshyppy vedestä. Päättäväisesti eteen käski ope ja tultiin koko homma laukassa vaikka vähän empien. Vedessä olisin ottanut raville mutta ratsu tuijotteli taas yläkautta. Harjasta kiinni huusi ope ja meinasi tulla kiire. Se oli hyvä ohje oikeaan aikaan.
Sitten kevyessä ravissa lenkki ympäri takaisin kentälle. Toki eksyin jo matkalla. Matosta mentiin taas kyräillen ohi. Onneksi ei spurtattu sen jälkeen vaan nyt malttoi ravata. Sitten vielä taluttelut loppuun ja hepat pois. Tosin Frontsulta jäi ruokailu kesken kun tuli hätä kavereiden lähtiessä. Eikä sitten malttanut enää syödä vaikka kaverit palautettiin. Sai sitten ruokansa naamaämpäristä pihalla.
Ongelmia:
taas humma nyki ohjia kädestä odotellessa, oikea ohja tipahti monesti
metsän puolella puuttui useampi vaihde välistä, mentiin liian hitaasti tai liian lujaa
mattoeste oli Frontsun mielestä karteltava
harmitti etten tiennyt etukäteen Frontsun mattokammosta
kuski ei pysynyt kyydissä
Parannusta:
pysyin lopuissa luikeroissa kyydissä
GoPro-tallenne maastohypyistä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora