sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Pohjois-Suomen ratsastuskouluoppilaiden seniorimestaruus!

Sunnuntaina oli kauan (useamman vuoden) odotettu Pohjois-Suomen ratsastuskouluoppilaiden mestaruuspäivä. Kisat pidettiin Turkalla ja pelkäsin kovasti että ne perutaan vähäisen osallistujamäärän takia. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan lopulta löysin itseni lähtölistoista sennuissa ekana sekä koulussa (K.N. Special kello 11.35) että esteillä (80 cm). Kisat alkoivat kympiltä ja junnut menivät ennen sennuja sekä koulun että esteet (klo 14). Koko päivän satoi.

©Roosa

Pakkasin Hempan tavarat jo lauantaina valmiiksi ja sain luvan tulla suoraan kisapaikalle. Olin vähän ysin jälkeen paikalla. Kymppi päiväkarsinasta kannatti ehdottomasti. Kisahoitajaakaan minulla kun ei ollut. Letitin ja putsasin Hempan. Sitten oli kolmisen varttia aikaa katsella vähän junnuja ja valmistautua pihalle lähtöön.

Sivuhäntä.
©Roosa
Verkkaan menin 11 aikaan. Sadevaatteet päällä. Menin vähän turhan puolivaloilla eikä ollut kukaan piiskaamassa. Taivuttelin mutten vaatinut tarpeeksi liikettä tai lyhyyttä. Laukat rullasivat pyöreinä mutta siirtymät laukasta alas oli aikamoista nenä pitkällä vetämistä. Tajusin kuitenkin pyytää ihan reipasta ravia eteen raipan avulla.

©Roosa

Ope tuli paikalle vasta kun oltiin siirtymässä alas valmistelualueelle. Meinasi mennä koutsaamaan jälkimmäistä sennuratsukkoa mutta huusin että minä kaipaan apua ensin. Saatiin kevyessä ravissa pari täsmäohjetta ja ehdin mennä katseen alla pari ympyrää kunnes tuli kehoitus tulla kiertämään rataa. Ravissa sisään ja käynnissä tuomarin ohi, käyntivoltti siihen ja sitten taidettiinkin saada jo lähtömerkki. Huikkasin että aita on matalana, se nostettiin ja menin tuomariauton ohi vielä toisesta suunnasta.

©Riikka


Rata oli aika perus meidän menoa. Hemppa vähän nyki enkä taaskaan saanut sitä kunnolla apujen väliin. Ei suuria rikkoja muttei meidän parastakaan menoa. Ensimmäisellä loivalla kiemuralla vastusteli asetuksen vaihtoa. Ensimmäisen laukkalävistäjän pudotti raville kahta askelta ennen koska hämmästyi kulmaan ilmestynyttä kuvaajaa. Pysähdyksessä keskelle ei tullut tuntumalle. Paperin ainoa seiska tuli vasemman laukan ympyrästä. Alkuun taisi olla jotain epätasaisuutta mutta loppu oli omastakin mielestäni ihan hyvä. Käyntisiirtymä tuli turhan monen raviaskeleen kautta ja pahasti kättä vasten.



Tämänkin radan jälkeen oli kuolaintarkastus. Halusin silti käydä vielä ravaamassa pari kierrosta ja taas verkkakentällä Hemppa oli rento ja tasainen. Ärsyttävää. Onko se kevennys vai olenko kaikesta huolimatta aina radalla paljon jäykempi kädellä?

©Roosa

Meni pitkään ennen kuin omat prosentit selvisi. Ei tullut vitsillä haaveilemaani 70 prosenttia eikä arvostelu ollut erityisen kilttiä. 61,800 % ja pysyttiin johdossa luokan loppuun asti. Opelta kävi käsky hakea ratsu palkintojen jakoon. Onneksi siihen tuli monta käsiparia avuksi. Näin päästiin Hempan kanssa johtamaan ensimmäistä kertaa kunniakierrosta 1-tason helpossa B:ssä. Ero kakkoseen oli ihan selvä, joten ansaittu voitto. Ratsukoita koululuokassa oli 7, joten vain 2 palkittiin. Yhä satoi.

Välissä oli aikaa vaihtaa kuivat vaatteet ja syödä vähän evästä. Äkkiä aika silti meni ratapiirrosta opetellessa ja ratsun nutturoita parannellessa. 367.1, ekassa vaiheessa 8 estettä, toisessa 4. Sarja siivottiin pois koska junnuissa olivat ponit ja hevoset sekaisin lähtölistalla. Eikä sarjaa lisätty sennuillekaan. Rataa kävellessä toppahousut kastuivat läpimäriksi, samalla toiset kisahousuni reisistä. Olisi vain kannattanut hakea rainlegsit päälle! Kenttä oli jo aikamoista velliä vaikka aamulla vain yhdessä kulmassa oli lätäkkö. Ei silti liukas. Kolmosella ja kasilla oli valkoiset lankut, 6/9 oli lila muoviportti. Ei mitään erityisen hasardeja reittejä, uusinnassa silti aikamoista kääntelyä.

Hieman suttuinen ratapiirros.


Ratsun harjaus, estekamppeiden virittely ja lähdettiin verkkaan pian sen jälkeen kun junnut olivat aloittaneet. Verkka oli aikamoinen kaaos, joten loikkasin siellä vain kyytiin ja menin Hempan kanssa paljon väljemmälle valmistelualueelle kävelemään. Osin siksi että halusin nähdä muutaman suorituksen alle. Hepat eivät erityisemmin tuijotelleet mitään tiettyjä esteitä. Useammalla oli silti hankaluuksia.

Luokan loppupäässä kun menin verkkaan niin siellä oli hämmästyttävän tyhjää. Kaksi viimeistä junnua ottivat vielä viimeiset hypyt ja meidän tallin sennut jäivät sinne keskenään. Tajusin onneksi pyytää lähtevää verkkavahtia laittamaan pystyn meille pieneksi.

Ravailin ja laukkailin Hempan hereille. Ihan ok. Eikä pohjakaan tuntunut niin upottavalta kuin viimeksi estekisojen verkassa. Aloitin verkkahypyt pikkupystyltä. Toin ihan hyvin mutta ekalla kerralla Hemppa veti nelipistejarrun päälle esteen edessä ja sanoi ettei pysty. En lähtenyt komentamaan vaan näytin lankun. Toisella kerralla tuli odotetusti iso hyppy. Tulin vielä kahdesti ympyrällä. Parani hyväksi.

Kun ope tuli niin päätti lopulta aloittaa hyppyyttämisemme vielä minipystyltä. Otti yläpuomin pois ja taas Hemppa kehtasi tuijottaa lankkua. Hidasti kohti mutta päästiin yli. Toinen hyppy meni paremmin. Kahdesti isompana, ekalla paikka oli vähän räpellystä, toinen siististi. Okseri kerran. Lopulta odottelua oli niin paljon että hypättiin pysty vielä kerran ennen kuin lähdettiin kisakenttää kohti.

Nyt sain kaipaamani etulyöntiaseman ekasta lähtövuorosta. Odottavaa ratsukkoa kun ei aitoihin päästetty niin nyt ehdittiin pyöriä radalla riittävän kauan toimihenkilöitä odottaessa että ehdin näyttää Hempalle kaiken tarpeellisen. Ajattelin ruveta ravailemaan niin lähtömerkki tulikin juuri kun oltiin menossa lähtölinjaa kohti. Vähän kiemuraa ja laukalla kentän ympäri. Kunnolla eteen ja vähän kiinni. Ei voltteja.

©Roosa

Ekalle linjalle sujuttiin niin hyvin että 5 askelta rupesi käymään ahtaaksi. Tajusin jarrutella ja 5 tuli. Kaarre ok, kolmonen puhtaasti. Olikohan kolmonen, jolle Hemppa vähän epäröi. Siinä oli ensimmäinen ylitettävä lankku. Laukka ei vaihtunut vaan jäi oikeaksi. Yritin jarrutella raviin mutta ei onnistunut. Lopulta kaarteessa tein päätöksen jatkaa. En ole ihan varma irtosiko lähestyessä lopulta myötälaukka. Nelonen puhtaasti, en laskenut askelia enkä miettinyt kaarretta. Vitosestakin yli. Tämäkin kaarre ok ja kutonen yli. Vähän usvatin eteen, käytinköhän raippaakin. Ei ihan tuntunut vastaavan jalkaan. Tarpeeksi pitkään suoraan ennen käännöstä, seiska puhtaasti. Ei uralle asti vaan käännös ennen vitosta. Kasille taisin vähän tuupata mutta siitäkin yli.

©Roosa

Heti kasin jälkeen käänsin esteiden välistä ysille. Ehkä reittini oli optimi, sillä odotin kakkosvaiheen ajan alkamista ja liputusta paljon aiemmin. Sain suoristettua ysille ja puhtaasti yli. Aika isolla loikalla ja kaarre oikealle ei ollut ihan tiukin. Kymppikin puhtaasti. Taas taisin vähän komentaa eteen, nyt pienemmällä kaarteella yhdelletoista. Puhtaasti yli ja taas vitosen sisältä varoen liian kauas ulos valumista. Suoristus jäi vähän haparoivaksi ja tultiin vikalle vinosti. Riskillä ja pienellä tuuppauksella. Puhtaasti yli. Ja kun yritin kirittää maalilinjalle niin oltiin jo ylitetty se. Nollat, jes!



Itse en ehkä ollut taas kaikista tyylikkäimmin mukana mutta Hemppa hoiti oman osuutensa hienosti. Sitten oli loppuluokka jännitettävänä kuinka käy. Nopeasti 6 ratsukkoa esteet loikki. Neljälle hyväksytty tulos. Kaksi tuplanollaa ja oltiin nopeimpia. Ajat selvisi vasta kotona netistä. Lähes 6 sekunnin kaula. Oho!

Päästiin Hempan kanssa siis jo toiste palkintojenjakoon ja karautettiin märkä kenttä taas edeltä ympäri. Hemppa vähän kartteli isoimpia lätäköitä ja minä kehuin hevosta miten hyvin se hommansa hoiti.

Aikamoinen tovi piti odottaa välissä että pisteet saatiin laskettua. Yhä satoi ja olin taas läpimärkä sadetakista huolimatta. Onneksi tässä ei ollut enää arpomista vaan mestaruus tuli taputeltua kahdella voitolla. Lopulta päästiin sennut ja junnut vielä kertaalleen palkintojenjakoon. Pisteillä 2 meille lankesi Pohjois-Suomen ratsastuskouluoppilaiden seniorimestaruus. Tavoite täytetty ja perin Annen mestaruuskruunun. Kävipä niin hauskasti että saatiin K.N.:stä vielä samat prosentit kuin Anne ja Jetti reilut 3 vuotta sitten omissa mestaruuksissaan. Hopealle pääsi pisteillä 4 ja pronssi tuli myös Tallinmäelle pisteillä 7.

Me kaapattuna SRL Pohjois-Suomen joukkopönötyskuvasta.

3 sinivalkoista ruusuketta ja mitali!
©Riikka

Tämän päivän saldo oli siis kamala määrä märkiä ja kuraisia kamppeita, 3 sinivalkoista ruusuketta sekä sennujen kultamitali. Kannatti ehdottomasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora