 |
| ©Amanda |
Ratsukoita oli tänäänkin vain 2. Nyt molemmat paikalla eli tunti pidettiin. Kelinä ihana aurinkoinen +12°C. Alkutunnin pidin fleecen päällä mutta jo alkuverkassa oli aika tukalaa ja se oli pakko riisua. Alla oli poolokauluksinen t-paita eikä sillä tullut tippaakaan kylmä.
 |
| Oikealle. ©Amanda |
Alkuverkassa tultiin isolla kahdeksikolla keskimmäisen kavaletin yli. Ensin ravissa. Sitten nostettiin kavaletilta ensin oikea laukka ja vasen mentiin vielä ravissa. Sitten toisinpäin. Liian myöhäisestä laukasta tuli huutia, ennakointi ei ollut yhtä paha. Kaveri sai lopettaa ennen meitä. Olihan se aika rankkaa. Onneksi Kropek heräsi liikkumaan ja pidättäminen oli kevyempää kuin eteen lykkiminen. Sain laukat aika hyvin vaihtumaan. Vaikka olisikin pitänyt ottaa raville. Jarrutusmatkat oli pitkähköjä.
 |
| Vasemmalle. ©Amanda |
Ensimmäinen ns. hyppytehtävä oli yhä kavaleteilla. Kolmipalleroinen kahdeksikko, jossa ns. risteyskohdissa ylitettiin 2. ja 4. este. Joka hypyllä siis suunnanvaihto. Hankalinta oli kääntäminen. Seuraavaksi hankalinta vaihdot. Aika holtitonta seilailua. Tuurilla tuli jokunen hyvä hyppy. Tultiinkohan tätä ehkä viitisen kierrosta. Kaveri pääsi piinasta aiemmin ja vaikutti hetken jo siltä että me hypätään tänään pelkkiä kavaletteja. Ehkä neljännellä kierroksella tajusin että Kropekin ratsastuksessa tarvitsee oikeasti n. 400 % siitä voimasta mitä Listran kanssa. Ulko-ohjasta piti ottaa ihan ronskisti että sain ratsun kääntymään. Lopulta tuli niin kelvollista että mekin saatiin jatkaa seuraavalle tehtävälle. Aiemmin tuli huutia myös siitä ettei hypätä keskeltä. Sen sain sentään korjattua.
 |
| ©Amanda |
Onneksi hypyt ei olleet yhtäjaksoista höykytystä vaan tultiin kaverin kanssa vuorotellen. Onneksi oli myös vesipullo mukana, sillä suu oli välillä aikamoinen autiomaa vaikkei kenttä juuri pölissytkään.
 |
| Pruu. Eipä ole ainakaan etumatala. ©Amanda |
Seuraavana tehtävänä tultiin S-kuviolla vasemmasta vesimattopysty, keskimmäinen kavaletti sekä okseri. Taas suunta vaihtui joka hypyllä. Vesimattoa ei juuri tuijoteltu. Taas laukat vaihtui vähän vaihdellen. Kääntäminen kuitenkin lähti paranemaan ja heppa taisi tajuta jutun juonen. Okserille hyppäsi aika ketteriä hyppyjä. Korkeuden noustessa toin kerran vesimatolle todella huonosti ja tultiin kiemurrellen sisään. Yli silti. Ehkä 3. viimeinen oli meidän paras kierros. Välillä ruvettiin juoksemaan kavaleteista yli miten sattuu kun isommat esteet tuli mukaan. Ihan lopuksi taas hukkasin paikat ja rupesin nyppimään ponnistuksia juureen. Kerran Kropek loikkasi rohkeasti kauempaa. Kerran tultiin vähän läpi ihan oman mokani takia. Vikalla kierroksella heppa ketterästi hyppäsi juuresta puhtaasti yli.
 |
| Vesimatto. ©Amanda |
Okseri oli lopuksi 90 cm. En ollut taas ihan kauneimmiten mukana hypyissä mutta jospa en olisi häirinnyt hevosta ihan kamalasti. Ohjat pääsi välillä pitkiksi ja olin yllättynyt miten hyvin heppa kääntyi silti. Viimeiset kierrokset hypättiin täysi kahdeksikko eli vesimatto, kavaletti, okseri, kavaletti uudestaan ja vesimatto uudestaan. Isot esteet meni oikeastaan jopa paremmin kuin kavaletit.
 |
| Banzaiii! Okseri. Kuski taisi vähän yllättyä. ©Amanda |
Mitään loppupalautetta ei saatu. Mutta tunnin jälkeen useampi kommentoi että makeita hyppyjä. Oma kommentointini on että jalat alas ja ohjat pitäisi pitää käsissä. Ei Kropek edelleenkään ole mikään ihana tai suursuosikki mutta parannettiin hienosti loppua kohti. Ja helppo oli parantaa kun alku oli niin kamalaa.
Loppukäynnit käytiin maastossa. Kivasti meni.
Ongelmia:
alkutunnista kääntöongelmia
kavaleteista juostiin välillä yli miten sattuu
Parannusta:
ei kieltoja
vain 2 pudotusta
Kropek oli lopulta puolellani ja kääntyi pitkälläkin ohjalla
ketterästi 90 cm okserin yli
Amanda myös videoi tuntiamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora