Lauantaina käytiin tuntikaverin kanssa kaksin maastossa. Ratsuiksi saatiin Limoza ja Kropek. Sain ottaa Limozan. Heppa tarhasta matkaan ja harjaus pihalla. +12°C ja aurinkoista. Laitoin kuitenkin turvaliivin.
Menomatkalla molemmat hepat jumittelivat ja etenivät aika nahkeasti. Tuijoteltiin kiviä ja kaukana olevaa traktoria. Kertaalleen Kropek säikähti jotain ja säntäsi laukkaan, mekin pompittiin hetki. Onneksi ei ollut muuta liikennettä juuri silloin. Hetken päästä säikähdettiin parinkymmenen metrin päästä metsään pompannutta peuraa. Näkyi pari fasaania ja jäniskin. Useamman kerran Limoza päätti että nyt ei voi enää jatkaa ja olisi halunnut vain kääntyä johonkin omaan suuntaansa. Kertaalleen tammalle ei kelvannut edes kotiinpäin kääntyminen. Sain silti aina neuvottelemalla tahtoni läpi.
Ravissa meno oli onneksi tasaisempaa. Traktoreiden ja hieman pinkeiden ratsujen takia otettiin ensimmäinen laukkapätkä vasta aika kaukana. Meni ihan hyvin. Meillä oli myös jarrut huolimatta siitä oltiinko edessä vai takana. Mutta nyt Limoza ei vaihtanut laukkaa pyynnöstä. Noin 30 km/h oli ensimmäiset laukkapätkät.
Paluumatkalla raviaskel venyi ja edettiin ilmavammin. Ensin piti pidättää aika paljon mutta lopulta tamma tasoittui reippaaseen menoon eikä yrittänyt kiihdytellä omiaan. Pari vikaa laukkapätkää päästeltiin vähän reippaammin. Hienosti oli jarrut silti toiminnassa. Vähän ravia ja loppukäynnit laavun kautta.
Vaikka alkumatka olikin aika tuskaisa niin onneksi helpotti ja paluumatkalla oli jo rentoa ja mukavaa. Kannatti käydä.
Ongelmia:
menomatkan himmailu ja tuijottelu
parit säikyt
muutamat erimielisyydet minne jatketaan
Parannusta:
ei pukitellut
ei käyty ojissa
paluumatkalla kaasu ja jarru toimivat hyvin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora